Jos ihminen on ollut vuosikausia kotiäitinä, niin olettaako hän todellakin saavansa heti töitä, kun alkaa etsiä niitä?

["ihmettelijä"]

Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, kun aloittaja äimistelee, ettei töitä kuulu, vaikka hän on niitä kovasti hakenut. Ollut mm. kotona viimeiset kuusi vuotta. Itse en uskaltaisi palkata melkein mihinkään työhön ihmistä, jonka mahdollinen? koulutus on kuusi vuotta vanha, eikä ko. ajalta ole myöskään mitään työkokemusta, jossa olisi voinut päivittää tietojaan / kouluttautua lisää.

 

[muoksista]

Riippuu varmaan alasta, mutta mä saattaisin ottaakin. Mun ala päivittyy aika nopeasti. Itse kävin äikkärillä kongresseissa ja luin alani kirjallisuutta. Mutta voisin kuvitella palkkaavani ihmisen, joka on ollut poissa pitkään kotiäitinä.

Kolmen lapsen äidit ovat usein organisointikykyisiä jalat maassa tyyppejä. Olettaisin toki, että tiedot päivitetään asap, mutta ei se poissulkukriteeri olisi.

Ehkä kotona olon vahvuudet pitäisi tuoda hakemukseen? Lapset on nyt tehty ja arjen pyörittäminen on opettanut monia asioita, ja usein tukka on niin täynnä kotona oloa, että työ maistuu.

 

[Keittiönoita]

Kyllä sä uskaltaisit palkata, jos olisi työntekijöiden markkinat. Nyt eletään taas aikaa, jolloin on työnantajan markkinat eli työnantajalla on yleensä varaa valita. Mä olisin kyllä kun meillä oli juuri rekrytointi hiljattain, uskaltanut palkata 6 vuotta kotiäitinä olleen, jos hakijalla olisi ollut tarvittava osaaminen. Valitettavasti vaan yhdelläkään hakijalla ei ollut tarvittavaa osaamista, joten nyt joudutaan metsästämään työntekijää muuta kautta kuin työpaikkailmoituksella.

 

[gjoo]

Mä olin 13 vuotta kotiäitinä ja sain ekan työpaikan mitä hain Ihan kunnon kolmivuorotyö, ei mitään siivoushommaa tai vastaavaa.
Enkä ole hoitsu.

 

[voisin hyvinkin]

Kyllä minä voisin palkata. Kotona lasten hoitaminen vaatii sellaista sietokykyä. jämäkkää mielenterveyttä, kykyä sietää sitä samaa ja jaksaa samaa päivästä toiseen, luovuutta kehitellä erilaista eri päiville (mutta siitä samasta ei pääse irti, pakko joka päivä kehittää monta kertaa päivässä sapuskaa pöytään ja siivota jäljet, vaikka miten olisi poikki rätti).
Lapsilta oppii luouvuutta, kykyä nähdä hyvät puolet asioista, tehdä yksi asia kerrallaan ja keskittyä siihen.
miten joku leipiintynyt siivooja jaksaa paremmin siivota kuin entinen kotiäiti, joka on iloinen, kun hänellä on omaa aikaa ajatella omia asioita, ja joku muu hoitaa ne ruoat, salaatit, maidot, pyyhkii maidot ja murut ja vesivärivedet lattialta 100 kertaaa päivässä tai lääkäri, joka ei ole koskaan nähnyt sitä pienten ihmisten arkea, osaa oikeasti hoitaa ihmisiä? mun kokemuksne mukaan todella huonosti.

 

["Rontti"]

Ei, en suinkaan oleta saavani heti työpaikkaa , mutta saumat sen saamiselle ovat kuitenkin...aikas hyvät. Mua on tässä jo kovastikin kyselty töihin, mutta muksut ovay sattuneet olemaan ko.tilanteissa vielä sen verran pieniä, etten ole lähtenyt - minkä puolestaan ovat ymmärtäneet oikein hyvin . Ja mitä tulee siihen ammattitaitoni ylläpitämiseen, niin hyvin homma hoituu näinkin - ei tuota ongelmaa . Tosin kaikilla ei ole näin.

 

["vieras"]

Olin 8 vuotta kotona ja sain heti työpaikan. Eikä ole edes mitenkään työllistävä ala. Olin kuulemma vaan sopiva persoona tiukkoihin tilanteisiin. Kotiäitinä huippuunsa hiottu taito.

 

["vieras"]

En tiedä, mutta just tänään ajattelin, että kaikki mun työpaikalla olevat monen lapsen äidit (siis kolme tai enemmän, useampia vuosia kotiäitinä välillä), ovat todella aikaansaapia ja energisiä.

 

[ehken]

Kyllä minä voisin palkata. Kotona lasten hoitaminen vaatii sellaista sietokykyä. jämäkkää mielenterveyttä, kykyä sietää sitä samaa ja jaksaa samaa päivästä toiseen, luovuutta kehitellä erilaista eri päiville (mutta siitä samasta ei pääse irti, pakko joka päivä kehittää monta kertaa päivässä sapuskaa pöytään ja siivota jäljet, vaikka miten olisi poikki rätti).
Lapsilta oppii luouvuutta, kykyä nähdä hyvät puolet asioista, tehdä yksi asia kerrallaan ja keskittyä siihen.
miten joku leipiintynyt siivooja jaksaa paremmin siivota kuin entinen kotiäiti, joka on iloinen, kun hänellä on omaa aikaa ajatella omia asioita, ja joku muu hoitaa ne ruoat, salaatit, maidot, pyyhkii maidot ja murut ja vesivärivedet lattialta 100 kertaaa päivässä tai lääkäri, joka ei ole koskaan nähnyt sitä pienten ihmisten arkea, osaa oikeasti hoitaa ihmisiä? mun kokemuksne mukaan todella huonosti.

Sanoo, millaista työtä tehnyt henkilö?
Itse olen kolmeen otteeseen ollut kotiäitinä ja viimeinen pätkä kolmen lapsen kanssa kotona, mutta en tosissani koe että mulla olisi mitään annettavaa työelämään tältä ajalta. Stressinsitokyky, järjestelmällisyys, aikataulutus, täsmällisyys, tarkkuus, luovuus on kyllä täytynyt kehittää jo paljon ennen lapsia , enhän muutoin olisi pärjännyt työssäni ennenkään.

Enkä kyllä kuvauksesi mukaan ole itsekään nähnyt pienten ihmiset arkea jos se on jälkien siivoamista sata kertaa päivässä tai muutoinkaan mitenkään vaativaa.

 

[bslrri]

Joskus kyllä tuntuu, kun näitä lueskelee, että miten niin monelle ollaan jopa tyrkyttämässä töitä ja tai vähintäänkin työpaikka irtoaa ensimmäisellä hakemuksella, kun itselleni ja monelle lähipiirissä työhaku on tuntunut olevan jotain ihan muuta.. ilman että olisi vuosikausien kotona oloa

 

[Helmi S]

En oleta, päin vastoin. Mua huolettaa tuo tosi paljon, nyt olen ollut kotiäitinä kolme vuotta ja neljäs tulee ennen kuin laitan lapset hoitoon. Vaikka olen tuona aikana tehnyt gradun ja jatkanut opintoja avoimessa yliopistossa, ei mitenkään luottavainen olo ole työnhaun suhteen. Mun alalla on tällä seudulla paljon enemmän tekijöitä kuin työpaikkoja, ja mulla on tosi vähän työkokemusta omalta alalta. Eipä niitä lapsia vissiin pitäisi tehdä ennen kuin on vakityö.

 

[Keittiönoita]

Joskus kyllä tuntuu, kun näitä lueskelee, että miten niin monelle ollaan jopa tyrkyttämässä töitä ja tai vähintäänkin työpaikka irtoaa ensimmäisellä hakemuksella, kun itselleni ja monelle lähipiirissä työhaku on tuntunut olevan jotain ihan muuta.. ilman että olisi vuosikausien kotona oloa

Monesti tuo tyrkyttäminen johtuu suhteista. Olet ollut aiemmin jossain työpaikassa ja tehnyt siellä työsi hyvin. Ko paikkaan tarvitaan taas uutta porukkaa, joten työpaikalla muistetaan, että "ai niin, se X oli tosi hyvä työntekijä, soitetaanpas sille". Tai jossain työpaikassa on joku sellainen henkilö, joka on ollut joskus aiemmin kanssasi samassa työpaikassa ja kun tarvitaan lisää porukkaa, entinen työkaverisi ehdottaa sinua. Monessa työpaikassa käytetään mieluummin puskaradiota kuin laitetaan työpaikkailmoitus työkkärin sivuille, koska jälkimmäisestä saat pahimmassa tapauksessa parisataa hakijaa, joista läheskään kaikki ei edes halua kyseistä työpaikkaa, mutta hakevat, koska työkkäri niin käskee. Hakemusten käsittely on oikeasti rasittavaa hommaa, jos sitä joutuu tekemään oman työnsä ohella.

 

[maatal.lomittaja]

omalla alallani todennäköisesti saisi töitä vuosien kotiäitiydenkin jälkeen, koska tiedot on aika helposti päivitettävissä ja alalla on krooninen työvoimapula. Tosin en aio samalle alalle palata enää.

 

[hm]

Joskus kyllä tuntuu, kun näitä lueskelee, että miten niin monelle ollaan jopa tyrkyttämässä töitä ja tai vähintäänkin työpaikka irtoaa ensimmäisellä hakemuksella, kun itselleni ja monelle lähipiirissä työhaku on tuntunut olevan jotain ihan muuta.. ilman että olisi vuosikausien kotona oloa

todennäköisesti pienen paikkakunnan pienet piirit kyseessä.

 

[hm]

todennäköisesti pienen paikkakunnan pienet piirit kyseessä.

siis nämä joille tyrkytetään, omaavat suhteita ja paikkakunta on pieni.

 

[Keittiönoita]

siis nämä joille tyrkytetään, omaavat suhteita ja paikkakunta on pieni.

Ei tarvitse olla edes pieni paikkakunta. Jos sulla on ammatilliselta maineeltaan hyvä suosittelija, toimii se Helsingissäkin.

 

[lai-ne]

itse asun pääkaupunkiseudulla. olin kuusi vuotta kotiäitinä ja sain ekan paikan mitä hain. työkokemusta valmistumisen jälkeen ei ollut. valmistuin siis samaan aikaan kun odotin ekaa lasta.