R
Röffeli
Vieras
No ei nyt ihan kuitenkaan, eikä edes koske Suomea!
Merkittävää osaa Tanskassa notkuvista turvapaikanhakijoista epäiltiin rikoksista, käy ilmi oikeusministeri Morten Bødskovin (S) parlamenttikyselyn johdosta tehdystä selvityksestä.
Luvuista selviää, että viime vuonna 1.767:ää turvapaikanhakijaa epäiltiin rikoksesta. Kun samanaikaisesti turvapaikkasysteemin piirissä oli 10.500 henkilöä, joka seitsemäs turvapaikanhakija oli joutunut poliisiin syyniin. Tilanne oli sama myös vuonna 2011.
Monien vastaanottokeskusten johtajat painottavat, että osa rikollisuudesta menee köyhyyden piikkiin. Esimerkisi eräs nainen Hanstholmissa oli varastanut lapsilleen vaatteita.
Mukaan mahtuu myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Nämä ongelmat keskittyvät Pohjois-Afrikasta tai entisistä itäblokin maista saapuviin turvapaikanhakijoihin. Eräästä pohjois-jyllantilaisesta keskuksesta raportoitiin vuodenvaihteessa, että entisistä neuvostotasavalloista saapuvien kohdalla saattaa esiintyä ongelmia, sillä he varastavat systemaattisesti kaiken, mitä käsiinsä saavat, koska tietävät jälkiseuraamusten olevan olemattomat.
Tuoreessa tapauksessa Thyssä ryhmä georgialaisia turvapaikanhakijoita yritti lähettää 18 kiloa varastettua tavaraa kotimaahansa. Toisessa sattumussarjassa ryhmää balkanilaisia turvapaikanhakijoita puolestaan epäillään 70 asuntomurrosta.
Tanskan Pakolaisavusta rötöstely tuomitaan, mutta samalla he muistuttavat, että jotkut hakijat saapuvat maista, missä rikollisuus on korkealla tasolla, koska ko maiden yhteiskuntarakenne on romahtanut. Sitä paitsi, pitkään vastaanottokeskuksessa notkuminen saattaa aiheuttaa ongelmia.
Mitä syvemmälle maanrakoon sinut poljetaan, sitä todennäköisemmin tulet rikkomaan lakia, Eva Singer Tanskan Pakolaisavusta sanoo.
Venstre-puolueen parlamenttiryhmän johtaja Karsten Lauritsen olisi mieluusti halunnut tutkia mahdollisuutta, missä rikolliset taipumukset voitaisiin paremmin huomioida turvapaikkapäätöksiä tehtäessä.
Jos lähettelee varastettua tavaraa kotipuoleen, onko turvapaikanhakija silloin oikeasti vainottu, hän ihmettelee.
Tietenkään epäilys ei välttämättä tarkoita sitä, että epäilty olisi syyllinen. Tilastot ratkaistuista oikeustapauksista vuodelta 2011 kertovat, että noin 10% turvapaikanhakijoista sai vankeus- tai sakkotuomion erityisesti varkauksista, liikennerikkomuksista tai väkivaltarikoksista. Vastaava luku tanskalaisten kohdalla on 3%.
Morten Bødskovin mukaan hallitus on jo käynnistänyt koko joukon aloitteita, joilla pyritään puuttumaan ongelmaan. Esimerkiksi poliisitoimia pyritään tehostamaan ja kotimatkalle lähettämisiä nopeuttamaan.
Merkittävää osaa Tanskassa notkuvista turvapaikanhakijoista epäiltiin rikoksista, käy ilmi oikeusministeri Morten Bødskovin (S) parlamenttikyselyn johdosta tehdystä selvityksestä.
Luvuista selviää, että viime vuonna 1.767:ää turvapaikanhakijaa epäiltiin rikoksesta. Kun samanaikaisesti turvapaikkasysteemin piirissä oli 10.500 henkilöä, joka seitsemäs turvapaikanhakija oli joutunut poliisiin syyniin. Tilanne oli sama myös vuonna 2011.
Monien vastaanottokeskusten johtajat painottavat, että osa rikollisuudesta menee köyhyyden piikkiin. Esimerkisi eräs nainen Hanstholmissa oli varastanut lapsilleen vaatteita.
Mukaan mahtuu myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Nämä ongelmat keskittyvät Pohjois-Afrikasta tai entisistä itäblokin maista saapuviin turvapaikanhakijoihin. Eräästä pohjois-jyllantilaisesta keskuksesta raportoitiin vuodenvaihteessa, että entisistä neuvostotasavalloista saapuvien kohdalla saattaa esiintyä ongelmia, sillä he varastavat systemaattisesti kaiken, mitä käsiinsä saavat, koska tietävät jälkiseuraamusten olevan olemattomat.
Tuoreessa tapauksessa Thyssä ryhmä georgialaisia turvapaikanhakijoita yritti lähettää 18 kiloa varastettua tavaraa kotimaahansa. Toisessa sattumussarjassa ryhmää balkanilaisia turvapaikanhakijoita puolestaan epäillään 70 asuntomurrosta.
Tanskan Pakolaisavusta rötöstely tuomitaan, mutta samalla he muistuttavat, että jotkut hakijat saapuvat maista, missä rikollisuus on korkealla tasolla, koska ko maiden yhteiskuntarakenne on romahtanut. Sitä paitsi, pitkään vastaanottokeskuksessa notkuminen saattaa aiheuttaa ongelmia.
Mitä syvemmälle maanrakoon sinut poljetaan, sitä todennäköisemmin tulet rikkomaan lakia, Eva Singer Tanskan Pakolaisavusta sanoo.
Venstre-puolueen parlamenttiryhmän johtaja Karsten Lauritsen olisi mieluusti halunnut tutkia mahdollisuutta, missä rikolliset taipumukset voitaisiin paremmin huomioida turvapaikkapäätöksiä tehtäessä.
Jos lähettelee varastettua tavaraa kotipuoleen, onko turvapaikanhakija silloin oikeasti vainottu, hän ihmettelee.
Tietenkään epäilys ei välttämättä tarkoita sitä, että epäilty olisi syyllinen. Tilastot ratkaistuista oikeustapauksista vuodelta 2011 kertovat, että noin 10% turvapaikanhakijoista sai vankeus- tai sakkotuomion erityisesti varkauksista, liikennerikkomuksista tai väkivaltarikoksista. Vastaava luku tanskalaisten kohdalla on 3%.
Morten Bødskovin mukaan hallitus on jo käynnistänyt koko joukon aloitteita, joilla pyritään puuttumaan ongelmaan. Esimerkiksi poliisitoimia pyritään tehostamaan ja kotimatkalle lähettämisiä nopeuttamaan.