Jos lapsi ei halua osallistua eskarin kevätjuhlaan, pakottaisitko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras ap"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras ap"

Vieras
Lapsi ilmoitti, ettei halua kevätjuhlaan. Kyse ei ole jännityksestä, vaan tiedän entuudestaan, että hän inhoaa kaikenlaisia juhlia ja väenpaljouksia. Lapsi ilmoitti, että mieluummin istuu vaikka huoneessaan ja tuijottaa seinää, kuin menee juhlaan. Juhlat ovat tänään.

Itse ajattelin suoraan, että ihan sama, ei mennä (eikä istuta huoneessa tuijottamassa seinää, vaan mennään vaikka pyöräilemään tms kivaa). Eskarissa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että tietysti on "pakko" tulla paikalle. Nyt en tiedä mitä tehdä... Keskustelen tietysti vielä lapsen kanssa uudelleen iltapäivällä, eskarin jälkeen, ennen juhlaa.

Miten toimisitte?
 
Juhlaan vaan.Mites koulun päättäjäiset, joulujuhlat? Rippijuhlat, häät, hautajaiset.. Kukapa noihin innoissaan lähtee, mutta elämässä on juhlia joihin vaan on hyvä tottua ja oppia osallistumaan.
 
[QUOTE="jenni";30837140]Juhlaan vaan.Mites koulun päättäjäiset, joulujuhlat? Rippijuhlat, häät, hautajaiset.. Kukapa noihin innoissaan lähtee, mutta elämässä on juhlia joihin vaan on hyvä tottua ja oppia osallistumaan.[/QUOTE]

Mutta miksi toisaalta? Miksi pitää väkisin mennä juhliin, joihin ei halua? Kenelle siitä on iloa?
 
[QUOTE="vieras ap";30837145]Mutta miksi toisaalta? Miksi pitää väkisin mennä juhliin, joihin ei halua? Kenelle siitä on iloa?[/QUOTE]
Pitkällä tähtäimellä lapsella voi olla vakaviakin ongelmia. Mun lapsi oli samanlainen alle kouluikäisenä. Nyt hän on aikuinen ja hänellä on ongelmia. Hän saa tällä hetkellä eläkettä, mutta toivottavasti kuntoutuu.

Jos lapsi ei suostuttelemalla suostu menemään juhliin eikä kyseessä ole vain yksittäinen tapaus, niin suosittelen hankkimaan lapselle apua, jotta hän pääsee kierteestä eroon ja pystyy selviytymään pakollisista kuvioista.
 
En pakottaisi. En voi käsittää miksi pitäisi pakottaa. Se on eskari, ei mikään koulu. Typerää touhua. On hyvä totuttaa lapsi myös juhlatilaisuuksiin ja väenpaljouteen ja siihen, että joskus täytyy tehdä ikävältäkin tuntuvia asioita, mutta sen voi tehdä muutenkin kuin eskarin kevätjuhlassa.
 
Ei ole mikään välttämätön juhla. Itse en pakottaisi. Yksi omista lapsistani inhoaa edelleen (20v.) kaikkia juhlia jne. Joten tiedän ettei aina ole ohimenevää ...
 
On vanhemman tehtävä opetaa toimimaan erilaisissa tilanteissa.
Mielestäni ei voi pakottaa esiintymään juhlassa, mutta voi pakottaa yleisöön istumaan.

Eskarin kevätjuhla on kuitenkin osa koullulaiseksi siirtymistä.
 
[QUOTE="vieras ap";30837145]Mutta miksi toisaalta? Miksi pitää väkisin mennä juhliin, joihin ei halua? Kenelle siitä on iloa?[/QUOTE]

sanoo curling vanhempi, jonka lapsi ei tuolla menolla tule oppimaan, että hänellä on myös velvollisuuksia elämässä. Kaikki ei voi aina olla kivaa.

Pakottaisin juhliin, mutta en esiintymään. Tuossa tilaisuudessa on aina jaettu eskaritodistukset.
 
En ole koskaan pakottanut osallistumaan (esiintymään/menemään lavalle) mutta juhliin ollaan aina menty. Tämä siksi, että väenpaljoutta on hyvä opetella tuttujen kavereiden kesken ja jos olisikin halunnut mennä esiintymään kavereiden kannustamana.
 
En pakottaisi, kannustaisin rohkaisisin, juttelisin mitä siellä tehdään eli itse ei tarvitse esintyä, saa olla vanhemman kanssa, syrjässä jos haluaa ja tilanne on lähes sama kuin eskaripäivä mutta nyt on mehuakin tarjolla.
 
Kyllä mä lempeästi pakottaisin lähtemään, vaikka sitten lahjomalla että juhlan jälkeen saa lelun, käydään syömässä tms. kivaa. Noita juhlia tulee olemaan jatkossakin, hyvä niihin on tottua ja opetella sietämään niitä. Jännitys vaan kasvaa jos tänä vuonna ei mennä ja seuraavana vuonna se on edessä kuitenkin, muille luokkalaisille jo tuttua juttua ja yksin sun lapsellesi uusi ja vieras tilanne. Mun mielestä tuokin on tärkeä kasvatustilanne ja näytät esimerkilläsi lapselle mikä on tärkeää ja mikä ei.
 
Kuten todettua, elämässä pitää oppia tekemään ja sietämään asioita, jotka ei oo kivoja. Jopa sellaisia, jotka ovat epämukavia.
Koulun joulu- ja kevätjuhlat ovat kouluaikaa ja niihin mennään.
Esiopetus muuttui tänä vuonna velvoittavaksi. Vaikka se ei kaikissa kunnissa olekaan ihan niin kirjaimellista (ja suurilta osin siihen siirrytään vasta elokuussa), niin minusta se, ettei lapsi haluu ei ole pätevä syy jäädä juhlista pois.
 
Omalle esikoiselle juhlat, siis nimenomaan päiväkodin, eskarin ja koulun juhlat ovat aina olleet jostain syystä Nou nou. Olen kannustanut, olen rohkaissut, olemme jutelleet, olen yrittänyt painostaa/pakottaa/maanitella.. Ei ole aina ollut luvassa edes esiintymistä tms. joka voisi selittää sen miksei tahdo osallistua. Kysyttäessä ei osaa sanoa mitään muuta syytä, kuin että ei vaan tahdo. On osallistunut normaalisti harjoituksiin- tietää kyllä miten homma etenee. Mutta varsinaisena päivänä iskee aina paniikki- joka ei ole mitään jännityshihitys paniikkia, vaan esim. lämpö nousee, tai keksii vatsakipua tai päänsärkyä ( tai mistä minä tiedän, että keksii- voihan se olla todellista), että olisi myös joku konkreettinen syy miksei Voi mennä juhlaan. En minä tiedä, mitä hyötyä olisi pakottaa lapsi juhlaan?Kerran väkisin raahasin autoon ja sitten koulun parkkipaikalla mietin, että mitä järkeä tässä on, kun katsoin hysteeristä lasta joka vaan hoki että älä pakota.. Nyt on kyseinen henkilö kolmannella luokalla, saa nähdä miten on tulevan kevätjuhlan laita. Sisaruksilla ei ole samaa ongelmaa.
 
Sanoisin, että meilä kyllä mentäisiin juhliin tai sitten selviteltäisi perinpohjaisesti, mistä kyse.....siis selvittelisin ihan ammattiihmisten kanssa, mitä lapsella menneillään....jos en siis kertakaikkiaan saisi lasta suosiolla juhlaan....tuollaiset juhlat ja niihin osallistuminen kuuluvat normaalitilanteessa ja terveellä lapsella "yleissivistykseen"
 
Erään tutun lapset ovat oikein sinun tavallasi kasvatettuja, mitä nyt aiot lähteä toteuttamaan. Kun niitä juhlia on tulevaisuudessakin, myös sellaisia mihin on pakko lähteä, niin tuossa on hyvä tilaisuus opetella. Nämä mainitsemani möllit lapset viimeksikin isotätinsä juhlilla istuivat vintin rappusilla pelaamassa jotain tietsikkapeliä juhlien ajan, ketään eivät tervehtineet ja mitään eivät halunneet ottaa kahvipöydästä, vaikka 70+ tädit vuoroin kävivät rukoilemassa, täytyy sanoa etten voinut pitää suutani kiinni kun lähdettiin, miehelle piti sanoa kun olivat hänen sukulaisiaan, mies tosin oli kanssani samaa mieltä.
 
Minä en ole pakottanut lähtemään päiväkodin ns. tavallisiin kevät-/joulujuhliin. Osaan ollaan menty, osaan ollaan oltu menemättä. Itse en välitä yhtään näistä juhlista, enkä pidä niitä tärkeänä, joten en myöskään pakota lastani niihin osallistumaan. Tänäkään vuonna emme olleet päiväkodin kevätjuhlassa, mutta eskareiden päätösjuhlaan osallistumme.

Eskarin päätösjuhla, koulun juhlat (joihin ei kyllä nykyisin vanhemmat enää useinkaan pääse) ovat sitten jo eri juttu. Myös rippijuhlat, läheisten häät, tasavuosijuhlat, valmistujaiset yms. ovat sellaisia juhlia joihin osallistutaan, vaikka ei kiinnostaisikaan.

Sinuna yrittäisin vielä kannustaa ja sano ihan suoraan, että nämä ovat viimeiset juhlat näissä ympyröissä mihin enää ikinä tarvitsee osallistua. Mielestäni voi jopa jonkun pienen kannustimen asettaa.
 
Mä en pakottaisi. Enkä oikeen saanu aiemmista kommenteistakaan irti mitään järkevää syytä. Ei kaikkien ihmisten tarvitse tykätä samoista asioista. Eikä se automaattisesti tarkoita mielenterveysongelmia, jos on erilainen. Tehtäis jotain kivaa keskenään. Muut voi pakottaa nassikkansa ihan mihin huvittaa. Meillä eskarin päätösjuhla ei ole sellainen asia.
 
Minä pakottaisin.

Esiintyä ei tartte mutta joistakin asioita ei vaan pääse sillä eroon että mua ei huvita. Sinne mennään, siellä ollaan ja sen jälkeen voidaan syödä kotona palkkioksi vaikka jätskit.

Aivan liian paljon sellaista että lapset päättää mitä perhe tekee ja miten toimitaan. Tiedän kyllä että tapahtuma ei varsinaisesti ole pakollinen mutta jos esiopetus on järjestettävä niin kevätjuhla on mielestäni merkittävä osa sitä esiopetusta.
 
[QUOTE="veeras";30837273]Sanoisin, että meilä kyllä mentäisiin juhliin tai sitten selviteltäisi perinpohjaisesti, mistä kyse.....siis selvittelisin ihan ammattiihmisten kanssa, mitä lapsella menneillään....jos en siis kertakaikkiaan saisi lasta suosiolla juhlaan....tuollaiset juhlat ja niihin osallistuminen kuuluvat normaalitilanteessa ja terveellä lapsella "yleissivistykseen"[/QUOTE]

Mikä tämä ehdottamasi ammatti-ihminen mahtaa olla.? Meillä tämä esikoinen kävi kaksi kertaa koulupsykologilla (jouduin oikein useaan otteeseen sitä vaatimaan, että pääsi) kun koin, että käytöksen kanssa ongelmia- oli motivaatio ja asenneongelmaa, huonoa käytöstä jne.. No psykologin arvio oli, että ihan normaalia- että ei näe että olisi mistään jatkuvista käynneistä apua/ etua/ tarvetta..
En minä ainakaan ole saanut mitään konkreettista apua- tai toimintamalleja niiltä ammattilaisilta, joita olemme neuvolan ja koulun puolesta tavanneet. Tätä samaa, "olisi hyvä, " kyllä pitäisi", "selvittää ja jutella" liibalaabaa sieltä tulee- mutta kun kysyy että kuinka ihan konkreettisesti voi lähteä avaamaan tällaista solmua, niin ei heistäkään kellään ole mitään ehdottaa. Olen tullut siihen tulokseen, että teen vanhempana ja kasvattajana parhaani omien kykyjeni ja taitojeni ja käsitysteni mukaan- mutta että jokaisen ihmisen oma persoona ja henkiset kyvyt määrittelevät myös aika pitkälti miten eri tilanteissa pystyy olemaan ja millaiseksi kenenkin elämä muotoutuu. En osaa sanoa, miksi tämän esikoisen kanssa on näissä asioissa vaikeaa- muut lapset joita perheeseen kuuluu suhtautuvat juhliin joko odottavan innokkaasti tai neutraalisti. Samat "velvoitteet " ja kasvatusperiaatteet on kaikkien lasten kohdalla.
 
Vielä lisään, että itse olin lapsena erittäin pelokas ja ahdistunut isoissa tilaisuuksissa. Äitini ei niihin pakottanut koskaan, kaikki tarhan/koulun juhlat ja muut oltiin kotona.

Ensimmäisen paniikkilohtauksen sain 9-vuotiaana ostoskeskuksessa ruuhka-aikaan. Tästä seurasi vuosien kuraattori/psykologi/terapia kierteet. Vieläkään en käy ostoskeskuksissa / konserteissa tmv.

Olen ääritapaus, mutta tästä syystä meillä mennään juhliin. Esiintymiskammo on pientä verrattuna siihen, mitä seuraa jos aina ahdistuu väkijoukoista.
 
Kiitos vastauksista!

Sain vahvistusta kannalleni. :) En tule pakottamaan lasta. Mielestäni kukaan ei antanut yhtään pätevää perustelua sille, miksi pitäisi pakottaa. Päin vastoin, varsin naurettaviakin ehdotuksia oli joukossa, esim lahjominen ruoalla, herkuilla tai leluilla.

Tärkeisiin tilaisuuksiin on pitää osallistua. Eskarin kevätjuhla ei ole mielestäny tärkeä tilaisuus. Lapsemme eivät päätä asioistamme, mutta omiin asioihinsa saavat vaikuttaa. Ratkaisut tekee aikuinen.

Introverttius ei ole mielenhäiriö, mutta kiitos toki huolestanne, jotka ammattiapua suosittelitte. :)

Kuten aloituksessakin jo sanoin, keskustelen vielä lapsen kanssa, kyselen miksi ei halua jne. Mutta en pakota.
 

Similar threads

Yhteistyössä