A
Ansku
Vieras
Täs sitä taas istutaan yksin kotona tietokoneen ääres, kun ei viitsi lähteä mihinkään iltaa viettämään, koska huomenna on työpäivä ja pitää herätä varhain niin kuin tänäänkin. Mutta mies se painelee jo eilisestä asti viihteellä kaveriensa kanssa!!! Yöksi ei tullut kotiin, kotona oli kyllä käynyt sillä välin, kun olin töissä. Huomasin siitä, että päivän lehdet oli otettu pois eteisen lattialta. Mun puhelimeen oli tullu 7 viestiä tältä rentulta, mutta yhdessäkään ei lukenut mitään....?!? Liekö kenties ollut jo niin humalassa, ettei tiennyt mitä on painellut turbopuhelimellaan. Itse päätin, että ellei ilmoittele itsestään niin en varmaan ala kyselemään perään!!!
Siis mulla todella kiuhuu ja lujaa. Musta tuntuu, että odotas vaan, kun tuut kotiin niin on piru irti. Mutta niinhän mä oon aina ajatellut, että nyt sanon ukolle suorat sanat, mutta sitten en sanokaa vaan se jää pelkäksi murjotukseksi ja asia unohtuu, kunnes se taas seuraavan kerran tapahtuu. Ajattelin mieheltäni kysäistä, että kun tuntuu menevän kuin poikamies niin haluaisiko kenties olla se!?!
Ikinä en ole kieltänyt menemästä ja hyvä, kun välillä on myös kavereidensa kanssa, mutta tämä menee todellakin yli. Mielestäni parisuhteessa tälläistä ei tarvitse suvaita? Kovasti mies haluaisi naimisiin ja erityisesti lapsia, mutta joo kukapa haluaa perustaa perhettä tälläisen edesvastuuttoman miehen kanssa. Olisipa mukavaa olla yksin lapsen kanssa, kun mies painelee aamuun asti viihteellä, EI KIITOS!!! Pitäis varmaan miehellekin valottaa seuraavan kerran, kun puhuu perheen perustamisesta!
On se rakkaus vaan kumma juttu, että mitä kaikkea se jaksaakin...mutta kuinka kauan. Luulenpa, että se rima alkaa todellakin täyttymään mun kohdalla ellei tää muutu, mutta eri asia taas on voiko mies muuttua...??? Ah, tekipä hyvää vähän purkaa, kiitos!!! =)
Siis mulla todella kiuhuu ja lujaa. Musta tuntuu, että odotas vaan, kun tuut kotiin niin on piru irti. Mutta niinhän mä oon aina ajatellut, että nyt sanon ukolle suorat sanat, mutta sitten en sanokaa vaan se jää pelkäksi murjotukseksi ja asia unohtuu, kunnes se taas seuraavan kerran tapahtuu. Ajattelin mieheltäni kysäistä, että kun tuntuu menevän kuin poikamies niin haluaisiko kenties olla se!?!
Ikinä en ole kieltänyt menemästä ja hyvä, kun välillä on myös kavereidensa kanssa, mutta tämä menee todellakin yli. Mielestäni parisuhteessa tälläistä ei tarvitse suvaita? Kovasti mies haluaisi naimisiin ja erityisesti lapsia, mutta joo kukapa haluaa perustaa perhettä tälläisen edesvastuuttoman miehen kanssa. Olisipa mukavaa olla yksin lapsen kanssa, kun mies painelee aamuun asti viihteellä, EI KIITOS!!! Pitäis varmaan miehellekin valottaa seuraavan kerran, kun puhuu perheen perustamisesta!
On se rakkaus vaan kumma juttu, että mitä kaikkea se jaksaakin...mutta kuinka kauan. Luulenpa, että se rima alkaa todellakin täyttymään mun kohdalla ellei tää muutu, mutta eri asia taas on voiko mies muuttua...??? Ah, tekipä hyvää vähän purkaa, kiitos!!! =)