H
Hmmpf
Vieras
onko syytä huoleen? Lapsi on aika ujo. Päiväkodissa on muutamia leikkikavereita, mutta ei yhtään läheisempää ystävää, ja lapsi leikkii usein myös yksikseen. Hän ei saa kutsuja synttäreille eikä näe päiväkotikavereitaan viikonloppuisin tms. Vapaa-ajalla leikkii serkkujensa kanssa, mutta muita vapaa-ajan kavereita ei ole. Samassa taloyhtiössä asuu kaksi suht samanikäistä lasta mutta heitä näkyy pihalla aniharvoin ja perheillä tuntuu olevan omat tiiviit kuvionsa. Minullakaan ei ole kuin yksi äitikaveri jolla on samanikäinen lapsi. He asuvat toisella paikkakunnalla, joten näemme heitä harvakseltaan.
Jotenkin olen saanut sen käsityksen että nykyään monella tuon ikäisellä on jo paljon leikkikavereita, kyläilyreissuja ja kaverisynttäreitä. Välillä huolettaa lapsen puolesta.
Jotenkin olen saanut sen käsityksen että nykyään monella tuon ikäisellä on jo paljon leikkikavereita, kyläilyreissuja ja kaverisynttäreitä. Välillä huolettaa lapsen puolesta.
Asumme aika syrjässä, mikä ehkä osaltaan vaikuttaa tilanteeseen. Meillä on täällä kylällä yksi kaveriperhe, jossa suurinpiirtein samanikäisiä lapsia ja noin kymmenen kilometrin säteellä perheitä löytyy vielä kaksi. Mutta olemme melko harvakseltaan tekemisissä; vanhemmat (me myös) töissä ja kaikilla omat kuvionsa myös vapaa-ajalla. En kuitenkaan ole huolissani. Arki-illat on sekä minusta että lapsesta mukavinta pyhittää leppoisalle palautumiselle päivän kiireistä ja synttäri- yms kekkereiden kutsujen vähyydestä olen suoraan sanottuna vain helpottunut. Niin kauan kuin poikani itse ei koe asiaa ongelmana, en minäkään aio asiasta ongelmaa tehdä. Tietenkin toivon, että hän pikkuhiljaa saisi myös ystäviä, joita haluaisi tavata vapaa-ajalla omasta aloitteestaan, ja jotka haluaisivat tavat häntä, mutta kaikki aikanaan. Nelivuotias on kuitenkin aika pieni vielä ja minusta koti ja oma perhe vastapainona päiväkodin hälinälle riittää hyvin sekä seuran että aktiviteettiensa puolesta.
