Jälleen unikoulusta

[ammu10]

Kyselinkin joskus aiemmin unikouluista vinkkejä. Meillä nyt 11 kk ikäinen lapsi. Ongelmana päivä- ja yöunille nukahtaminen ja jos yöllä herää, niin uudelleen nukahtaminen. Meillä siis ei heräillä usein, useimmiten kerran yössä, en imetä, syödään kyllä varmasti tarpeeksi päivän ja illan aikana jne.

Aiemmin nukutimme lapsen tuttipullolle syliin, josta sitten siirsimme nukkuvan lapsen omaan sänkyynsä. Lapsi nukkuu siis omassa pinniksessään omassa huoneessaan, on nukkunut jo monta kuukautta näin. Muulla tavalla kuin tuttipullolle nukuttaminen olisi tullut eteen tässä jo muutenkin, koska lapsi nyt viimeaikoina harvemmin nukahti edes enää tuttipullolle, vaan työnsi tuttipullon pois ja alkoi touhuamaan sylissä ja sänkyyn nukuttaminenkin kesti KAUAN ja oli tosi hankalaa.

Nyt vaan sitten halusimme päästä eroon tästä nukuttamisesta ja jos lapsi yöllä herää, niin silloinkaan emme nukuttaisi tuttipullolle ja syliin.

Olemme nyt neljä päivää pitäneet unikoulua. Tämä on sitten ilmeisesti vähän niinkuin se minuuttiunikoulu/tassu-unikoulu. Siitä unikoulusta missä kuuluisi juntata tms. en oikein ymmärtänyt miten toimia, joten tuollaiseen toisenlaiseen unikoulutus systeemiin sitten päädyttiin. Meillä tosin ei tuo selän silittely oikein toimi, koska se tuntuu vain raivostuttavan lasta, mutta sitten kun lapsi on tarpeeksi väsähtänyt, niin käden selän päällä pitäminen tuntuu rauhoittavan kyllä. Olemme lisäksi laittaneet soimaan tuutulauluja cd:ltä hiljaa taustalle, josko se rauhoittaisi myös. Noin parista minuutista-viiteen minuuttiin olemme ehkä odottaneet ennen seuraavaa rauhoittelukäyntiä. Tämä vaan tuntuu olevan lapselle todella rankkaa, kuten myös vanhemmille, koska lapsi huutaa aivan hirveästi jo ennenkuin hänen huoneestaan pääsee edes pois ja huuto on todella kovaa. Ihan kahtena ekana päivänä lapsi oli niskasta ja päästään hiestä nihkeä. Nämä tuntuvat tosi pahalta, mutta kun tuntuu ettei nuo ihan pehmeimmät unikouluvaihtoedot oikein toimi meillä, tuntuvat vain raivostuttavan vielä enemmän. Onko muilla ollut tällaisella -tai jollain muulla unikoulusysteemillä samanmoista huutoa ja onko se helpottanut jossain vaiheessa ja jos, niin milloin suunnilleen ? Tai onko tästä tullut jotain traumoja lapselle tai onko tuo nukkumaan meno peräti vaikeutunut, jos lapsi on esim.alkanut pelkäämään koko nukkumaan menoa? Saa myös kommentoida, että onko tämä meidän unikoulu tapamme huono tai vääränlainen, olisiko jotain parannusehdotuksia ?

Meillä nyt unikoulun aikana parina ekana iltana nukahdettu n. 40 minuutin jälkeen. Kolmantena iltana meni lähes tunti. Nyt neljäntenä iltana meni vähän alle puolituntia. Päiväunille ekana päivänä en oikein muista, mutta taisi n.tunnin kestää. Tokana päivänä taisi olla yli puolituntia. Mutta sitten kolmantena ja neljäntenä päivänä hyräilin hiljaa, lapsi rauhoittui ja nukahti n.5-10 minuutissa. Ja siis n. 2-5 minuuttia olemme pitäneet rauhoittelu käyntien välinä.

Voisin vaikka pikkuhetken nukuttaakkin lasta, jos vain tuosta hirvittävästä huudosta päästäisiin, se ottaa niin koville ennenkaikkea lapselle, mutta myös itselle. Vaikka tarkoitushan olisi että lapsi oppisi nukahtamaan itse, ilman vanhempien nukuttamista, ehkä toki kevyellä tuella, mutta ei mitään tuntien nukuttamista enää.

 

[mehitähti]

En tiedä onko tästä apua,mutta kerron oman kokemukseni. Meillä on nyt kohta 11kk tyttö. Nukahtaminen on aina ollut vaikeaa. Ennen nukahti aina ison huudon kera, nyt ei enää huuda,vaan jää pulisemaan itsekseen, kunnes nukahtaa.

Vauvana oppi nukahtamaan tissille,joten muuten ei oikein osannut nukahtaa. Heräsi tissille kerran yössä. N. 9kk iässä pidimme unikoulun jossa meni 3 (1,5h huutoa putkeen)yötä ja sen jälkeen ei ole heräillyt yöllä. Unikoulun aikana kun hän heräsi tavanomaisesti tissille,niin emme antaneet mitään juomaa,vaan pidimme kättä selän päällä niin kauan kunnes nukahti. Välillä nostimme ylös jos oikein huuto ylty. Elikkä oppi ilmeisesti sen että turha yöllä on heräillä kun ei kuitenkaan mitään juotavaa/imettävää saa. Sen jälkeen enää vain nukahtaminen päikyille ja iltaunille olivat huutoa.

n. 10kk iässä lopetin imetyksen ja annoin maidon ennen nukkumaan menoa pullosta ja siitä sitten puolitokkuraisena omaan sänkyyn. Samoihin aikoihin hän oppi nousemaan istumaan,joten nyt hän nousee heti omaan sänkyyn laittamisen jälkeen istumaan ja jää sinne pulisemaan. Saattaa pulista tunninkin,kunnes nukahtaa. Mutta mulle pääasia on että enää hän ei huuda kurkku suorana, vaan osaa nukahtaa sinne kyllä itsekseen kun on aikansa siellä höpöttäny. En mene huoneeseen jos hän höpöttelee, ainoastaan silloin jos jostain syystä alkaa itku,siihen löytyy aina joku syy esim.puklannu sänkyyn,kakka tullu. Aiemmin ennen kuin unikoulutettiin,niin hän jäi myös päiväunille laitossa huutamaan heti kun huoneesta lähti pois,silloin menin jonkin ajan päästä tassuttelemaan jne. mutta luulen että tästä yö unikoulusta oli hyötyä niihinkin ja hän hoksas että ei sitä aina tarvi jäädä huutamaan vaan voi myös nukahtaa muutoinkin kuin tissi/pullo suussa.

Iltarutiineihin meillä kuuluu iltapesu,vaipan vaihto,puuro,huoneen pimennys pim.verholla (nyt kesällä kun on niin valoisaa)ja maito. Sänkyyn laittamisen jälkeen sanon hyvää yötä ja lähden heti pois huoneesta,en jää sinne istumaan koska hän vaan virkostuisi siitä.

Sängyssä on unirätti. Luulen että hypistelee tätä siellä samalla höpötellen.

Minä aion nukuttaa vielä pullolle,kun selvästi sitä imemistä/maitoa vielä kaipaa. Tai ei hän siihen enää edes nukahda,vaan pikemminkin häntä alkaa väsyttämään se kun pimeässä huoneessa juodaan maitoa. Ja sitten vähän puoliunessa laitan sänkyyn. Tämäkin on rutiini. Sitten kun on vähä isompi,niin voi iltamaidon antaa juoda itse mukista ennen nukkumaan menoa.

Me kokeilimme eri nukuttamistapoja mm. pyllystä heilutus,pinnasängyn heilutus,uni cd,silittäminen. Ainostaan tuo käsi selän päällä on tuntunut rauhoittavan. Alkuun sekään ei auttanut vaan raivostu vaan enemmän,mutta ei annettu periksi vaan pidettiin vaan kättä siinä,niin pikkuhiljaa rauhottui aina vaan nopeammin ja nopeammin kun käden laittoi selälle.

Neuvona olisi, että iltarutiinit kannattaa ottaa käyttöön (jos teillä ei vielä ole)ja tehdä ne mahdollisimman samalla lailla ennen nukkumaan menoa.
Yöllä ei kannata tarjota muutakaan juotavaa,jos imettääkään/pulloa ei aio antaa.
Pimennysverhosta tuntuu olevan apua. Sekin on rutiini kun lapsi näkee että tulee pimeä,niin tietää että nyt täytyy laittaa nukkumaan.
Unikoulussa johdonmukaisuus. Vaikka varmaan ootteki ihan oikein tehneet,mutta pitkäpinnaisuutta se vaatii (ainaki meillä oli näin)

Toivottavasti näistä löytyisi apua teidän nukahtamisiin

 

[ammu10]

Kiitos kovasti vinkeistäsi ja vastauksestasi mehitähti !

Meillä nyt yli viikko pidetty unikoulua, mutta meillä se ei sitten mennyt niin hyvin kuin mitä ilmeisesti useammilla. Ainakaan ihan toivottua lopputulosta ei tullut. No, se nyt sentään saatiin toteutettua että lapsi ei enää nukahda tuttipullolle ja syliin, vaan omaan sänkyynsä. Mutta ei sinne kyllä osaa nukahtaa yksin ja itsekseen, vaan meidän täytyy olla pinnasängyn vierellä ja pitää kättä vatsan tai selän päällä niin kauan että nukahtaa ja sitten hiippailla hiljaa pois. Päiväunille nukuttaminen sujuu aika hyvin, yöunillekkin nukutus kohtalaisesti. Mutta yöllä jos, ja nyt viimeaikoina KUN, herää niin uudelleen nukutus on vaikeaa ja kestää KAUAN. Tässä on itsekkin jo ihan väsynyt. Täytynee vain toivoa että tuokin nukutus helpottaisi kun herää kesken yöunien tai miel.että nuo yöheräämiset lakkaisivat. Tuolloinkaan emme entisen tapamme mukaan ole antaneet maitoa, emmekä edes vettä, ja nukuttaneet syliin vaan omaan sänkyynsä. Olemme nyt siis vaihtaneet tuota unikoulu taktiikkaa ja jääneet aina lapsen luo niin pitkäksi aikaa että on nukahtanut, koska lapsi alkaa niin hysteerisen huudon jo ennenkuin on edes ehtinyt lapsen huoneesta pois, nyt koitetaan siis välttää huutamista.

Toinen asia mikä vaivaa on lyhyet päiväunet. Nykyään meillä nukutaan enää yhdet päiväunet ja nekin ovat vain tunnin-puolentoista pituiset. Ennen meillä nukuttiin kahdet päikkärit. Aamupäivällä vaunulenkillä n. 0,5-1 tunnin päikkärit (muutoin meillä lapsi ei suostu nukkumaan vaunuissa) ja sitten myöhemmin päivällä sisällä n. 2-3 tunnin päiväunet. Joten tuntuu nuo nykyiset unet tosi vähäisiltä. Tuossa keväällä lapsi ei vaan enää suostunut millään yrityksistä huolimatta nukahtamaan aamupäivän kävelylenkillä vaunuihin vaan halusi istua rattaissa ja katsella ympärilleen. Lopulta luovutin ja ajattelin että no ehkä lapsi ei enää tarvitse kuin yhdet päiväunet. Aikaistin hiukan noita myöhempiä päiväunia. Mutta ei sitten jostain syystä enää nuku kuin vain noin lyhyet unet päivällä, en tiedä miten niitä saisi parilla tunnilla tai edes yhdellä tunnilla pidennettyä. On kuitenkin nyt viime päivinä vaikuttanut jo aamupäivällä väsyneeltä, hieroo silmiään ja on unisen näköinen ja pari kertaa on loppumatkasta vaunulenkillä simahtanutkin rattaisiin, mutta herää aina kun pihaan tullaan ja vauhti pysähtyy, enkä ole uskaltanutkaan sitten tehdä pidempää kävelylenkkiä jotta nukkuisi vaunuissa vielä jonkin aikaa, kun tod.näk.en sitten saisi häntä noille myöhemmille päiväunille ja sitten tulisi illasta hirveän pitkä olla hereillä ja menisi kitinäksi.

Meillä siis nykyään herätään vähän miten sattuu klo 8-10 välillä. Päiväunille mennään n. klo 14.30-15.00 aikoihin. Yöunille valmistautuminen alkaa puuron syönteineen ja iltapesuineen n.klo 20.30-21.00 välillä ja yöunille nukahdetaan 21.30-22.30 välillä (ja siis yöllä sitten valvotaan n.parisen tuntia nykyisin ennenkuin nukahdetaan uudestaan). Nykyään meillä on kyllä ollut tarkoitus että aamulla noustaisiin aina yhdeksän aikaan että pysyisi rytmit suht säännöllisinä, mutta aina ei ole mennyt ihan noin kun välillä muksu herää kasilta tai sitten kun yöllä on saanut valvoa parikin tuntia ja nukkunut muutenkin huonosti niin jos muksu sattuu nukkumaan pidempään niin ei sitten ole oikein jaksanut nousta tuolloin ysin aikaan vielä.

Eli tässä tämä pitkä sepustus. Kaipailisin siis vinkkejä ja ehdotuksia miten koittaa pidentää lapsen päiväunia tai että millainen päivärytmi voisi olla hyvä tai parempi kuin nykyinen on ? Nykyään kun tuntuu ihan siltä että minä lapseni vanhempana en ole enää se joka päättää ja pitää huolta lapsensa tarpeellisesta unen määrästä ja nukkumisesta, vaan se on tuo lapsi joka sen päätöksen tekee aivan megalomaanisella huutamisella ja suorastaan rääkymisellään jota ei kovin kauaa jaksa eikä pysty kuuntelemaan varmaan kukaan. Joten on välillä tosi epätietoinen ja neuvoton olo. Myös unikoulu asiaankin saapi vielä mielellään kommentoida ja antaa neuvoja lisää

 

[Tämäkin Menee Ohi]

Meillä ei unikouluilla ainakaan vielä. Hieman olemme kuitenkin hioneet Meillä ei unikoulilla ainakaan vielä, mutta olemme alkaneet hioa öitä niin että annamme vain kerran yössä (aamuyöllä 04-07 aikaan) maitoa ja muulloin tuttia tai vettä. Poika on 7kk.

Päiväunet hän on aina nukkunut vähän miten sattuu ja puolivuotiaksi asti nukkui vain 2-3 uolen tunnin napsut päivällä mihin aikoihin sattui.

Nyt olen tehnyt niin,että aamupäivällä laitan hänet samoihin aikoihin vuoteeseensa maitopullon jälkeen. Yleensä nukahtaa ja nukkuu tunnin.

Iltapäivällä pyrin samoin laittamaan suunnilleen samaan aikaan pinnikseen maitopullon jälkeen. Siellä hän sitten juttelee ja seisoskelee ja heiluttaa riepua ja painii unilelujen kanssa. En mene sinne, paitsi jos tulee hätäitkua, pienestä huomionhakuisesta kitinästä en mene paikalle. Joskus hän nukahtaa sinne ja toisinaan ei. Nostan hänet pois n.tunnin kuluttua, jos ei uni ole tullut. Kuitenkin on minun päätettävissäni, että se aika päivästä on päivälevolle. Toisinaan käy niinkin ihanasti että poika nukahtaa ja pösöttää kolmekin tuntia unta putkeen =)

 

[Tämäkin Menee Ohi]

Siis tuohon lisään vielä että jos tulee sitä hätäitkua ,niin annan tutin, jonka hän on saattanut heittää lattialle, kellistän hänet hellästi ja eleettä makuulle ja sipsisen hiuksia ja poistun ääneti huoneesta.Tätä niin mnta kertaa että on se tunti mennyt. Paremmin ja paremmin menee ja auttaa myös iltanukutuksiin, kun lapsi oppii että sänkyyn voi nukahtaa itse ja äiti on lähellä, jos häntä tarvitsee.