jo on käsittämätön laki, lapseni tarvitsisi terapiaa

[ekaluokkalaisen äiti]

isänsä luona kokemiinsa asioihin joiden vuoksi ahdistunut, oireileva monin tavoin, itseluottamus murentunut, vähättelee itseään, on pelokas jne.
sosiaalitoimesta meidät neuvottiin perheneuvolaan ja menin.
Kysyin siellä lapselle terapiaa, kuten aikuisetkin käyvät psykologilla selvittelemässä henkisiä ongelmiaan.
Ajattelin että lapsi tarvitsisi ulkopuolista apua, tämä toive tullut myös päiväkodista jossa todettu että lapsi puhuu isällään tapahtuneista pahoista asioista ja on ahdistunut,sieltäkin annettiin perheneuvolan numero ja suositus hankkia apua lapselle.
Otin siis sinne yhteyttä ja terapiaa lapsi saisi, mutta siitä on ilmoitettava isälle koska meillä on yhteishuoltajuus, siis isälle josta kaikki ongelmat ovat peräsin.
En uskalla ottaa apua lapselle vastaan koska isä kostaisi tämän avunhaun lapselle yhdessä puolisonsa kanssa ja tilanne siellä tulisi entistä pahemmaksi. Isä suuttuisi todella kun kuulisi asiasta, siitä kärsisi lapsi ja minä. Hän tosiaan osaa raivota asioista.
Isä on todella tälläisiä avunhakuja vastaan ja jo mun yhteydenpito sossuun tehnyt hallaa lapsellekin koska isä sitten luonaan hankaloittaa lapsen elämää, haukkumalla lasta ja minua.
Isä voi kostoksi käyttää lasta tekemällä kiusaa minulle, esim jättää lapsen tienposkeen ja soittaa että lapsesi odottaa siellä, mene hakemaan. Näin tehnyt vaikka olin 60km kilometrin päässä. Onneksi sain yhden ystäväni kiinni joka haki lapsen.
Sossuun on myös päiväkoti ottanut yhteyttä, ja pari sukulaista. Sossu ei voi tehdä tilanteelle mitään koska isä haluton keskustelemaan, näin lastenvalvoja itse minulle totesi.
Yksinhuoltajuutta ja tapaamisten muutosta voisin lähteä hakemaan käräjiltä, mutta en tiedä onko rahkeita rahallisesti ja muutenkin tämä juttu hiukan rajatapaus kun jotta tapaamiset loppuisi pitäsi olla huume,alko,väkivalta (lasta kohtaan), mielisairautta näitä ei ole, vaan esimerkiksi henkistä väkivaltaa lasta kohtaan joka todella julmaa.
Miksi tälläisestä terapiasta siis kerrottava isälle, ei kukaan kerro siitäkään jos polille menen lapsen kanssa korvatulehduksen takia, mutta jos henkistä puolta koitan korjauttaa niin sitten. (no joo ovat eri asiat, kai, jotenkin)
Kuulemma isän oikeus tietää vaikka ei edes koskisi isää tämä asia, vaikka varsinkin nyt hämmästyttää että kun koitan hakea apua ja isän ei olisi hyvä tietää koska se ei ole hyvä lapsen kannalta niin kerrotaan koska YHTEISHUOLTAJUUS ja ISÄLLÄ OIKEUS TIETÄÄ ->mikä on lapsen oikeus saada apua?
huh vaikea asia.
sorry jos paasasin, hiukan höyryjä päästettävä jonnekkin.

 

[ekaluokkalaisen äiti]

uups kuinka pitkä teksti tuli, varmaan pisin koskaan tänne kirjoittamani. toivottavasti joku jaksaisi lukea, kiitos

 

[vieras]

Onko yksityiselle psykologille samat vaatimukset?

 

[niin olet]

Sä olet itse sairas, jos et kaikesta huolimatta hae apua lapsellesi!

 

[Inkivääri]

Miksei henkinen väkivalta ole yhtä pahaa kuin fyysinen?

 

[joopati niin]

joku tossa jutussa haisee.
ei lasta nyt voi jättää tienposkeen et hae sieltä.
yhteishuoltajuus niin kyllä asiat hoiretaan yhdes

 

[Raitapaitainen]

Pitäiskö se ongelma kuitenkin poistaa, että terapiasta olisi todellinen apu eli hakisit yksinhuoltajuutta? Isähän turmelee sitä lasta koko ajan ja terapialla yritetään sitten samaan aikaan korjata vahinkoja..

 

[ekaluokkalaisen äiti]

Mutta ei sitä yhteishuoltajuutta muutenkaan huomaa arjessa mitenkään, tapaamiset on 2 kertaa kuussa ja siinä välissä mistään ei soitella jos ei vakavasta (tapaturma) ole kyse. Tässä se sitten yhtäkkiä astuu kuvioon kun koitan hakea henkiseen puoleen apua.

 

[Helmi S]

Musta kans tuntuu, että terapia ei ole riittävä apu, vaan yksinhuoltajuus sulle, että mitään uutta kurjaa ei pääse tapahtumaan.

 

[ekaluokkalaisen äiti]

Mä kirjoitan tuossa etten uskalla, siis samalla kuitenkin pohdin että pitäisi varmaan uskaltaa, eli en ole päätöstä tehnyt ja sitä tässä koitan teiltäkin kalastella. Pelottaa kyllä isän reaktio (lapsen puolesta), mutta tottakai toivon että lapsi saa apua.

 

[Helmi S]

Mutta ei sitä yhteishuoltajuutta muutenkaan huomaa arjessa mitenkään, tapaamiset on 2 kertaa kuussa ja siinä välissä mistään ei soitella jos ei vakavasta (tapaturma) ole kyse. Tässä se sitten yhtäkkiä astuu kuvioon kun koitan hakea henkiseen puoleen apua.

Taitaa se lapsen arjessa tuntua, jos on 2 kertaa kuussa viikonlopun (?) isällään, jonka luona tapahtuu kurjia asioita.

 

[Ohis]

Ensinnäkin, lapselle on haettava apua. Toisekseen, mikäli mies joskus tekee vastaavaa, kuten jättää lapsen tienposkeen, soitat poliisille ja ilmoitat heitteillejätöstä. En näe muuta vaihtoehtoa kúin että laitat kovan kovaa vastan, ja taistelet lapsen hyvinvoinnin puolesta.

 

[v]

mene oikeusapu toimistoon ei tartte ite kuluja maksella..

 

[ekaluokkalaisen äiti]

Juuri kuulin sieltä perheneuvolasta, että yksinhuoltajuutta ei nykyään juuri saa kuin jos tavoittamaton isä joka ei tapaa lasta tai sitten jotain mikä konkreettisesti vahingoittaa lapsen kehitystä ja kasvua. Painotettiin huume,alko ja mielenterveysongelmia ja väkivaltaa lasta kohtaan.

 

[vieras]

Juuri kuulin sieltä perheneuvolasta, että yksinhuoltajuutta ei nykyään juuri saa kuin jos tavoittamaton isä joka ei tapaa lasta tai sitten jotain mikä konkreettisesti vahingoittaa lapsen kehitystä ja kasvua. Painotettiin huume,alko ja mielenterveysongelmia ja väkivaltaa lasta kohtaan.

Jos hvyin käy, niin terapeutti antaa lausunnon siitä, että isä pahoinpitelee lasta henkisesti.

 

[näistä ne]

Huh, enpä haluaisi olla sinun housuissa.Hae nyt ihmeessä sitä yksinhuoltajuutta ja lapselle apua terapiasta.Lapsestasi tulee todellinen ongelmalapsi/nuori/aikuinen, jos ei tässä vaiheessa joku jotakin tee.Ymmärrän kyllä ,että ehkä pelkäät tätä lapsen isää, mutta ole vahva ja ajattele lapsesi tulevaisuutta.Et itsekään haluaisi olla lapsesi tilanteessa isänsä luona.Tuskin tämä isä lastansa rakastaa, jos kiusaa ja haukkuu myös sinua.Alhaisinta käytöstä vanhemmalta, mehän niitä aikuisia olemme.

 

[ekaluokkalaisen äiti]

Helmi S, käsititkö jotain väärin? Tarkoitan että yhteishuoltajuus ei noiden tapaamisten välillä tunnu arjessa mitenkään, eli hoidettavia asioita joita yhteishuoltajuus koskee terveys,päivähoito yms asiat jotka koskee lapsen hoitoa, niitä ei hoideta yhdessä. tapaamiset eri juttu.

 

[vieras]

Vaikka et yksinhuoltajuutta saisi niin ehkä valvotut tapaamiset?

 

[ekaluokkalaisen äiti]

valvottuihin tapaamisiin vaatimuksena myös nuo samat asiat kuin yksinhuoltajuuteen. Pitää olla kyse tosi painavista asioista. Se selvitettiin myös minulle tänään perheneuvolassa.

 

[nih]

Mä kirjoitan tuossa etten uskalla, siis samalla kuitenkin pohdin että pitäisi varmaan uskaltaa, eli en ole päätöstä tehnyt ja sitä tässä koitan teiltäkin kalastella. Pelottaa kyllä isän reaktio (lapsen puolesta), mutta tottakai toivon että lapsi saa apua.

Lapselle apu ehdottomasti. Sen jälkeen hankit lapsiasioihin erikoistuneet lakimiehen. Hän neuvoo eteenpäin.

 

[Helmi S]

Helmi S, käsititkö jotain väärin? Tarkoitan että yhteishuoltajuus ei noiden tapaamisten välillä tunnu arjessa mitenkään, eli hoidettavia asioita joita yhteishuoltajuus koskee terveys,päivähoito yms asiat jotka koskee lapsen hoitoa, niitä ei hoideta yhdessä. tapaamiset eri juttu.

Ymmärsin, takerruin vaan sanamuotoon, sori. Kieltämättä on kuulostaa oudolta ja varsinkin väärältä, jos tosiaan on niin, että lapsen terapiaan tarvitaan lupa molemmilta vanhemmilta.

 

[Piimä]

Väkivaltaa se henkinenkin väkivalta on ja vaikuttaa tumelevasti lapseen. Henkinen väkivalta on jopa pahempaa kuin ruumiillinen väkivalta! Sä saat varmasti tämän kaverisi todistamaan oikeuteen, että isä on jättänyt lapsen tienposkeen heitteille!! Hae nyt sitä yksinhuotajuutta ja lapselle apua terapiasta, vaikka kuinka se isä siitä herneet nenäänsä vetäiskin. :hug:

 

[Minerva McGarmiwa]

Tarkista kotivakuutuksestas olisko siellä oikeusturvavakuutus mukana, siitä voisit saada apua käräjille menoon.

 

[ekaluokkalaisen äiti]

Kyllä se niin on että molempien lupa tarvitaan, tai ei oikeastaan lupa vaan isälle ilmoitettava mutta hän ei voisi estää terapian saantia koska lapsella oikeus saada hoitoa.
Mua juuri harmittaa se että tiedotettava isälle tästä. Voisihan siitä lapsikin tapaamisissa isälle kertoa, mutta ei välttämättä ja tuskin lapsisi puhuisi psykologeista. Vaan ympäripyöreämmin paikasta jossa käy juttelemassa, se voisi olla mikä vaan.
Se virallinen kanava juuri että joku virkailija soittaa ja kertoo isälle tarkemmin syistä miksi lapsi tuotu terapiaan yms saa isän takuulla varpailleen ja suuttumaan :-(
Meillä on ollut yhteishuolto 6 vuotta ja koko aikana ei isän suostumusta olla tarvittu mihinkään (eikä ole sitä kiinnostanutkaan kysellä mistään)
Isältä olen suoraan kysynyt yksinhuoltoa mulle, ei suostunut missään tapauksessa.