Toggle sidebar

JÄTTÄISITTEKÖ MIEHENNE TÄSTÄ SYYSTÄ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja PURKAUS!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
P

PURKAUS!

Vieras
En voi sietää mieheni perhettä. Alussa meni, vaikka silloinkin jo suhtautuivat minuun negatiivisesti, inhottavia vihjailuja ja piiloilkeilyä.
Miehelle haukkuneet mua. Mies sanonut kyllä suorat sanat vanhemmilleen, mutta ei mee jakeluun - tai eivät halua edes yrittää ymmärtää.

Miehen vanhemmat kohtelevat meidän lapsia "huonosti", ovat hirvittävän välinpitämättömiä, kehuvat myös heidän kuullen miehen veljen lapsia ja kuinka he ovat niin kultaisia! Yhtäkään valokuvaa meidän lapsista ei ole miehen kummankaan vanhemman luona esillä, miehen veljen lapsista löytyy kyllä valokuvia pilvin pimein, myös tauluiksi teetätettyinä.

Myönnän, että sapettaa ja totta kai olen kateellinen/katkera, että jotkut toiset saavat pelkkää ylistystä ja minä pelkkää paskaa. Niin, siis kun miehen veljen avovaimohan on kuulemma (useasti olen tämän kuullut appivanhempien suusta) unelmaminiä, ettei toista. Olen saanut läksytystä jos minkälaisesta asiasta ihan julkisilla paikoilla, omien kavereitteni ym. keskellä.

Vaikka mies on vanhemmilleen puolustanut minua, ei kestä kuulla minulta valitusta ja itkua vanhemmistaan. Ei ilmeisesti halua uskoa tähän ongelmaan, ja suuttuu kun puran pahaa oloani. Tietenkään hän ei halua katkaista välejä vanhempiinsa, mitä minä kyllä odotan. En halua enää olla tuollaisten paskapäitten kanssa tekemisissä, jotka aiheuttavat pelkkää pahaa oloa! Tai siis, enhän olekaan, eivätkä lapsetkaan (isovanhempien "tahdosta"), mutta mies kuiten on. Tulee tunne, ettei itsekään arvosta meitä, perhettään.
 
Anteeks vaan, miulle tulee tunne että et siekään arvosta miestäsi - hänen tahtoaan, tunteitaan jne. - jos vaadit (tai niin kuin kirjoitit odotat) hänen katkaisevan siteensä perheeseensä. Sillä perhettä hänelle ovat myös vanhemmat.

Vaikea tilanne, mutta onnistuisiko mitenkään että mies kävis yksin siellä ja sie yrittäisit vaan unohtaa moisten olemassaolon?
 
En jättäisi jos kerran miestäni rakastaisin. Jättäisin appivanhempien käytöksen ja mielipiteet omaan arvoonsa, enkä olisi enää yhteyksissä. Tosin en ymmärrä miehen käytöstä tuossakaan, että sitten ei voi sua yhtään paremmin yrittää ymmärtää. Mutta kohtuutonta se on sulta vaatia laittaan välinsä poikki omiin vanhempiinsa.
 
Kieltämättä on arvostus miestä kohtaan vuosien saatossa vähentynyt, alussa palvoin häntä ja maata hänen jalkojensa alla, ja todella kunnioitin. Hänen käytöksensä, erinäiset teot ja sanat ovat vain laskeneet itsetuntoani, ja tämä hänen perheensä suhtautuminen minuun ja lapsiimme hiertää kyllä kanssa. En voi ymmärtää, sillä meillä on aina otettu lasten kumppanit ilolla ja lämmöllä vastaan, kuten tietysti myös lastenlapset! Jotenkin vaan niin erilainen ajattelumaailma...

Ja jotenkin en haluaisi, että mies kävis ees yksistään. Tiedän olevani itsekin lapsellinen nyt, mutta tuntuu, että mut on "pakotettu" ja ajettu tähän pisteeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En jättäisi. Appivanhemmat kyllä hylkäisin, mies saisi pitää heihin yhteyttä mutta itse en olisi missään tekemisissä.
Click to expand...

Näin minä teen. Nuorempana stressasin mutta nyt en enää jaksa olla kiinnostunut anopin mielipiteistä missään asiassa
 
En jättäis minäkään miestäni. En rupeis kenenkään appivanhempien takia hajottamaan perhettäni ja varsinkin, kun mies kuitenkin puolustaa. Jättäsin tollaset puheet, piikittelyt tms. omaan arvoonsa ja en muutenkaan olis heidän kanssaan tekemisissä.
 
Erittäin lapsellista ja kohtuutonta ajatella, ettei mieskään saisi omia vanhempiaan tavata. Ajattelisit hieman asiaa hänenkin kannaltaan, miltä sinusta tuntuisi, jos hän vaatisi sinua katkaisemaan välisi omiin vanhempiisi tai sisaruksiisi (jos on) ?
 
Alkuperäinen kirjoittaja miracle:
Erittäin lapsellista ja kohtuutonta ajatella, ettei mieskään saisi omia vanhempiaan tavata. Ajattelisit hieman asiaa hänenkin kannaltaan, miltä sinusta tuntuisi, jos hän vaatisi sinua katkaisemaan välisi omiin vanhempiisi tai sisaruksiisi (jos on) ?
Click to expand...

Mahdotonta ajatella, kun ei ole syytä sellaiseen.
 
Oishan se helppoa, jos appivanhempien kanssa ei vaan olis tekemisissä, tai katkaisis välit kuten täällä aina neuvotaan. Todellisuudessa se on mahdotonta, perhe ja suku on läsnä elämässä tavalla tai toisella.

Ei hyvää puolisoa nyt appivanhempien takia jättää voi, pitää löytää oma selvtiytymiskeino tässä tukalassa tilanteessa. Onko viesti todella tuo ap:kertoma, vai onko todellisuus kuitenkin toinen, viestihän muuttaa muotoaan kun sen omassa päässään prosessoi. Onko appivanhempien töksäyttelyn takana jokin kirjoittajasta riippuman syy, luulen että vaikka hän olisi itse kruununprinsessa Viktoria, ei kohtelu olisi parempaa.

Vai onko todella, että ihmiset ei vaan tule toimeen keskenään? Mehän emme helposti tunnusta olevamma joistakin ärsyttäviä ja toisten ärsyttävän meitä pelkällä ulkonäöllä. Jos näin on, lapset tulisi ainakin pitää asiasta ulkopuolella.

Miehelle ei voi laittaa valintatilannetta me tai he. Miehen sydän kuuluu tavallaan aina äidille, ellei äiti ole ollut hakkaajapsykopaattijuoppo. Äiti on siis miehelle aina jotenkin tärkeä, siksi ei kannata lähteä taistelemaan tätä asiaa vastaan.

Ap, nyt aikuismaista otetta asiaan. Muuta suhtautumistasi, kun et voi muuttaa toisia.
 
jättäisi. mutta katkaisin välit kokonaan appivanhempiin. mies vois pitää yhteyksiä. mutta miehen täytyisi tulla puolitiehen vastaan että yhteiseen kotiimme appivanhemmilla ei olisi mitään asiaa, mies käyköön vanhempien luona.
 
Miten ne voi edes käyttäytyä tolla tavalla, että suosivat vain miehes veljen lapsia ja viis veisaavat teidän lapsista!!?? Todella naurettavaa! Eihän se lasten syy oo, jos aikuisten välillä on erimielisyyksiä! Tommonen toisten ihmisten suosiminen on tosi lapsellista ja idioottimaista, varsinkin kun on kyse oman poikansa perheestä! Älä nyt kumminkaan miestä rupee jättämään sen vanhempien takia, jos muuten menee hyvin.´Mut sun miehes täytyis ymmärtää kenet se laittaa kenenkin edelle. Oon sitä mieltä, että omaa vaimoonsa ja lapsiaan on puolustettava vaikka mikä tai kuka olis vastassa.
 
Mulla on melkein samanlaiset appivanhemmat, mutta enpä mä miestäni jättäisi. en ees viiti yrittää tulla toimeen, moikataan jos samaan paikkaan osutaan. ok, anoppi ei oo ihan noin paha sen kanssa voi jutella ehkä hetken.
Muoks: meidän lapsi on kyllä heille kaikki kaikessa. joten siitä plussa niille, molemmille.
 
Tässä kymmenen vuoden aikana on kyllä ollut yritystä jos kuinka paljon! Siis olen yrittänyt tehdä kaikkeni, ja vieläkään en täysin varmaa syytä miehen vanhempien tylyyteen mua kohtaan tiedä, koska en ole koskaan tiettävästi (tuskin nyt vahingossakaan) tehnyt heille mitään pahaa. Ollut aina mukava, reipas ja ystävällinen.

Olen yrittänyt fiksusti jutella anopin kanssa, kun oletin et hänen kans kuitenkin vois puhua ja että ehkä hän jopa kuuntelis ja siinä heräis itsekin, mutta mitä vielä, pelkkää minun syyttelyäni ja haukkumista, jota jatkoi parin viikon ajan. (Miehen muille sukulaisille haukkui mua mun selän takana, ja törmätessämme kaupassa alkoi kovaan ääneen piikitellä ja mulkoili).

Voimat alkaa olla todella vähissä.

Osaan kyllä asettua toisen ihmisen asemaan ihan jo työnikin vuoksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja KolmeKertaa:
Oishan se helppoa, jos appivanhempien kanssa ei vaan olis tekemisissä, tai katkaisis välit kuten täällä aina neuvotaan. Todellisuudessa se on mahdotonta, perhe ja suku on läsnä elämässä tavalla tai toisella.

Ei hyvää puolisoa nyt appivanhempien takia jättää voi, pitää löytää oma selvtiytymiskeino tässä tukalassa tilanteessa. Onko viesti todella tuo ap:kertoma, vai onko todellisuus kuitenkin toinen, viestihän muuttaa muotoaan kun sen omassa päässään prosessoi. Onko appivanhempien töksäyttelyn takana jokin kirjoittajasta riippuman syy, luulen että vaikka hän olisi itse kruununprinsessa Viktoria, ei kohtelu olisi parempaa.

Vai onko todella, että ihmiset ei vaan tule toimeen keskenään? Mehän emme helposti tunnusta olevamma joistakin ärsyttäviä ja toisten ärsyttävän meitä pelkällä ulkonäöllä. Jos näin on, lapset tulisi ainakin pitää asiasta ulkopuolella.

Miehelle ei voi laittaa valintatilannetta me tai he. Miehen sydän kuuluu tavallaan aina äidille, ellei äiti ole ollut hakkaajapsykopaattijuoppo. Äiti on siis miehelle aina jotenkin tärkeä, siksi ei kannata lähteä taistelemaan tätä asiaa vastaan.

Ap, nyt aikuismaista otetta asiaan. Muuta suhtautumistasi, kun et voi muuttaa toisia.
Click to expand...


Tässä samaa mieltä ettei asia niin yksoikoinen ole että ei missään tekemisisää ole.
Kun valitettavasti kautta rantain ne appivanhemmat ovat siinä elämässä vaikka miten päin ajattelisi ja olisi niin kauan kuin mies heidän kanssaa tekemisissä.
Tuo asia kannattaisi keskustella perusteellisesti ensin miehen kanssa.Aivan perinpohjin selittää mikä loukkaa jne.
Ja yrittää myös keskustella niiden appivanhempien kanssa mikä mättää.


 
Olen yrittänyt keskustella myös miehen kanssa, koska mulle on todella tärkeää purkaa fiiliksiäni JA kuunnella myös, että mitä toisella on sanottavanaan. Mutta miespä ei osaa keskustella, minkä on perinyt kotoaan. Eli tuijottaa vain eteensä, kuuntelee mitä mä sanon ja lähtee ulos. Tai sitten raivostuu silmittömästi, alkaa huutaa pää punaisena, paiskoa tavaroita ja ovia, ja lopulta kaasuttaa pois pihasta.
Joskus raivostuu minulle, joskus vanhemmilleen heidän tavastaan kohdella mua.
 
^monissa tällaisissa tapauksissa ei keskustelusta ole apua. Helposti tulee asemasota-tunnelma, ja ihmiset hautautuu syvemmälle poteroihin. Avaamalla keskustelu voi "kohde" kokea suurta hyökkäämisen uhkaa. Miehen kanssa voisi sopia konkreettiset säännöt, miten toimitaan ja mihin molemmat sitoutuu. Näin tietää etukäteen, mihin valmistautua. Kuka tapaa ja ketä ja missä ja miksi esim.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miracle:
Olet yrittänyt tulla toimeen mutta oletko kunnolla yrittänyt selvittää asioita hyvässä hengessä puhumalla asioista appivanhempien kanssa?
Click to expand...

Siis juurihan minä kerroin, luitko sinä ollenkaan?
Miksi ihmeessä sinä syyllistät MINUA asioista, joihin en ole voinut vaikuttaa, mutta joita silti olen yrittänyt korjata?
On aika helvettiä tällainen tilanne ja elämä, kun kuulee puhuttavan silkkaa paskaa itsestään, vaikkei ole appivanhempien luona hetkeen käynyt edes. Siis aina ja aivan turhastakin jaksavat minua haukkua ja morkata, ja sama meidän lapsille, mutta miehen veli avovaimoineen ja lapsineen ovat kyllä oikein onnistuneita ja ihania appivanhempien silmissä.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

Orion-
mitäs mieltä olette tästä? olenko syystä närkästyny?
Viestiä
46
Luettu
916
Aihe vapaa
älkää soimatko jne.
Ä

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa