Jos mies rakastaa?

[Mies 50]

viimeisin keskustelumme päättyi, että hän rakastaa minua oikeasti ja sen jälkeen kuukausi jälleen hiljaiseloa. Ei vaikuta oikein rakastamiselta vai mitä miehen päässä liikkuu??

Rakkaus sanana on menettänyt merkityksensä, sitä käytetään aivan liian holtittomasti. Rakkaus ei koskaan ole pelkkiä sanoja, tuekseen se tarvii ehdottomasti myös tekoja.
Kyllähän miehen tuollainen käytös on aivan selvää................. Holtiton käytökseltään sinua kohtaan, kuten rakkaus-sanan käytössäkin.

 

[Ignored]

viimeisin keskustelumme päättyi, että hän rakastaa minua oikeasti ja sen jälkeen kuukausi jälleen hiljaiseloa. Ei vaikuta oikein rakastamiselta vai mitä miehen päässä liikkuu??

No ei se kyllä minustakaan siltä vaikuta. Rakasti tai ei, niin sen verran luulisi sosiaalista älykkyyttä löytyvän, että osaisi huomioida sinutkin. Samoissa "ongelmissa" minäkin ehdin pyöriskellä monta kuukautta. Aika raskasta henkisesti.

Minä tein sen liikkeen, että lopetin itse yhteydenpidon sen kummemmin ilmoittelematta ja johonkin lyhyeen viestiin vastasin vielä lyhyemmin. Antaa olla. Sinänsä mielenkiintoista nähdä, kuuluuko siitä naisesta oma-aloitteisesti enää koskaan mitään.

Asiaa helpotti se, että pian sen jälkeen löysin uuden ihmisen, jonka kanssa viihdyn ja jolta liikenee aikaa mullekin. Tunteidenpalo ei ole samanlaista, mutta voihan siitä kehittyä vielä vaikka mitä. En tiedä, teenkö tässä väärin, kun en ole mitään tälle entiselle ilmoittanut, mutta mun mielestä meillä ei ole suhdetta edes ollut. Koin vähän loukkaavana senkin, kun vuosilomastaan ei tainnut lohjeta mulle aikaa juuri tuntia enempää, vaikka samalla paikkakunnalla oltiin.

Ja unohtanut en häntä ole vieläkään mutta samaan koukkuun en enää itseäni ripusta. Puolen vuoden päästä tuskin muistan koko naista kuin korkeintaan ohimennen.

Jätä se aasi.

 

[Ladyinblack]

No ei se kyllä minustakaan siltä vaikuta. Rakasti tai ei, niin sen verran luulisi sosiaalista älykkyyttä löytyvän, että osaisi huomioida sinutkin. Samoissa "ongelmissa" minäkin ehdin pyöriskellä monta kuukautta. Aika raskasta henkisesti.

Minä tein sen liikkeen, että lopetin itse yhteydenpidon sen kummemmin ilmoittelematta ja johonkin lyhyeen viestiin vastasin vielä lyhyemmin. Antaa olla. Sinänsä mielenkiintoista nähdä, kuuluuko siitä naisesta oma-aloitteisesti enää koskaan mitään.

Asiaa helpotti se, että pian sen jälkeen löysin uuden ihmisen, jonka kanssa viihdyn ja jolta liikenee aikaa mullekin. Tunteidenpalo ei ole samanlaista, mutta voihan siitä kehittyä vielä vaikka mitä. En tiedä, teenkö tässä väärin, kun en ole mitään tälle entiselle ilmoittanut, mutta mun mielestä meillä ei ole suhdetta edes ollut. Koin vähän loukkaavana senkin, kun vuosilomastaan ei tainnut lohjeta mulle aikaa juuri tuntia enempää, vaikka samalla paikkakunnalla oltiin.

Ja unohtanut en häntä ole vieläkään mutta samaan koukkuun en enää itseäni ripusta. Puolen vuoden päästä tuskin muistan koko naista kuin korkeintaan ohimennen.

Jätä se aasi.

Todella raskasta henkisesti. Toista rakastaa ja odottaa joka päivä, että hän "muistaisi" minutkin. Hänen kommenttinsa oli siihen kun kerran tiedustelin, että hän muistaa kyllä ja rakastaa vaikka ei oltaisikaan tekemisissä hänen kiireidensä takia. Mutta kun tarvitsen jotain konkreettistakin. Eihän nyt paljoa aikaa vie esim. tekstarin laittaminen. Mutta ei! Sitten mies palaa pokkana takaisin, niin kuin ei mitään "taukoa" olisi ollutkaan. Hän on niin itsevarma ilmeisesti että kestän tällaista loputtomiin. En tiennyt että naisissakin on tällaista "vikaa". Itse kun olen rakastunut niin näytän sen ehkä liiankin selvästi. En tiedä onko tämä ko. mies sitten siitä ahdistunut. Mutta eikös rakkaus ole sitä, että haluaisi koko ajan olla toisen kanssa tai ainakin tietää jotain toisesta vaikkapa päivittäin, vaikka välimatkaa olisikin. Pitäisi repäistä itsensä vaan irti, mutta ei se niin helppoa ole.

 

[Ladyinblack]

Rakkaus sanana on menettänyt merkityksensä, sitä käytetään aivan liian holtittomasti. Rakkaus ei koskaan ole pelkkiä sanoja, tuekseen se tarvii ehdottomasti myös tekoja.
Kyllähän miehen tuollainen käytös on aivan selvää................. Holtiton käytökseltään sinua kohtaan, kuten rakkaus-sanan käytössäkin.

Kyllä se valitettavasti näin näyttää olevan. Teot ei kyllä puhu puolestaan. Liikaa itsevarmuutta, pitääkö vaan talutushihnassaan vaan minua, en tiedä, vai säikäytinkö liialla omalla "roikkumisella" miehen, en tiedä.

 

[Ignored]

Todella raskasta henkisesti.

Indeed.

Pitäisi repäistä itsensä vaan irti, mutta ei se niin helppoa ole.

Toinen indeed Samaa tietä kuljin pitkään ja se oli kyllä äärettömän vittumaista tunteiden vuoristorataa.

Voit miettiä tykönäsi, muuttuvatko asiat paremmiksi, jos vaan odotat ja toivot, vai olisiko se iänkaiken samanlaista roikkumista? Sellainen ei yksinkertaisesti voi toimia, jos toinen ei asiaan yhtään panosta. Itsensä vieroittaminen vahvoista tunteista on vaikeaa, mutta mielestäni se kannattaa tehdä. Voihan ne lämmitellä myöhemmin jos meno muuttuu.

Mä en ainakaan enää jaksaisi päivääkään sellaista.

Nimimerkillä "pitäköön tunkkinsa"

 

[mitäs tässä]

How's done? We have a problem? Who's don't? We are the problems!
Pirun selvää ongelmaa on helvetillisen vaikeaa ratkaista?

MUUTTUJA EI OLE VAKIO: Ladyinblack - Tiedän tunteen ('tunne')

TILANNE on eri kuin TILA: ladyinblack - Minulla sama tilanne, olen rakastunut mieheen ('tunnetila' = rakastuminen)

ONGELMAN MÄÄRITTELY: Mies 50 - Rakkaus sanana on menettänyt merkityksensä,

ONGELMAN KUVAUS: Mies 50 - sitä käytetään aivan liian holtittomasti. Rakkaus ei koskaan ole pelkkiä sanoja, tuekseen se tarvii ehdottomasti myös tekoja.

ONGELMAN YDIN: Mies 50 - Kyllähän miehen tuollainen käytös on aivan selvää................. (mistä syystä? <=> motiivi miksi?)

ONGELMAN ILMENEE Mies 50 - Holtiton käytökseltään sinua kohtaan, kuten rakkaus-sanan käytössäkin. (miten käyttää = käyttäytyy, kuinka käyttäytyy = käyttää)

RATKAISUMALLI: Nimimerkillä "pitäköön tunkkinsa"
Ongelmaa ei voi ratkaista koska 'tunkkia' ei ole olemassa.

MENETTELYTAPA: Ignored - Indeed. (ongelma jätetään ratkaisematta)
TULOS: Ignored - Toinen indeed (ongelma ei ratkea)

 

[muru]

Kun ihminen rakastaa, haluaa hän olla toisen kanssa lähes kaikki mahdolliset vapaa-ajat. Jos ei rakasta, niin toisen läheisyyden kaipuu ja ahdistelu vain ärsyttää ja loitontaa. Elikkäs, vaikka ensin tunteita jonkin verran olisi, niin tunteet eivät pääse kasvamaan toisen liiallisen niskaan huohottamisen takia. Tätä ongelmaahan ei ole silloin kun tunteet ovat yhtä suuria -tai pieniä.

 

[Kyllästynyt]

Toi tissilinkkien linkittäminen on oikeasti sairasta ja pakkomielteistä! Jokainen joka haluaa kuvia katsella, osaa ihan varppina itse googlettaa sivuja. Oletko joku syyslomalla oleva teini fantasioinesi?

 

[LadyinBlack]

Indeed.

Toinen indeed Samaa tietä kuljin pitkään ja se oli kyllä äärettömän vittumaista tunteiden vuoristorataa.

Voit miettiä tykönäsi, muuttuvatko asiat paremmiksi, jos vaan odotat ja toivot, vai olisiko se iänkaiken samanlaista roikkumista? Sellainen ei yksinkertaisesti voi toimia, jos toinen ei asiaan yhtään panosta. Itsensä vieroittaminen vahvoista tunteista on vaikeaa, mutta mielestäni se kannattaa tehdä. Voihan ne lämmitellä myöhemmin jos meno muuttuu.

Mä en ainakaan enää jaksaisi päivääkään sellaista.

Nimimerkillä "pitäköön tunkkinsa"

Samaa mieltä, miksipä se siitä muuttuisi, jos suhteemme aika alussa oli jo tällaista. Kai täytyy tunnustaa, että en sittenkään ole tarpeeksi tärkeä hänelle. Mitä enemmän aikaa kuluu, helpompi unohtaa. Ehkä kohta pystyn jo sanomaan, että olet myöhässä Kiitos!

 

[Ignored]

Ei kestä

Etpä tiedä miten täysin pystyn asiaasi samaistumaan.

Sitä tärkeysjärjestystä toisen aivoituksissa tuli itsekin mietittyä monen monituista kertaa ja tulos satutti joka kerta huolimatta siitä mitä toinen puheillaan tai viesteillään antoi, tai yritti antaa ymmärtää.

Eiköhän anneta tuollaisten tyyppien pyöriä niissä omissa ympyröissään ihan omassa rauhassaan. On sitä muitakin ehdokkaita kulmat ja nurkat pullollaan. Mä menin vastentahtoisesti kaverin seuraksi baarikierrokselle ja mentiin kuppilan ainoaan pöytään, jossa oli vielä kahdelle tilaa. Samassa pöydässä istuneen naisen kanssa tässä onkin nyt tullut oltua tekemisissä/yhteyksissä jo viikkoja päivittäin ja hän on loistotyyppi. En voisi ajatellakaan loukkaavani häntä sekaamalla enää jonkin etäsuhteen kanssa. Etäsuhde sai mahdollisuutensa useasti eikä sitä käyttänyt, joten rosvosektori tuli ja vei

Voimia tielläsi.

 

[mitäs tässä]

Samaa mieltä, miksipä se siitä muuttuisi, jos suhteemme aika alussa oli jo tällaista. Kai täytyy tunnustaa, että en sittenkään ole tarpeeksi tärkeä hänelle. Mitä enemmän aikaa kuluu, helpompi unohtaa.

Muutosta ei ole lähiaikoina odotettavissa, syytä siihen vaikuta olevan olemassa. Voit muuttua, mutta hän ei. Unohtaminen ottaa aikansa, mitä on vaikea ennustaa sitäkin. Ongelmaa on lähes mahdotonta ratkaista. Se on juuri niin kuin "Mies 50" kertoikin. Vaikea silti ignooratakaan.

- Rakkaus sanalle voidaan löytää erilaisia merkityksiä. - "tunkki" -
Ne perustuvat usein väärinkäsityksiin siitä, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme rakkaudesta.*
Voiko ihminen rakastaa, koska hänellä on siihen hyviä syitä? Rakkaus on avoin kysymys
http://www.tiedeuutiset.fi/kategoria.aspx?id=7&uid=847#847

Miksi erossaolo rakkaasta sattuu?
Utahin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin toisistaan erossa olleita pareja.
Kortisoliarvot (stressihormoni) kasvoivat jopa niillä tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä, jotka ennen testiä kertoivat, etteivät juuri stressaannu tai ahdistu rakkaansa poissaollessa. Sekä vanhempi-lapsi -suhteessa että rakastavaisten parien välisessä suhteessa siteiden syntymisen ja erossaolon vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia, Scientific American -lehti kertoo.

Ehkä kohta pystyn jo sanomaan, että olet myöhässä

Toisena ajankohtana totuus voikin olla toinen. Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–seuraus-suhde on sama kaikissa koordinaatistoissa. Aika onkin todellisuuskoordinaatiston neljäs ulottuvuus. Kausaliteetti on syy–seuraussuhde eli kahden tapahtuman suhde, jossa toinen aiheuttaa toisen. Toinen tapahtuma on tällöin syy ja toinen seuraus. Syy esiintyy ennen seurausta.

Näinä ja eri aikoina:
Alberonin mukaan rakastuminen rakentuu todellisuuden jatkuvasti ylittävistä ikuisuushetkistä. Rakastuminen voidaan ajatella myös tauottomaksi signaalien vaihdoksi. Sellaiselta tuntuu naisen kokemus (ajantaju).

Sopivan aiheellisen kysymyksen ajasta miehessä esittikin "ladyinblack": "Ei vaikuta oikein rakastamiselta vai mitä miehen päässä liikkuu??"

Lisäksi lyhyenkin eron jälkeen rakastunut haluaa heti tietää, mitä toinen on tehnyt. Toisaalta rakastumisen pyrkimyksenä onkin yhteensulautuminen. Ystävät eivät vastaavalla tavalla halua yhteensulautumista, koska se edellyttäisi ainakin toisen henkilön muuttumista.
Ystävyys on yksi rakkauden muoto. Ystävyys on eroksen eettinen muoto.
Ystävyyden aika on peräkkäisyyttä, mutta rakastuneitten aika on tiivistä. Ystävyys on sarja kohtaamisia, jotka liittyvät toisiinsa. Siksi meistä tuntuu, ettemme koskaan olisikaan erossa ystävästämme.

Kuulostaa jotensakin sopivahkolta, mutta mies ei voi olla sen paremmin rakastunut kuin ystäväkään, kun kaikkia tunnusmerkkejä on tutkittava kokonaisuutena. Jatkuu…

 

[mitäs tässä]

Tutun oloinen "epätoivoinen" tarina, johon "Ladyinblack" samastuu sekä edelleen myös "Ignored", vain sukupuolikäänteisesti. Ap:n juttu on monimutkaisepi, kun taas jäkimmäisten kuvaus selväpiirteisempi, ja tekstissä viittaan lähinnä niihin.

Ystävyys (vastarakkauden muotona) voidaan sulkea pois:
"Rakkaudenkaipuussamme voimme kaivata lemmenjuomaa, jolla huumaamme toisen henkilön. Ystävyydessä tällainen toisen huumaaminen olisi järjetöntä." (Alberoni)

Ystävyyden edellytys on molemminpuolisuus. Kun subjektit samastuvat helpommin toisiinsa kuin tunteensa objektiin, ei ystävyys näytä mahdolliselta. Tunnistetaan kyllä saman oman prosessin (rakastumisen) tyypilliset käyttäytymismerkit muuten tuntemattomissa ihmisissä.

"Rakastuminen pyrkii yhteensulautumiseen, kahden erilaisen ihmisen yhteensulautuneeseen fuusioon."
Ns. 'vuoristorata-' tai 'on/off -suhde' ei voi toimia ystävyydessä, mutta rakastumisessa se on jopa yleinen 'häiriö'.

"Rakastumiseen meitä ohjaa halu tuntea itsemme päämääriksi sellaisen henkilön kautta jolla myös on aivan erityinen arvonsa ja joka myöskään ei ole vaihdettavissa kehenkään muuhun."
Rakastumisen kohteesta (kiinni-riippuvan) on erittäin vaivalloista ja kovin tuskallista irrottautua henkisesti. Varsinkin kun symbioottinen vetovoima on molemminpuolista.

"Paratiisin kokeminen mahdollistuu, jos osapuolilla on vastavuoroisesti kykyä regression symbioottisiin muotoihin."
Rakastumisen kohde ei voi olla rakastunutkaan koska, sybioosikyky ei vaikuta useinkaan toimivan samanaikaisesti, vain harvoin tyydyttävästi, eikä se näytä olevan juuri vastavuoroisestikaan mahdollista.

 

[älä koskaan]

Mustiksille tiedoksi vaan, että mies ajattelee sovintoseksin aikana aina jotain toista naista.

ei kannata yleistää, sillä ei todellakaan päde kaikkiin miehiin. ne harvat kerrat kun sovintoseksiä on harrastettu niin ei siinä ajatukset pyöri missään muualla kuin siinä omassa naisessa. mulla ainakin häviää kaikki muu mielestä ja ei sitä pysty edes ajattelemaan muuta kuin sitä omaa rakasta jonka kanssa taas sai sovittua ja toivon mukaan vahvistettua suhdetta.

 

[en kerro]

ei kannata yleistää, sillä ei todellakaan päde kaikkiin miehiin. ne harvat kerrat kun sovintoseksiä on harrastettu niin ei siinä ajatukset pyöri missään muualla kuin siinä omassa naisessa. mulla ainakin häviää kaikki muu mielestä ja ei sitä pysty edes ajattelemaan muuta kuin sitä omaa rakasta jonka kanssa taas sai sovittua ja toivon mukaan vahvistettua suhdetta.

Uskon rehellisyyteesi, kiitos vastauksesta!

 

[Ignored]

Mitähän naiselle mustissa nykyään kuuluu?