?
Tuskin käyttäisin. Ei käyttämättömyyteni syynä nytkään ole laki vaan se ettei tee mieli.
Jos muksut 18 v täytettyään alkaa polttamaan tupakkaa tai kannabista, niin en mä sille enää mitään voi...toivon toki etteivät polttaisi säännöllisesti, korkeintaan satunnaisesti.
Jos muksut 18 v täytettyään alkaa polttamaan tupakkaa tai kannabista, niin en mä sille enää mitään voi...toivon toki etteivät polttaisi säännöllisesti, korkeintaan satunnaisesti.
N
Non compos mentis
Vieras
Varmaankin vanhuuden kolotusten tai vakavan sairauden iskettyä käyttäisin mieluummin tuota kipulääkkeenä. Viihdekäyttö ei kiinnosta. Samaa toivon lasteni osalta; ei päihteitä pään sekoittamisen takia, mutta morfiinin sijaisena kiputiloissa ok tai esim. anoreksian hoidossa.
?
?
Vieras
N
Non compos mentis
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja annekristiina:
Mä ymmärrän, ja varmasti käyttäisin sitä mieluummin kuin alkoholia, rentoutumiseen ja seurusteluun jne.. Mikset sä ymmärrä?
H
Hippimamma
Vieras
Kyllä käyttäisin (ja käytän silloin tällöin muutenkin) ja olisin iloinen jos lapseni valitsisi kannabiksen alkoholin sijasta. Se kun on miljoona kertaa turvallisempaa kuin alkoholi.
J
je
Vieras
Satunnaisesti kyllä, eikä haittaisi jos lapsikin satunnaisesti. Sama kuin alkoholin kanssa, minkään päihteen suuresta kulutuksesta en olisi kovin innoissani.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja illuusia:
Aika hyvin! Mä en ehkä pystyis... esim. ilman kahvia varmaan hajoisin, ja kyllä mä tykkään välillä saunasiiderinkin juoda.
U
una
Vieras
H
Helekutti
Vieras
V
vieras
Vieras
T
TilkkuTyttö
Vieras
On monta asiaa jotka on laillisia, mutta ne ei silti mua kiinnosta. Ei kiinnosta kannabis, laillisena eikä laittomana toimintona.
En tykkäisi että lapseni käyttäisi.
En tykkäisi että lapseni käyttäisi.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja illuusia:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä en miellä saunasiideriä huumeeksi.
Mut enpä rupea tästä väittelemään.
Ei sen enempää väittelyä, mutta mielenkiinnosta kysyn, että millä perusteella sä luokittelet sitten huumeet? Tai että mitkä on sulle huumausaineita?
J
jonne
Vieras
V
Vieras
Vieras
En mä juo alkoholiakaan, vaan siksi, että se on laillista. Miksi alkaisin käyttämään mitään päihdyttävää ainetta.
M
minä
Vieras
*
* 8.04.10
Kannabis » Keskeiset riskit
Riippuvuus ja sieto: Krooninen ja runsas kannabiksen käyttö lisää sietokykyä, ja annoksien määrää tai voimakkuutta on lisättävä saman vaikutuksen saamiseksi (Dahl&Hirschovits 2005, 13). Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi johtaa riippuvuuteen ja aineen pakonomaiseen käyttöön sekä käytön hallinnan heikkenemiseen (Fabritius&Salaspuro 2003, 456). Vieroitusoireita ovat yleensä levottomuus, hermostuneisuus, ärsyyntyminen, ruokahalu- ja unihäiriöt. Vieroitusoireiden voimakkuus vaihtelee käytön laajuuden mukaan. (Witton 2008, 126-127.) Kannabiksen käyttäjistä noin 10 %:n arvioidaan tulevan riippuvaiseksi siitä. Riippuvuuden kehittyminen vastaa suurin piirtein alkoholiriippuvuuden kehittymistä, mutta riippuvuusriski on pienempi kuin nikotiini- tai opioidien käyttäjillä. (Fabritius&Salaspuro 2003, 456.)
Riippuvuusoireet ovat enimmäkseen psyykkisiä. Säännölliseen ja runsaaseen käyttöön ja aineen hankkimiseen saattaa kulua suuri osa henkilön ajasta ja vahvasta riippuvuudesta viestii käytön jatkaminen ilmeisistä haitoista huolimatta. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteita, opiskelua, työntekoa tai harrastuksia. (Dahl&Hirschovits 2005, 13, Fabritius&Salaspuro 2003, 456.)
Kannabisriippuvuuden takia hoitoon hakeutuvia on runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja myös niissä maissa, joissa hoitoa ei tarvitse käyttää syynä rangaistusten välttämiseen (EMCDDA 2002, 16-18). Kannabiksen runsaan käytön johdosta kannabisriippuvuus on yleisimpiä diagnostisoituja riippuvuussairauksia länsimaissa. Toisaalta suhteellisen pieni osa käyttäjistä hakee apua riippuvuuden takia. (EMCDDA 2008, xiii, 203.)
Akuutit riskit: Ei yliannostusriskiä alhaisen akuutin myrkytystason vuoksi (Witton 2008, 119). Eläinkokeissa niitä saadaan aikaan, mutta vain sellaisilla määrillä, joita ei voi uskoa ihmisen pystyvän tai suostuvan nauttimaan (Saarnio 2000, 160). Kannabispäihtymyksen aiheuttaman äkillisen sekavuustilan seurauksena voi joskus esiintyä outoa tai väkivaltaista käytöstä ja puheen sammaltamista (Fabritius&Salaspuro 2003, 455). Pulssin ja verenpaineen äkillinen nousu saattaa altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille (Witton 2008, 119).
Runsaina annoksina sekavuustila, voimakasta ahdistuneisuutta tai psykoottinen häiriö, joka häviää päihtymyksen mentyä ohi. Verensokeri laskee, mikä lisää ruokahalua ja makean nälkää. Päihtymyksen oireita ovat myös silmien verestys ja suun kuivuminen. (Fabritius&Salaspuro 2003, 454-455.)
Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, reaktioaika, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky. Muun muassa reaktiokyvyn, koordinaation ja huomiokyvyn heikkeneminen kasvattavat onnettomuusriskiä. (Dahl&Hirschovits 2005, 19, Mann ym. 2008, 176-176, Witton 2008, 119.)
Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä merkittävästi ja lisää riskiä onnettomuuksiin. Kannabis on alkoholin jälkeen merkittävin liikenneonnettomuuksiin vaikuttava päihde. Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä pienilläkin annoksilla ja tottuneilla käyttäjillä. (Mann ym. 2008, 175-191.)
Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa henkistä kehitystä ja aikuistumisprosessia (Dahl&Hirschovits 2005, 10-11).
Kannabiksen pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa kognitiivisten kykyjen rappeutumista, jonka oireita ovat mm. heikko ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistiongelmat, välinpitämättömyys, ärsyyntyminen ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen (Dahl&Hirschovits 2005, 10-11). Kannabiksen käyttö pienentää aivoja, tuhoaa muistirakenteita ja selviytyminen kielellistä oppimista mittaavista testeistä on heikompaa (Suhonen 2008, 2685).
Tutkimusten mukaan kannabis lisää akuuttia psykoosin riskiä sekä pitkäaikaisempia seurauksia, kuten skitsofreniaa. Riski lisääntyy etenkin nuorena aloittaneilla käyttäjillä ja riskit suurenevat käytön lisääntyessä. Kannabiksen käyttö lisää riskiä myös masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja mielialahäiriöitä. (Ahlblad 2010, Witton 2008, 127-134.)
Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy kannabista polttavilla. Hengityksen pidättäminen ja kannabissavun syvään vetäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Käyttäjillä esiintyy limakalvon tulehduksia, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, yskää ja keuhkolaajentumia. Nuorilla kannabiskäyttäjillä on tavattu suun alueilla kasvaimia, mitä ei heidän ikäluokassaan normaalisti esiinny. (Dahl&Hirschovits 2005, 11, Vierula 2009, Witton 2008, 120-123.)
Kannabiksen käyttö nostaa pulssia ja verenpainetta, joka altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille sekä aivoinfarktille, erityisesti iäkkäämmillä käyttäjillä (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 119).
Kannabiksen käyttö todennäköisesti vaikuttaa negatiivisesti miesten ja naisten hedelmällisyyskykyyn ja seksuaaliseen halukkuuteen, etenkin miehillä (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 124).
Kannabis heikentää oppimiskykyä ja voi heikentää nuorten koulumenestystä sekä aikuisten pärjäämistä työtehtävissä, jotka vaativat älyllistä suorituskykyä (Dahl&Hirschovits 2005, 9-10). Kannabiksen käyttö saattaa pahentaa jo todettuja sairauksia (sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, masennus, skitsofrenia, päihderiippuvuus).
Riskit ja haitat sikiölle: Kannabista raskausaikana polttaneiden äitien lapsilla on tavattu alhaisempaa syntymäpainoa ja hidastunutta kasvua. Käyttö odotusaikana lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Polttamalla käytetyn kannabiksen sikiövaikutukset lienevät samantyyppisiä kuin tupakan, mm. heikentää sikiön ravinnonsaantia. Kannabiksen käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa lapselle leukemiariskiä ja kognitiivisten kykyjen ja koulumenestyksen heikentymistä myöhemmällä iällä. Sikiövaurioiden lisääntymisestä ei ole saatu pitävää näyttöä, mutta mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois. Kannabiksen vaikuttaja-aine THC erittyy äidinmaitoon ja imettäessä vauvalle. (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 123-125.)
Seka- ja yhteiskäytön riskit: Kannabis vahvistaa alkoholin ja joidenkin muiden päihteiden vaikutuksia, mikä saattaa altistaa päihderiippuvuuksille ja tapaturmille (Dahl&Hirschovits 2005, 14).
* 8.04.10
Kannabis » Keskeiset riskit
Riippuvuus ja sieto: Krooninen ja runsas kannabiksen käyttö lisää sietokykyä, ja annoksien määrää tai voimakkuutta on lisättävä saman vaikutuksen saamiseksi (Dahl&Hirschovits 2005, 13). Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi johtaa riippuvuuteen ja aineen pakonomaiseen käyttöön sekä käytön hallinnan heikkenemiseen (Fabritius&Salaspuro 2003, 456). Vieroitusoireita ovat yleensä levottomuus, hermostuneisuus, ärsyyntyminen, ruokahalu- ja unihäiriöt. Vieroitusoireiden voimakkuus vaihtelee käytön laajuuden mukaan. (Witton 2008, 126-127.) Kannabiksen käyttäjistä noin 10 %:n arvioidaan tulevan riippuvaiseksi siitä. Riippuvuuden kehittyminen vastaa suurin piirtein alkoholiriippuvuuden kehittymistä, mutta riippuvuusriski on pienempi kuin nikotiini- tai opioidien käyttäjillä. (Fabritius&Salaspuro 2003, 456.)
Riippuvuusoireet ovat enimmäkseen psyykkisiä. Säännölliseen ja runsaaseen käyttöön ja aineen hankkimiseen saattaa kulua suuri osa henkilön ajasta ja vahvasta riippuvuudesta viestii käytön jatkaminen ilmeisistä haitoista huolimatta. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteita, opiskelua, työntekoa tai harrastuksia. (Dahl&Hirschovits 2005, 13, Fabritius&Salaspuro 2003, 456.)
Kannabisriippuvuuden takia hoitoon hakeutuvia on runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja myös niissä maissa, joissa hoitoa ei tarvitse käyttää syynä rangaistusten välttämiseen (EMCDDA 2002, 16-18). Kannabiksen runsaan käytön johdosta kannabisriippuvuus on yleisimpiä diagnostisoituja riippuvuussairauksia länsimaissa. Toisaalta suhteellisen pieni osa käyttäjistä hakee apua riippuvuuden takia. (EMCDDA 2008, xiii, 203.)
Akuutit riskit: Ei yliannostusriskiä alhaisen akuutin myrkytystason vuoksi (Witton 2008, 119). Eläinkokeissa niitä saadaan aikaan, mutta vain sellaisilla määrillä, joita ei voi uskoa ihmisen pystyvän tai suostuvan nauttimaan (Saarnio 2000, 160). Kannabispäihtymyksen aiheuttaman äkillisen sekavuustilan seurauksena voi joskus esiintyä outoa tai väkivaltaista käytöstä ja puheen sammaltamista (Fabritius&Salaspuro 2003, 455). Pulssin ja verenpaineen äkillinen nousu saattaa altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille (Witton 2008, 119).
Runsaina annoksina sekavuustila, voimakasta ahdistuneisuutta tai psykoottinen häiriö, joka häviää päihtymyksen mentyä ohi. Verensokeri laskee, mikä lisää ruokahalua ja makean nälkää. Päihtymyksen oireita ovat myös silmien verestys ja suun kuivuminen. (Fabritius&Salaspuro 2003, 454-455.)
Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, reaktioaika, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky. Muun muassa reaktiokyvyn, koordinaation ja huomiokyvyn heikkeneminen kasvattavat onnettomuusriskiä. (Dahl&Hirschovits 2005, 19, Mann ym. 2008, 176-176, Witton 2008, 119.)
Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä merkittävästi ja lisää riskiä onnettomuuksiin. Kannabis on alkoholin jälkeen merkittävin liikenneonnettomuuksiin vaikuttava päihde. Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä pienilläkin annoksilla ja tottuneilla käyttäjillä. (Mann ym. 2008, 175-191.)
Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa henkistä kehitystä ja aikuistumisprosessia (Dahl&Hirschovits 2005, 10-11).
Kannabiksen pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa kognitiivisten kykyjen rappeutumista, jonka oireita ovat mm. heikko ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistiongelmat, välinpitämättömyys, ärsyyntyminen ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen (Dahl&Hirschovits 2005, 10-11). Kannabiksen käyttö pienentää aivoja, tuhoaa muistirakenteita ja selviytyminen kielellistä oppimista mittaavista testeistä on heikompaa (Suhonen 2008, 2685).
Tutkimusten mukaan kannabis lisää akuuttia psykoosin riskiä sekä pitkäaikaisempia seurauksia, kuten skitsofreniaa. Riski lisääntyy etenkin nuorena aloittaneilla käyttäjillä ja riskit suurenevat käytön lisääntyessä. Kannabiksen käyttö lisää riskiä myös masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja mielialahäiriöitä. (Ahlblad 2010, Witton 2008, 127-134.)
Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy kannabista polttavilla. Hengityksen pidättäminen ja kannabissavun syvään vetäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Käyttäjillä esiintyy limakalvon tulehduksia, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, yskää ja keuhkolaajentumia. Nuorilla kannabiskäyttäjillä on tavattu suun alueilla kasvaimia, mitä ei heidän ikäluokassaan normaalisti esiinny. (Dahl&Hirschovits 2005, 11, Vierula 2009, Witton 2008, 120-123.)
Kannabiksen käyttö nostaa pulssia ja verenpainetta, joka altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille sekä aivoinfarktille, erityisesti iäkkäämmillä käyttäjillä (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 119).
Kannabiksen käyttö todennäköisesti vaikuttaa negatiivisesti miesten ja naisten hedelmällisyyskykyyn ja seksuaaliseen halukkuuteen, etenkin miehillä (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 124).
Kannabis heikentää oppimiskykyä ja voi heikentää nuorten koulumenestystä sekä aikuisten pärjäämistä työtehtävissä, jotka vaativat älyllistä suorituskykyä (Dahl&Hirschovits 2005, 9-10). Kannabiksen käyttö saattaa pahentaa jo todettuja sairauksia (sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, masennus, skitsofrenia, päihderiippuvuus).
Riskit ja haitat sikiölle: Kannabista raskausaikana polttaneiden äitien lapsilla on tavattu alhaisempaa syntymäpainoa ja hidastunutta kasvua. Käyttö odotusaikana lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Polttamalla käytetyn kannabiksen sikiövaikutukset lienevät samantyyppisiä kuin tupakan, mm. heikentää sikiön ravinnonsaantia. Kannabiksen käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa lapselle leukemiariskiä ja kognitiivisten kykyjen ja koulumenestyksen heikentymistä myöhemmällä iällä. Sikiövaurioiden lisääntymisestä ei ole saatu pitävää näyttöä, mutta mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois. Kannabiksen vaikuttaja-aine THC erittyy äidinmaitoon ja imettäessä vauvalle. (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 123-125.)
Seka- ja yhteiskäytön riskit: Kannabis vahvistaa alkoholin ja joidenkin muiden päihteiden vaikutuksia, mikä saattaa altistaa päihderiippuvuuksille ja tapaturmille (Dahl&Hirschovits 2005, 14).