Jännittää...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Niinuli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Niinuli

Vieras
Laitetaan tänne puolen tämä minun tekstini, niin onpi vissiin oikeammalla palstalla kun vielä on haaveena...ja toiveena..
Niinuli

--------

Jännittää…:)
Hei..

on ollut ihania viestejä ja mukava seurata jo pidemmän aikaa näitä vaavi-keskusteluja, odottajien ajatuksia jne.. Ja nyt sitten vihdoin voin liittyä näihin keskusteluihin ihan virallisesti mukaan - kierukka heitetty nurkkaan ja nyt on sitten jännät paikat josko onnistuisi... Maltilla toki, ei oikein uskalla antaa itselleen edes kauhiasti ajatuksille valtaa kun pelkään että ne vievät täysin mennessään...

Meillä on ollut tämä vaavi keskustelu jo reilun vuoden ihan esillä ja ollaan oltu sitä mieltä että kun kaikki työkuviot on toisen osapuolen puolelta selvät niin sitten... yhdessä ollaan oltu 5v, naimisiin kahden vuoden päästä tai näin on ollut ajatuksena, minä 30 ja mies 31, yhteinen asunto... Oli niin ihana tunne kun avopuolisoni muutama viikko sitten sanoi, että nyt on sellainen tunne että lapsi olisi enemmän kuin tervetullut, kaikki palaset on loksahdellut kohdalleen ja voisimme tarjota pienokaiselle turvatun elämän.. tai vaikka parillekin :) Aluksi menin aivan shokkiin.. iski jonkinasteinen paniikki.. kun vaikka olen aina potenut vauvakuumetta, ollut todella paljon tekemisissä pienten vaavien kanssa ja kovasti toivonut pienokaista, niin ensi reaktio oli jotenkin outo; pari päivää meni, että itkeskelin ja ajattelin että pystynkö pitämään huolta, osaanko olla hyvä äiti, mitä jos jotain tapahtuu.. jne jne.. mutta se meni ohitse ja nyt olen leijaillut taivaissa sen jälkeen, yrittänyt vähän jarrutella ajatuksien kanssa, varovasti kurkkinut ja ottanut tietoa... vaikka oikeasti tekisi jo mieli mennä stockkalle hypistelemään kaikkea ja pusutella ja halia kaikkia kun olen niiiiiin onnellinen... toki tiedän että mikään ei ole varmaa ja vastahan kierukka pari päivää sitten poistettiin.. mutta tämä tieto ylipäätänsä että nyt vaavi saa tulla jos on tullakseen... uskomaton tunne. tuntuu että rakastuin mieheenikin taas pikkaisen enemmän.. Meillä on ihana suhde, ollaan edetty hyvinkin maltillisesti kaikessa, 2,5 v kihloissa, toki on ollut isojakin ongelmia joista ollaan selvitty ja suhteemme vahvistunut, ... jotenkin tuntuu ensimmäistä kertaa niin varmalta kaiken suhteen.. olenkohan ihan sekoamassa onnesta... mitään en oikein ymmärrä teidän koodeista ja numeroista mitä näillä keskustelupalstoilla vilisee.. tai jotain, mutta yritän täällä käydä välillä kertoilemassa kuinka asia etenee ja vähän purkamassa "paineita" ja höyryjä kun liikaa vilisee ajatuksia... peukkuja kaikille jotka samassa tilanteessa ja onnea kaikille jo odottaville..:) Ihanaa..


12.9.2006 13:18:43
Hanna (vierailija)
Samoin sinulle, onnea matkaan! Toivon myös ettet joudu käymään läpi yhtä pitkää prosessia kuin me, eli että useampi vuosi meni ennenkuin onnistuttiin... Kaikkea hyvää!
Lainaa




Kiitos :)

Jostain syystä en ehkä pelkää vaikka prosessi etenisikin hitaasti, kun toisaalta ei ole kiiru mihinkään, vaikka tottakai toivon parasta. Mutta jo ajatus siitä, että avopuolisonikin on valmis tähän, tekee minut onnelliseksi. Toki käytännössä varmasti se odottaminen voi olla raastavaa, jos ei onnistu... mutta jos niin käy, niin pakko yrittää vain nauttia muista asioista..

Lainaa
12.9.2006 13:55:28
Niinuli (vierailija)
Minä vielä - Niinuli... eli ihan muutama käytännön kysymys; kun nyt ensimmäistä yritämme ja vähän on vielä asiat isoja kysymysmerkkejä miten toimia niin voisiko joku viisaampi kertoa, kuinka edetä.. eli täytyypi tietysti nyt ensin peuhata tuolla vällyjen välissä ;) mutta oletetaan nyt, että asiat menisivät suhteellisen nopeasti (tiedän kyllä että voi mennä jopa vuosia, mutta näin hypoteettisesti ja hurjalla tuurilla ;) ) - tulisin raskaaksi tässä jo ihan lähiviikkoina - en polta ja päätin jo että en myöskään käytä alkoholia enää, muutoinkaan sen käyttö ei ole minulle tärkeää - mutta esim. jos illallisella lasi tai kaksi punaviiniä, onko se mahdollisesti ihan pahasta esim. kerran kk? Anteeksi jos kyselen tyhymiä, mutta... Treenaan salia 3-5 krtaa viikossa, pitäisikö heti alkuvaiheessa ottaa jo painoista reilusti pois? En ole mikään bodari, ehkä lähinnä fitness-tyyppinen, mutta missään nimessä ei ole tarvetta pitää kroppaa yli tiukassa kunnossa jos siitä on lapselle mitään haittaa, ja varmasti onkin liian kovalla treenillä. Liikuntaa en halua pois jättää kokonaan ja ymmärrän toki että tästä edespäin on otettava vain rauhallisemmin ja loppuvaiheessa sitten etsittävä raskautta tukevia liikuntamuotoja.. vinkkejä tästä? mitä tulisi välttää jo alkuvaiheessa?

Missä vaiheessa sitten jos testi näyttää plussaa on hyvä mennä neuvolaan? Olen miettinyt yksityistä puolta vaihtoehtona - tiedän että maksaapi varmasti enemmän, mutta onko kenties sen väärti? ja onko edes sellaista palvelua olemassa? apua, ihan hävettää nämä kysymykset.. :(

Hmm. Olen ajatellut työskennellä mahdollisimman pitkään, olen yrittäjänä, loppuvaiheessa sitten toki rauhallisemmin ja lyhyempiä päiviä. Kuinkas nuo tukipuolet sitten näin yrittäjänä? Kuinka ne rakentuvat?

Voi, älkää pitäkö minua ihan hölmönä... Olen ollut todella paljon pienten lasten kanssa tekemisissä ja hoitanut kummilastanikin hänen ensimmäiset vuodet todella paljon joten en pelkää tuota käytännön hoitoa lapsesta mutta näitä muita asioita tietysti miettii... ja kaikkea ei edes osaa vielä kysyä..tuntuu ettei ainakaan mitään järkevää.. Onneksi voi olla näin anonyym. niin ette näe minun punastelua... :)







 
Hei!

Heti pitää sanoa, että onneksi olkoon ja onnea yrittämiselle. Minulla oli jotenkin samanlaiset fiilikset aikoinaan, kun mieheni "näytti vihdoin vihreää valoa" vauvan tulon suhteen. Säikähdin jopa sen verran, että vaikka olin jo vauvasta itse puhunut vuosi tolkulla, että olinkin ensin sitä mieltä, ettei mitään vauvoja vielä.... :D

Meillä meni kolme kiertoa ja sitten onnesti. Silloinkin kun tärppäsi tuli kyllä valekuukautiset, eli en heti tajunnut mistä oli kyse. Raskausoireita kyllä tuli ja nämä valekuukautiset jäivät niin niukoiksi, että tein testin ihan varmuuden vuoksi uudestaan myöhemmin ja kaksi viivhaan sieltä tuli! (join sitten viiniä tässä välillä, kun tietenkin luulin, etten ole raskaana..)

Katsotaan, osaisinko vastailla kysymyksiisi...
Eli liikunta on hyvästä. Varsinkin alkuaikoina liikuntaa saa harrastaa niin paljon kuin ennenkin. Oikeastaan vasta raskauden puolessa välissä (rv22) kehotetaan ottamaan rauhallisemmin. Minulle aikoinaan neuvolan täti neuvoi tässä, että oman tuntemuksen mukaan voi mennä. Jossain neuvotaan tosin, että raskauden aikana syke ei saisi nousta yli 150, mutta olen kyllä ymmärtänyt, että se koskee sitten vähän myöhempää odotusaikaa. Liikunta on siis todella hyvästä, että anna mennä vaan. Itsellä aikoinaan sellainen ällöttävä ja etova olo tuli esteeksi aerobickissä pomppimiselle. Lisäksi alkuraskaudessa on aivan tuhottoman väsynyt ja ei sitä sitten aina jumpalle jaksanutkaan mennä.

Itse olin niin innoissani aikoinaan plussasta, että soitin heti seuraavana päivänä neuvolaan ja varasin ajan. Ajan he antavat sinulle noin raskausviikoille 8-11. Vasta!! Tiedän!! Voi kun sitä odotti silloin kovasti ja olisi halunnut jo kysellä vaikka mitä neuvolasta. Eka neuvolakäynti kesti aika pitkän aikaa 1,5-2h! Silloin on kiva, jos tuleva isäkin pääsee mukaan. Itse suosin aina yksityisiä lääkäriasemia, mutta neuvolapalvelut ovat todella tasokkaita mielestäni Suomessa ja neuvoisin menemään ihan ei yksityiselle puolelle. Kyllä mielestäni silti yksityisen mahdollisuus on, mutta se tuleepi kyllä kalliiksi. Neuvolassa käydään aluksi harvemmin ja sitten raskauden edetessä käynnit tiuhenevat. Neuvolassa punnitaan, otetaan virtsanäyte (josta katsotaan sokeri, valkuaisaineet sun muut), mitataan verenpaine, tarkaillaan äidin vointia ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin. Lisäksi hemogloboonia tarkkaillaan ja neuvolantäti antaa ohjeita vitamiineista, ruokavaliosta ja oikeastaan ihan mistä vaan osaat kysyä. Lisäksi jostain raskausviikoista 14 alkaen neuvolantäti kuuntelee vauvan sydänääniä kanssasi joka kerta. Mutta siis kaiken kaikkiaan kannattaa mennä ihan yleiselle puolelle. Neuvolassa käydään sitten myöhemmin myös vauvan kanssa säännöllisesti. Yleensä sama neuvolantäti jatkaa vauvankin kanssa.

Asun itse pääkaupunkiseudulla ja meille tarjotaan kaksi ultrausta. NP-ultra (niska-poimu) ja rakenneultra. Np-ultra tehdään n 12 raskausviikon molemmin puolin ja rakenneultra noin 18 raskausviikon tuntumilla. Tuo 12 viikkoa oli minulle ainakin ihan mahdottomuus odottaa ja varasinkin ajan yksityiseltä lääkäriltä, sillä halusin varmistua raskaudestani ja nähdä oliko kaikki siihen mennessä kunnossa (ei tuulimuna raskautta ja sydän löisi jne..) Kannattaa soitella eri lääkäriasemia ja kysellä mitä heillä maksaa sitten aikanaa ultraaminen. Noin 100€ luokkaa se kyllä on - kelan korvaukset. Mutta olipa se ihanaa käydä kurkkimassa pientä sinttiä ja sai varmuuden siitä, että todella oli raskaana. :) Oih niitä aikoja....

Tässä vielä sinulle kivoja linkkejä tulevaa raskautta varten netistä, josta löydät kaikenmoista tietoa. Niin ja tsemppiä yrityksille! :D

http://pesu.come.to/

http://www.nicehouse.fi/lastenhu/odotus/info/index.htm

http://www.liberovaipat.fi/Default.aspx?id=3054 (erityisesti raskauskalenteri on kiva)

http://pregnancy.about.com/ (englanniksi, mutta kiva! Jokaiselle raskausviikolle on oma ultrakuva)

http://www.helistin.fi/

http://www.tekay.fi/

Toivottavasti löydät jotain tietoa noiltakin sivuilta! :) Niin ja vinkkinä sanottakoon, että välillä sitä tuntuu, et on ihan pihalla kaikesta ja ei tiedä mitään mitä pitäisi... Mutta jostain ne tiedonjyväst vaan loksahtelee ajan kanssa kohdalleen.


 
Voit elää aivan normaalisti siihen asti kun raskaudut. Kyllähän huippu-urheilijatkin raskautuvat ja saavat terveitä lapsia. Alkoholin käyttöäkään ei tarvitse siitä muutamasta viinilasillisesta muuttaa ennen kuin raskaudut. Mistään ei ole haittaa vauvalle ennenkuin on plussaviiva raskaustestissä. Kannattaa ihan senkin vuoksi treenata normalisti, että jos menee pari vuotta yrittäessä, nii ei pääse kroppa repsahtamaan ennen raskautta.

Eiköhän tuo julkinen neuvola ole ihan hyvä. Mitä turhia yksityiselle.
 
Lentämisestä sanotaan, että on turvallisinta toisella kolmanneksella. Olisi reissu tuossa n. 10. viikolla, kai uskallan lähteä...? Neuvolaa ei vielä ole ollut.
 
Ihan huoletta voi lentää. Vasta raskausviikoilla 28 jotkut lentoyhtiöt haluavat todistuksen, että raskaus on sujunut hyvin. Lentoemännät ei kai halua toimia kätilöinä :)
Mut siis hyvin voi vielä noilla viikoilla lentää!
 

Yhteistyössä