Jatkuva epäileminen, luottamuspula

Hei

Viime kesänä oli tilanne, jolloin mieheni joutui työnsä vuoksi pitämään osan kesälomastaan eri aikaan, kuin minä. Hän jäi kolmeksi viikoksi kaupunkiin ja minä olin lasten kanssa mökillä.

Viestittelimme mieheni kanssa paljon ja puhuimme puhelimessa. Ihania, suloisia, rakastavia viestejä puolin ja toisin. Kaikki oli siis hyvin.

Paitsi ettei ollutkaan, kesän jälkeen kävi ilmi, että mieheni oli säännöllisesti tapaillut erästä naista edellisestä työpaikastaan. Ei siinä mitään, saahan sitä kahvilla ja lounaalla käydä, mutta heidän toisilleen lähettämät viestit olivatkin sitten jo ihan toista luokkaa. Samoja kauniita suloisia sanoja mieheni oli lähetellyt tälle naiselle. Tietokoneelta löytyi word tiedosto, johon mieheni oli kirjoittanut kivan erotiikkaa tihkuvan tarinan tälle naiselle... Minulle hän sanoi, että "En ole sitä lähettänyt" . Joopa joo ja kahvillakin vain käytiin.. En usko kuin hetken silloin tällöin.

Olen luullut päässeeni asian yli, mutta en ole.

En luota mieheeni. Hän on ihana ja suloinen ja meillä on asiat oikein hyvin silloin, kun minä onnistun unohtamaan. Mutta sitten alan taas miettimään, että mitä mies mahtaa tehdä jne.

Päällisin puolin kaikki on loistavasti. Ei mitään merkkejä toisesta naisesta tai muitakaan ongelmia. Paitsi, että säännöllisin väliajoin minä omassa pienessä mielessäni epäilen ja ahdistun. En sano siitä miehelle mitään.

Jotenkin jo toivon, että hän jäisi vielä kerran kiinni. Haluaisin päästä osoittamaa hänelle ovea. Tunnen oloni niin nöyryytetyksi ja kusetetuksi. Aivan kuin olisin antanut polkea itsetuntoni maan tasalle tekemättä mitään puolustautuakseni. Välillä tuntuu, että olen menettänyt jotain, oman itseni arvostuksen.

Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä?

 

Kyllä sinun pitäisi sanoa tuntemuksesi miehellesi.

 

..Kyllä sinun pitäisi sanoa tuntemuksesi miehellesi." .... samaa mieltä olen.

Ja pääsihän se petturi helpolla !!!
kun et sano petturille suoraan ettet enää luota sitä tippaakaan ja sun vaisto sanoo että se on jo paneskellut sen naisen kanssa jo?
Kerro suoraan miltä tuntuu ja HALUAT TIETää KAIKET mitä se on tehnyt ja puuhanut sen naisen kanssa sun selän takana.

älä vain ole sinisilmäinen sen selityksille,jos mies tapaa salaa toisia naisia niin älä luule että ne juo vain kahvia jooko?

sun mies on petturi sori vain.ja se tekee sen uudelleen jos mahdollisuus tulee ja se tuleee....kyllä miehet tunntetaan,HARVA SE USKOLLINEN ON. usko pois.

 

Ap:n kirjoitus oli kuin omani yksityiskohtia lukuunottamatta. Toisaalta odotan myös että mieheni kärähtäisi kunnolla, toisaalta mietin mitä se sitten ratkaisisi? Kusetuksen tunne on jo ilmassa, en kai mitään voittaisi sillä että saisin todistettua olevani oikeassa...

Jotenkin ei mahdu ymmärrykseni piiriin miten meillä(kin) mies on tosi rakastuneen oloinen, puhuu tunteistaan mulle, lähettelee romanttisia viestejä päivittäin, pussaillaan ja seksi sujuu. Ja kuitenkin mieltäni nakertaa tieto siitä, etten olekaan ainoa.

Voiko joku olla todella noin kahtiajakautunut persoonallisuus että pystyy elämään kahta aivan eri elämää? Mielestäni mieheni ei ole mikään psykopaatti tai muu täysin tunneongelmainen tyyppi. Todella outoa.

Kommentteja siis minäkin kaipaisin. Lähteä vai jäädä ja miten?

 

Ap:n kirjoitus oli kuin omani yksityiskohtia lukuunottamatta. Toisaalta odotan myös että mieheni kärähtäisi kunnolla, toisaalta mietin mitä se sitten ratkaisisi? Kusetuksen tunne on jo ilmassa, en kai mitään voittaisi sillä että saisin todistettua olevani oikeassa...

Jotenkin ei mahdu ymmärrykseni piiriin miten meillä(kin) mies on tosi rakastuneen oloinen, puhuu tunteistaan mulle, lähettelee romanttisia viestejä päivittäin, pussaillaan ja seksi sujuu. Ja kuitenkin mieltäni nakertaa tieto siitä, etten olekaan ainoa.

Voiko joku olla todella noin kahtiajakautunut persoonallisuus että pystyy elämään kahta aivan eri elämää? Mielestäni mieheni ei ole mikään psykopaatti tai muu täysin tunneongelmainen tyyppi. Todella outoa.

Kommentteja siis minäkin kaipaisin. Lähteä vai jäädä ja miten?

Et voittaisi siinä mitäänkö jos tietäisit olevasi oikeassa??? siis jos tietäisit totuuden että se paneskelee toisia niin jatkaisit suhdetta vain? leikit sokeaa/kuuroa/ ja sitä mykkää?

kirjoititko tuon nyt tosissasi?
mun mielestä sä kuulut kategoriaan : tyhmät naiset.

 

sinulle ap. ja muutkin jotka ihmettelette näitä miestenne touhuja, oletteko koskaan edes tutustuneet netin www. iskuri.fi tai suomi24.fi treffit palstaan? Siellähän näitä en saa tarpeeksi kotona tai haluan vaihtelua miehet avoimesti kertovat mitä hakevat.

Älykäs mies on sitten varattu etenkin ei tee näin emämunausta mitä siellä monen pojan esittelyissä löytyy. Kun nämä vakio seikkailu seuran etsijä vastaa sitten itsenäiselle vapaalle naiselle - ketä voidaan syyttää ??

Älkää jatkako kusettajan kanssa tai laita ainakin selvät ulkoruokinta ohjeet. Jotkut vain elävät sillä, että kuinka monta kusetusta tämänkin viikon saldona on.
Rakastava normaali vaimoke ei vaan riitä. Ja se syy ei todellakaan ole meissä naisissa ei vaimossa, eikä siinä sinkku sinisilmässä.

 

Surullista, että sopivilla hakusanoilla päädyin tähän ketjuun. En edes muistanut, että olin tällaisen aloittanut

Tässä sitä ollaan jälleen, viiden vuoden jälkeen. Samassa tilanteessa. Tämän vuoden keväällä mies jäi kiinni suhteesta työkaveriin. Eri työkaveri ja eri työpaikka, kuin viimeksi. Jälleen lounaita ja hempeitä viestejä. Oksettavaa.

Miten minä voin olla näin tyhmä!?
Miten mies voi edelleen olla kotona niin ihana, rakastava ja ties mitä? Kaikki nämä vuodet?


Taas tässä tilanteessa, ei voi olla totta

 

Surullista, että sopivilla hakusanoilla päädyin tähän ketjuun. En edes muistanut, että olin tällaisen aloittanut

Tässä sitä ollaan jälleen, viiden vuoden jälkeen. Samassa tilanteessa. Tämän vuoden keväällä mies jäi kiinni suhteesta työkaveriin. Eri työkaveri ja eri työpaikka, kuin viimeksi. Jälleen lounaita ja hempeitä viestejä. Oksettavaa.

Miten minä voin olla näin tyhmä!?
Miten mies voi edelleen olla kotona niin ihana, rakastava ja ties mitä? Kaikki nämä vuodet?


Taas tässä tilanteessa, ei voi olla totta

Oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa että mies todellakin rakastaa sinua? Toisin kuin useat naiset, me miehet pystymme nauttimaan myös seksistä ilman rakkautta, jopa useiden partnereiden kanssa vuorotellen...

Teillä saattaa olla se tilanne että mies rakastaa sinua, mutta ei saa sinulta riittävää seksuaalista tyydytystä ja joutuu hakemaan sen seksipuolen ja hempeilyn työkavereiltaan.

 

Tosi rakkaus ei petä. Ikinä.

Niin rumalta, kuin se kuulostaakin, vain itse voitte onnenne vaikuttaa. Jos annatte itseänne polkea, pettää ja satuttaa, niin voivoi. Ette anna itsenne olla muun kuin paskan arvoisia sellaiseen onnettomaan suhteeseen ja valheiden keskellä elämiseen.

Parempi yksin kuin paskassa suhteessa.

 

Jos näin kauan on pysytellyt suhteessa siitä huolimatta, että kaikki siinä ei ole "hyvin", se on melko varma merkki siitä, että se kuitenkin antaa jotakin, joka merkitsee enemmän kuin tietoisuus siitä, että kaikki ei ole niinkuin pitäisi.

Tarkoitan, että kuten toistamiseen toteat, miehesi on "ihana, rakastava ja ties mitä". On siis kaksi vaihtoehtoa: joko hän oikeasti kykenee antamaan sinulle suhteessanne sen, mitä siitä haetkin, siitä huolimatta, että hän toistuvasti poikkeaa suhteen ulkopuolella, tai sitten hän ei tee sitä, mutta suhtaudut itseesi niin alentuvasti, että haluat väkisin olla tyytyväinen niihin rippeisiin, jotka häneltä saat. Jos esimerkiksi itsetunto on niin nollalla, että suorastaan hekumoi, kun joku välillä mielistelee ja antaa edes hetkellisesti positiiviselta kalskahtavaa huomiota (mitä en kuitenkaan usko, että tässä tapauksessa olisi kyse).

Mikäli oikeasti tällainen suhde tarjoaa sen, mitä siltä rehellisesti haluaa, voi tietenkin kysyä itseltään, onko se loppujen lopuksi niin vaarallista, jos kumppanillani on välillä suhde johonkuhun toiseen? Teoreettisesti ajateltuna kaikki, mitä kumppani tekee itsekseen omalla ajallaan (käy töissä, harrastaa, tapaa kavereitaan jne.) on pois sinulta, ja jonkun mielestä tämäkin on jo liikaa: kumppanin pitäisi koko ajan olla vierellä, tehdä yhdessä ja jatkuvalla syötöllä osoittaa huomiotaan. Toisessa ääripäässä on ihmisiä, jotka odottavat parisuhteeltaan vain ehkä yhteistä osoitetta, käytännön sujuvuutta ja hetkellisiä yhdessäolon hetkiä oman elämänsä lomassa.

Teoreettisesti (ja hyvin ahdasmielisesti) ajateltuna kaikki ystävyyssuhteet ovat uhka parisuhteelle, sillä monelle tosiystävät voivat olla henkisesti (ja käytännössäkin) paljon lähempänä kuin oma kulta siellä kotona. Jos tähän lisätään se, että on myös sellaisia "ystäviä" (tai siis suhteita), joiden kanssa voi harrastaa seksiä, huomaa että käytännön ja teorian raja on ihan vain siinä mihin sen itse kukin vetää. Loppujen lopuksi jokainen ihminen päättää itse omassa mielessään, mitä hän on valmis hyväksymään ja mitä ei. Heikon itsetunnon omaava on tietenkin herkempi kallistumaan yleisten tai yhteisöllisten normien rajanvetoon (ja voi kokea voimakasta ahdistusta ja syyllisyyttä siitä, että sisimmässään haluaisi tehdä eri lailla, muttei uskalla), kun taas itsenäisemmät ihmiset menevät sen mukaan, mitä itse ajattelevat ja tuntevat.

En suinkaan puolusta pettäjiä, sillä he ovat mielestäni selkärangattomia itsekeskiöitä. Mutta hyvässä parisuhteessa on aina kaksi itsenäistä ihmistä, jotka keskenään sopivat, kuinka keskenään toimia. Jos kumpikin osapuoli hyväksyy jonkun tietyn toimintatavan toiselle tai molemmille osapuolille, mikään ei tietenkään estä toteuttamasta sitä (ellei nyt laittomuuksiin ja toisten vahingoittamiseen mennä). Jos parisuhde sitten toimii sovitulla tavalla edeten, ts. antaa kummallekin sen mitä suhteesta ollaan tultu hakemaan, en näe estettä sille, etteikö näin voisi tehdä, vaikka tämä ei olisikaan normiajattelun tai jonkun etiikan mukaista.

Jos se ei ole sinulta pois, että miehesi ravaa vieraissa, sinä voit sen joko hyväksyä tai olla hyväksymättä. Ellet hyväksy, koko suhteennekin mielekkyys kyseenalaistuu, ja olisi itsesi kiusaamista jatkaa siinä. Mutta jos kykenet hyväksymään tämän, ja todella tunnet että suhde muuten on mielestäsi hyvä ja toimiva, miksette voisi sitä silloin myös jatkaa.

On erittäin tärkeätä kuitenkin, että olet rehellinen itsellesi, ettet sisimmässäsi koe tilanteen jatkuvasti nakertavan itsetuntoasi ja ihmisarvoasi. Kannattaa keskustella asiasta myös miehesi kanssa ja kertoa hänelle mitä oikeasti koet ja tunnet. On toki vaara siitä, että miehesi sisimmässään nauttii ajatuksesta, että pettää ja alistaa sinua, vaikka kohtelisikin sinua maireasti ja mielistellen. Se saattaa antaa hänelle tunteen vallasta ja miehekkyydestä, koko haaremin mahtisonnista. Jos tällaista huomaat, saatat olla hankalan ja pelottavankin ihmisluonteen alaisuudessa, enkä silloin missään nimessä kehottaisi jatkamaan leikkiä.

Mutta jos miehesi, siitä huolimatta että käy vieraissa, vilpittömästi välittää sinusta ja nimen omaan kunnioittaa sinua (ja selkeästi tämän myös osoittaa, ei pelkästään sanahelinällä!), kannattaa perusteellisesti miettiä suhteenne etuja ja miinuksia, ja ratkaista asia sen tiimoilta.

Jos ainoa suuri miinus on miehen vierailut, tutki silloin sydämessäsi miten se sinuun ihmisenä vaikuttaa. Maailmassa on kuitenkin lukemattomia ihmisiä, jotka antaisivat koko mielenkiintonsa partnerina ihan vain sinulle. Muista, että olisit ilman muuta sen arvoinen.

 

En hyväksy pettämistä, enkä vieraita suhteita.
Kaverit ja ystävät ovat erikseen. Samoin harrastukset.

Mutta hempeilyt vieraiden naisten kanssa ovat asioita, joita minä en hyväksy.

 

Ei kyse ole ajankäytöstä tai pelkästään siitä.
Jos olisi, niin eihän kukaan itkisi tälläkään palstalla, kuinka vaimo/mies käy vieraissa.

Kun puoliso aloittaa suhteen, vaikka sen työkaverinsa kanssa, niin sitä ei voi rinnastaa harrastukseen. Vieraissa käynti halventaa puolisoa.

 

Vieraissa käynti halventaa puolisoa.

Miten niin? Eihän petetty puoliso ole tässä vaiheessa tehnyt mitään väärää? Pettäjähän se selkärangaton lurjus on, hän on se, jota halveksutaan. Ja sitä petoskumppania. Ja loppumetreillä naista niistä pettäjistä. Miehethän saa vain meriittejä siitä. Pettäjän oma moka se on.

Eri asia sitten, mikä on aiheuttanut sen, että toinen lähtee muualta onnea etsimään. Joskus siihen voi olla oman puolison käytös syynä. Joskus.

 

Miten niin? Eihän petetty puoliso ole tässä vaiheessa tehnyt mitään väärää? Pettäjähän se selkärangaton lurjus on, hän on se, jota halveksutaan. Ja sitä petoskumppania. Ja loppumetreillä naista niistä pettäjistä. Miehethän saa vain meriittejä siitä. Pettäjän oma moka se on.
.

Pettäminen halventaa omaa puolisoa. Pettäjä omalla toiminnallaan osoittaa muille, että hänen puolisonsa ei ole juuri minkään arvoinen.

Hyvin monella työpaikalla on meneillään romanssi, jossa ainkin jompi kumpi osapuoli on jo taholleen varattu. Sen sijaan, että näitä ihmisiä halveksuttaisiin, heitä suorastaan suojellaan paljastumasta puolisoilleen. Jos joku kyseenalaistaa tällaisen salasuhteen, niin kyseenalaistaja leimataan kyttääjäksi, ehkä kateelliseksi ja ollaan sitä mieltä, että tämä kyseenalaistaja työntää nokkaansa asioihin, jotka eivät hänelle kuulu.

Pettäminen on oman puolison/kumppanin henkistä pahoinpitelyä.

 

En hyväksy pettämistä, enkä vieraita suhteita.
Kaverit ja ystävät ovat erikseen. Samoin harrastukset.

Mutta hempeilyt vieraiden naisten kanssa ovat asioita, joita minä en hyväksy.

Silloin asia on harvinaisen selvä. Sinulle nimittäin.

Olet kuitenkin, jos oikein ymmärsin, kaikki nämä vuodet hiljaa hyväksynyt miehesi syrjähypyt, ne joista tiedät ja ne mahdolliset, joista et ole kuullutkaan. Jos et ole miehellesi laittanut hanttiin, hänen mielestään tämä toiminta on sinulle silloin ihan ookoo. Jos et vieläkään ole sanonut miehellesi mielipiteesi hänen selkäsi takana vehtailustaan (kuten kirjoitit 5 vuotta sitten), eikö jo olisi korkea aika?

Jos et siis hyväksy miehesi pettämistä, vieraita suhteita ja "hempeilyjä vieraiden naisten kanssa", on jo korkea aika tehdä se hänelle erittäin selväksi. Sinun ei enää tarvitse odottaa, että "hän jäisi vielä kerran kiinni". Hän on jo jäänyt ihan tarpeeksi. Päätös omasta elämästäsi on omissa käsissäsi. Olisiko aika nyt vihdoin osoittaa hänelle sitä ovea?

Tietenkin voit halutessasi antaa hänelle vielä uuden mahdollisuuden. Valitettavasti tämä usein tarkoittaa pettäjän korvissa "vielä uuden mahdollisuuden pettää". Tunnet miehesi itse parhaiten, ja todennäköisyyden sille, että hän muuttuisi uskolliseksi.

Itse tiedät, onko hän sen arvoinen, että soisit hänelle tämän etuuden.

 

pettää, on pitää yhteinen vapaapäivä keskellä viikkoa, mutta töihin pitää silti lähteä normaalisti...

 

Luin viestejänne ja tuntuu niin pahalta lukea näitä niin totta kuin ne onkin..
Itselläni on kaksi pitkää suhdetta takana päin ja kummassakkin ainoat eron syyt pettäminen ja viina.. aina annoin tavallaan "anteeksi" ja olin muka sokea enkä halunnut ottaa todellisuutta vastaan... työnsin tavallaan kaikki asiat aina vihan jälkeen pois mielestäni että saisin vain pitää parisuhteeni.. Huomasin vain vuosien myötä että siinä meni oma terveyteni... mutta eihän ne erot ikinä ole helppoja ja omasta puolisostahan "ei ikinä uskoisi" että se vois OIKEESTI pettää... kun vihdoin ja viimein sain revittyäni itseni siitä suhteesta ajattelin ettei ikinä enää samanlaista paskaa tuli uusi aivan ihana suhde, joka olikin aivan samanlainen nyt yritän päästä tästäkin irti.. olen itse sitä mieltä että nämä miehet ovat halunneet minulta vain äidin korviketta ja eivät oikeasti halua etes sitoutua.. muualta sit se "OIKEA" nainen joka näyttää hyvältä seuralta jota mies oikeasti haluaa... helppohan se näin muiden on sanoa, mutta jätä se. ei se ihminen näe sinussa vissiin mitään jos kerran toistaa samaa kuvioo.. olisi varmaan yksinäinen jos sinua ei olisi...?? miksi muuten pettäisi jos rakastaa?? voimia sinulle ja arvosta itseäsi!! <3

 

Hei kaipaan neuvoja kipeesti! olemme seurustelleet mieheni kanssa 2 vuotta ja meillä on pieni lapsi.Mieheni käy joka viikonloppu viihteellä, ei vastaa puhelimeen silloin ja on useasti öitä pois kotoa aina hän sanoo että nukahti ystävälleen.. Kotona olessa hänen puhelin piippaa jatkuvasti ja sitä selataan sitten niin että minä en vahingossakaan näkisi kenen kanssa viestittää ja kun kysyn vastataan että kaverin kanssa.En saa kuulemmaepäillä häntä.Olimme erossa hetki sitten muutaman kuukauden verran jolloin hn hankki itselleen heti laastari suhteen,jonka päättymistä hän pitkitti hirveen kauan meidän yhteen palattua takaisin eli suoraan sanottuna ei laittanut juttua poikki vaikka oli minun kanssani taas ja vaikka vaadin tätä monesti.Oudointa tässä on se että puhelin kulkee mukana menee hän sitten suihkuun tai vaan käymään vessassa,eli onko hänellä todella jotain salattavaa?

 

Mieheni käy joka viikonloppu viihteellä, ei vastaa puhelimeen silloin ja on useasti öitä pois kotoa aina hän sanoo että nukahti ystävälleen..

Olimme erossa hetki sitten muutaman kuukauden verran jolloin hn hankki itselleen heti laastari suhteen,jonka päättymistä hän pitkitti hirveen kauan meidän yhteen palattua takaisin eli suoraan sanottuna ei laittanut juttua poikki.

Oudointa tässä on se että puhelin kulkee mukana menee hän sitten suihkuun tai vaan käymään vessassa,eli onko hänellä todella jotain salattavaa?

Lyhentelin hiukan. Minusta ainut outo asia on, että edelleen olet tuollaisen känniääliön kanssa. Et kai oikeasti usko, että mies viestittelee kaverinsa tai äitinsä kanssa suihkussa? Sääli lastasi ja eroa heti. Jos mies jättää sinut ensin, niin vituttaa vielä enemmän. Ei tuosta mitään tule.

 

Asia on nostettava pöydälle,suomeksi sanoen siis puhuttava,oli seuraukset millaisia hyvänsä.Pahinta on puhumattomuus,asioiden jatkuva vatvominen omassa mielessä.Oma kokemukseni on myöskin miehen sosiaalisuus vs.minun hiljainen elämäni.Pahin peikko on facebook,jossa tasa-arvo ei tosiaankaan vallitse.Miesystävälläni on siellä useita naispuolisia kavereita ja hän kuuluu erilaisiin ryhmiin.Nämä kaverisuhteet aiheuttavat minulle jatkuvaa epäilyä ja olen päivittäin lähestulkoon nenä kiinni hänen profiilissaan yrittäen löytää jotain epäilyttävää,josta voisin päätellä hänen pettävän minua.Arvaatte varmaan miltä tuollainen elämäntapa tuntuu,miten rankasti se minua syö.Olen harkinnut oman profiilini poistoa,mutta saanko sittenkään rauhaa epäilyilleni;jos ei ole facebook-peikkoa,se peikko tulee tasan tarkkaan jostain muualta.Miten jatkuvan epäluuloisuuden ja epäluottamuksen kanssa jaksaa elää päivästä toiseen,kysyn.Varsinkin, kun minua on edellisessä suhteessakin petetty!

Viime kesänä oli tilanne, jolloin mieheni joutui työnsä vuoksi pitämään osan kesälomastaan eri aikaan, kuin minä. Hän jäi kolmeksi viikoksi kaupunkiin ja minä olin lasten kanssa mökillä.

Viestittelimme mieheni kanssa paljon ja puhuimme puhelimessa. Ihania, suloisia, rakastavia viestejä puolin ja toisin. Kaikki oli siis hyvin.

Paitsi ettei ollutkaan, kesän jälkeen kävi ilmi, että mieheni oli säännöllisesti tapaillut erästä naista edellisestä työpaikastaan. Ei siinä mitään, saahan sitä kahvilla ja lounaalla käydä, mutta heidän toisilleen lähettämät viestit olivatkin sitten jo ihan toista luokkaa. Samoja kauniita suloisia sanoja mieheni oli lähetellyt tälle naiselle. Tietokoneelta löytyi word tiedosto, johon mieheni oli kirjoittanut kivan erotiikkaa tihkuvan tarinan tälle naiselle... Minulle hän sanoi, että "En ole sitä lähettänyt" . Joopa joo ja kahvillakin vain käytiin.. En usko kuin hetken silloin tällöin.

Olen luullut päässeeni asian yli, mutta en ole.

En luota mieheeni. Hän on ihana ja suloinen ja meillä on asiat oikein hyvin silloin, kun minä onnistun unohtamaan. Mutta sitten alan taas miettimään, että mitä mies mahtaa tehdä jne.

Päällisin puolin kaikki on loistavasti. Ei mitään merkkejä toisesta naisesta tai muitakaan ongelmia. Paitsi, että säännöllisin väliajoin minä omassa pienessä mielessäni epäilen ja ahdistun. En sano siitä miehelle mitään.

Jotenkin jo toivon, että hän jäisi vielä kerran kiinni. Haluaisin päästä osoittamaa hänelle ovea. Tunnen oloni niin nöyryytetyksi ja kusetetuksi. Aivan kuin olisin antanut polkea itsetuntoni maan tasalle tekemättä mitään puolustautuakseni. Välillä tuntuu, että olen menettänyt jotain, oman itseni arvostuksen.

Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä?[/QUOTE]

 

Minäkin olen samassa tilanteessa. Miehellä seksisuhe 2 vuotta sitten. Se suhde loppui kuin seinään.
Aloin jo luottamaan mutta sitten näin mitä mies touhusi somessa.
Luottamus taas tipotiessään. Kerroin etten pysty luottamaan mutta tuo narsistisesti käyttäytyvä mies otti asian niin että kun en luota niin silloinhan se on ihan sama nissä hän kulkee ja mitä tekee. En voi ymmärtää ja käsittää tuollaista akatusmaailmaa.
Tiedän että minun pitäisi lähteä eikä alentua tuollaksen miehen kohteluun.
Haluaisin että hän jäisi kiinni , mikäli touhuaa selkäni takana jotain sopimatonta, saisin siitä voimaa pakata.
Jos kysyn, olen "hullu" akka ja kieltää kaiken, joten turha yrittää puhua.

 

Minäkin olen samassa tilanteessa. Miehellä seksisuhe 2 vuotta sitten. Se suhde loppui kuin seinään.
Aloin jo luottamaan mutta sitten näin mitä mies touhusi somessa.
Luottamus taas tipotiessään. Kerroin etten pysty luottamaan mutta tuo narsistisesti käyttäytyvä mies otti asian niin että kun en luota niin silloinhan se on ihan sama nissä hän kulkee ja mitä tekee. En voi ymmärtää ja käsittää tuollaista akatusmaailmaa.
Tiedän että minun pitäisi lähteä eikä alentua tuollaksen miehen kohteluun.
Haluaisin että hän jäisi kiinni , mikäli touhuaa selkäni takana jotain sopimatonta, saisin siitä voimaa pakata.
Jos kysyn, olen "hullu" akka ja kieltää kaiken, joten turha yrittää puhua.

Ei niin pitäisikään, jos tuo on sinun arvomaailmaasi vastaan. On vain monesti niin, että miehet hakevat karkeasti sanottuna vakituista ja varmaa panopaikkaa sekä arjen turvallisuutta, jotta aamusella on puhdas paita ja evästä nokan alla säännöllisesti.

Meidän naisten käsitys parisuhteesta on toisenlainen. Me onnettomat menemme viimeistään yhteisen yön jälkeen suhteeseen tunteinemme. Odotamme yhteisiä asioita, uskollisuutta ja kunnioitusta kumppaniltamme, ensimmäistä sijaa asioiden tärkeysjärjestyksessä. Vakituista seurustelua.

Tämän opin kantapään kautta itse aikoinaan. Olin kiltti ja naiivi, ihan sinisilmäinen ja kokematon, kun jalkojen alla järisi. Mureni koko siihenastinen maailmani. Kun tuosta järkytyksestä selville vesille pääsin, aloin huomata ympärilläni ihan uusia asioita ja käyttäytymisiä. Nelikymppinen nainen ällisteli sitä, miten sujuvasti ja avoimesti jotkut iskivät naisia/miehiä, vaikka olivat hyvässä avioliitossa ja perheenisiä/äitejä. Ihan kertakäyttöön. Huomasin, että ei sovi minulle, sellaista suhdetta en tahdo - liian arvokkaat asiat elämästä joutuvat riskialttiiksi.

Onneksi - onneksi sentään on olemassa myös tosi kivoja ja luotettavia elämänkumppaneita myös miehissä, jotka nauttivat eniten siitä, että voivat elää ja harrastaa yhdessä vaimon ja lastensa kanssa. Molemmat saavat silloin kunnon jättipotin.