V
vierailija
Vieras
Näitä kysymyksiä jämsäläiset kysyivät vastaanottokeskusinfossa
Pihlajalinnan infotilaisuudessa Pihlajalinnan ja viranomaisten edustajat vastasivat aktiivisen yleisön kysymyksiin. Muun muassa näitä jämsäläiset kysyivät.
Kuinka paljon tulijoista on ennakkotietoa?
– Pystymme kertomaan Tornioon, haluammeko perheitä vai aikuisia. Mutta esimerkiksi tiistaina saapui myös miehiä, vaikka olimme ilmoittaneet haluamme ottaa vastaan perheitä. Emme voi vaikuttaa siihen, mitä kansallisuuksia tai minkä ammatin edustajia Jämsään saapuu, kertoo Seppo Rantanen.
Kuka kantaa vastuun turvallisuudesta?
– Käymme turvapaikanhakijoiden kanssa läpi sääntöjä ja asioita, missä Suomi eroaa arabimaista. Esimerkiksi arabeilla on tapana puhua lähekkäin kovaan ääneen. Kerromme heille, että Suomessa on tapana puhua kädenvarren mitan päässä. Me saatamme tuntea sen aggressiona. Verrattuna esimerkiksi kouluun tai armeijaan, ei sielläkään pystytä takaamaan että kaikki käyttäytyvät. Mutta pyrimme siihen, että koulutuksella, valmennuksella ja opastuksella voimme estää ongelmia, vastaa Seppo Rantanen.
– Vastaanottokeskuksella on käynyt tänään poliisi ja pelastusviranomaiset. Aktivointi on paras tapa ehkäistä epätoivottua käytöstä. Suurin riski on heillä, joilla ei ole mitään tekemistä. Me teemme parhaamme, että aktivoimme porukkaa, Seppo Rantanen sanoo.
Miten jatkossa, onko heille työpaikkoja?
– Turvapaikanhakija ei voi tehdä töitä. Jos hän saa turvapaikan Suomesta, he päättävät itse jäävätkö Jämsään. Tämän jälkeen heillä on edelleen kolmen vuoden kotouttamisjakso, jonka jälkeen he ovat suomalaisia suomalaisten rinnalla, sanoo Sanna Määttänen.
Muuttuuko kouluruokailu, tarjoillaanko koulussa edelleen sianlihaa?
– Sianlihaa tarjotaan edelleen, kertoo Seppo Rantanen.
Miten turvapaikanhakuprosessi etenee?
– Turvapaikanhakijoilta selvitetään ensin henkilötiedot, otetaan sormenjäljet ja selvitetään matkareitti. Kuulusteluja käydään kaikkiaan kolme kertaa. Etelä-Euroopasta on käyty katsomassa Suomen turvapaikankäsittelyjärjestelmää, se kertoo että se on meillä huippuluokkaa, vastaa komisario Juha Mäntynen.
Kauanko turvapaikanhakuprosessi kestää?
– Noin vuoden. Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Odotettavissa on, että hallinto-oikeus tulee ruuhkautumaan, arvioi komisario Juha Mäntynen.
Kaikki turvapaikanhakijat eivät välttämättä ole köyhiä. Otetaanko varallisuus mukaan päätöksessä?
– Kaikki nämä asiat selvitetään, arvioi komisario Juha Mäntynen.
– Raha ei poista sitä, että turvapaikanhakija voi kotimaassaan olla hengenvaarassa. Varakkaille turvapaikanhakijoille ei kuitenkaan makseta tukia, Seppo Rantanen kertoo.
Montako turvapaikanhakijaa on jäänyt kiinni huumausaineiden hallussapidosta?
– Olen asiassa mediatietojen varassa. Poliisi tekee huumausaineiden käytöstä rikosilmoituksen. Humalaiset viedään putkaan niinkuin suomalaisetkin, ei riipu siitä onko syntyisin Kihniöstä vai Kirkukista, kertoo Juha Mäntynen.
– Auvilan vastaanottokeskuksessa alkoholi ja huumeet on kielletty, sanoo Seppo Rantanen
Mitä tavalliset jämsäläiset voivat tehdä auttaakseen?
– Vapaaehtoiset ovat auttaneet jo paljon. He ovat esimerkiksi opastaneet keittiön käytössä ja näyttäneet miten pussilakana laitetaan. Tulijoiden joukossa on pieniä lapsia, joten lastenvaatteita voi lahjoittaa. Talvivaatteita voi lahjoittaa lapsille, naisille ja nuorille miehille.
Miten koululaisten ja turvapaikanhakijoiden yhteiselo onnistuu?
– Infoamme vanhempia tilanteesta, kun saamme lisää tietoa. Koulun puolelta ei ole tällä hetkellä lisätty henkilökuntaa, kertoo rehtori Markku Juhola.
Miten ruokailu käytännössä porrastetaan?
– Aamupala tarjoillaan kello 8-9.30 aamulla. Lounas tarjoillaan 12.15-13.30 ja iltapala 18-19.30, kertoo Seppo Rantanen.
– Koululaiset ruokailevat kello 10.35, 10.45, 11.35 ja 11.45.
Puhuuko moni turvapaikanhakija englantia?
– Vain 3–4 prosenttia tulijoista puhuu englantia. Meidän tavoitteemme on, että heille opetetaan mahdollisimman nopeasti Suomea, kertoo Seppo Rantanen.
http://www.jamsanseutu.fi/Uutiset/1...laiset+kysyivat+vastaanottokeskusinfossa.html
Pihlajalinnan infotilaisuudessa Pihlajalinnan ja viranomaisten edustajat vastasivat aktiivisen yleisön kysymyksiin. Muun muassa näitä jämsäläiset kysyivät.
Kuinka paljon tulijoista on ennakkotietoa?
– Pystymme kertomaan Tornioon, haluammeko perheitä vai aikuisia. Mutta esimerkiksi tiistaina saapui myös miehiä, vaikka olimme ilmoittaneet haluamme ottaa vastaan perheitä. Emme voi vaikuttaa siihen, mitä kansallisuuksia tai minkä ammatin edustajia Jämsään saapuu, kertoo Seppo Rantanen.
Kuka kantaa vastuun turvallisuudesta?
– Käymme turvapaikanhakijoiden kanssa läpi sääntöjä ja asioita, missä Suomi eroaa arabimaista. Esimerkiksi arabeilla on tapana puhua lähekkäin kovaan ääneen. Kerromme heille, että Suomessa on tapana puhua kädenvarren mitan päässä. Me saatamme tuntea sen aggressiona. Verrattuna esimerkiksi kouluun tai armeijaan, ei sielläkään pystytä takaamaan että kaikki käyttäytyvät. Mutta pyrimme siihen, että koulutuksella, valmennuksella ja opastuksella voimme estää ongelmia, vastaa Seppo Rantanen.
– Vastaanottokeskuksella on käynyt tänään poliisi ja pelastusviranomaiset. Aktivointi on paras tapa ehkäistä epätoivottua käytöstä. Suurin riski on heillä, joilla ei ole mitään tekemistä. Me teemme parhaamme, että aktivoimme porukkaa, Seppo Rantanen sanoo.
Miten jatkossa, onko heille työpaikkoja?
– Turvapaikanhakija ei voi tehdä töitä. Jos hän saa turvapaikan Suomesta, he päättävät itse jäävätkö Jämsään. Tämän jälkeen heillä on edelleen kolmen vuoden kotouttamisjakso, jonka jälkeen he ovat suomalaisia suomalaisten rinnalla, sanoo Sanna Määttänen.
Muuttuuko kouluruokailu, tarjoillaanko koulussa edelleen sianlihaa?
– Sianlihaa tarjotaan edelleen, kertoo Seppo Rantanen.
Miten turvapaikanhakuprosessi etenee?
– Turvapaikanhakijoilta selvitetään ensin henkilötiedot, otetaan sormenjäljet ja selvitetään matkareitti. Kuulusteluja käydään kaikkiaan kolme kertaa. Etelä-Euroopasta on käyty katsomassa Suomen turvapaikankäsittelyjärjestelmää, se kertoo että se on meillä huippuluokkaa, vastaa komisario Juha Mäntynen.
Kauanko turvapaikanhakuprosessi kestää?
– Noin vuoden. Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Odotettavissa on, että hallinto-oikeus tulee ruuhkautumaan, arvioi komisario Juha Mäntynen.
Kaikki turvapaikanhakijat eivät välttämättä ole köyhiä. Otetaanko varallisuus mukaan päätöksessä?
– Kaikki nämä asiat selvitetään, arvioi komisario Juha Mäntynen.
– Raha ei poista sitä, että turvapaikanhakija voi kotimaassaan olla hengenvaarassa. Varakkaille turvapaikanhakijoille ei kuitenkaan makseta tukia, Seppo Rantanen kertoo.
Montako turvapaikanhakijaa on jäänyt kiinni huumausaineiden hallussapidosta?
– Olen asiassa mediatietojen varassa. Poliisi tekee huumausaineiden käytöstä rikosilmoituksen. Humalaiset viedään putkaan niinkuin suomalaisetkin, ei riipu siitä onko syntyisin Kihniöstä vai Kirkukista, kertoo Juha Mäntynen.
– Auvilan vastaanottokeskuksessa alkoholi ja huumeet on kielletty, sanoo Seppo Rantanen
Mitä tavalliset jämsäläiset voivat tehdä auttaakseen?
– Vapaaehtoiset ovat auttaneet jo paljon. He ovat esimerkiksi opastaneet keittiön käytössä ja näyttäneet miten pussilakana laitetaan. Tulijoiden joukossa on pieniä lapsia, joten lastenvaatteita voi lahjoittaa. Talvivaatteita voi lahjoittaa lapsille, naisille ja nuorille miehille.
Miten koululaisten ja turvapaikanhakijoiden yhteiselo onnistuu?
– Infoamme vanhempia tilanteesta, kun saamme lisää tietoa. Koulun puolelta ei ole tällä hetkellä lisätty henkilökuntaa, kertoo rehtori Markku Juhola.
Miten ruokailu käytännössä porrastetaan?
– Aamupala tarjoillaan kello 8-9.30 aamulla. Lounas tarjoillaan 12.15-13.30 ja iltapala 18-19.30, kertoo Seppo Rantanen.
– Koululaiset ruokailevat kello 10.35, 10.45, 11.35 ja 11.45.
Puhuuko moni turvapaikanhakija englantia?
– Vain 3–4 prosenttia tulijoista puhuu englantia. Meidän tavoitteemme on, että heille opetetaan mahdollisimman nopeasti Suomea, kertoo Seppo Rantanen.
http://www.jamsanseutu.fi/Uutiset/1...laiset+kysyivat+vastaanottokeskusinfossa.html
