Jos on yhteishuoltajuus, voiko toinen silti vaatia elareita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"a p"

Vieras
Missasin lastenvalvojan neuvontanron soittoajan tältä päivältä, soitan sinne huomennaja kysyn tätä, mutta ajattelin jos täällä olisi tietoa.

Olen eronnut avoliitosta 2 kk sitten, yksi lapsi. Minä muutin muualle, en saanut lähialueelta asuntoa, välimatkaa noin vartin automatka. Ex jäi asuntoon jossa olimme asuneet yhdessä, ja joka oli myös ollut lapsen koti suurimman osan hänen eliniästään. Päiväkoti ja kaverit myös siellä. Päädyimmelapsen parhaaksi ratkaisuun että lapsi jää isälleen kirjoille, mutta meillä on yhteishuoltajuus, niin että pidämme kumpikin lasta aina viikon. Tämä onkin toiminut nyt hyvin, ja lapsi on sopeutunut hyvin.

Tuli mieleen, että vaikka lastenvalvojalla (17.3) kirjattaisiin ylös ettei isä vaadi elareita, (kuten olemme sopineet, koska lapsi on molemmilla yhtä paljon, hoidamme lapsen elatuksen puoliksi) voiko tämä vaatia niitä myöhemmin, vaikka meillä on tuo viikko/viikko-systeemi? Ihan kuin olisin josain näin kuullut, en löytäny googlella.

Ja en kaipaa olettamuksia, vain jos jollain on varmaa tietoa asiasta. En malta odottaa huomiseen jolloin saan varman tiedon. :-D
 
no se riippuu tietystiniin paljon teidän keskinäisestäkin sopimuksesta ja siitä jos lähivanhemman tulot romahtavatkin yhtäkkiä on sen ns etän huolehdittava luonnollisestikin siitä taloudellisesta puolesta eli maksettava niitä elareita ;)
Lähivanhemmaksi merkataan se kenen luona lapsi kirjoilla ;)
kirjoilla ei voi olla molemmissa paikoissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljäs_tulossa;29617485:
Jep, kyllä voi, se jonka luona lapsi virallisesti asuu.
Siis siinäkin tapauksessa että lastenvalvojalla ollaan kirjattu ylös ettei se, jonka luona lapsi virallisesti asuu, vaadi elareita, ja että lapsi viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona?
 
Todellakin voi, mutta vain elatuskyvyn suhteessa. Eli jos teillä on suunnilleen yhtä suuret tulot, niin sitten vähän vähemmän kuin jos miehellä olisi reilusti pienemmät tulot kuin sinulla. Eli on tuloriippuvainen.
 
[QUOTE="a p";29617496]Siis siinäkin tapauksessa että lastenvalvojalla ollaan kirjattu ylös ettei se, jonka luona lapsi virallisesti asuu, vaadi elareita, ja että lapsi viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona?[/QUOTE]

Siinäkin tapauksessa. Se, että viettää aikaa yhtä paljon molempien luona ei ole mikään ns. syy olla maksamatta tai edes vaatimatta elareita, jokainen toki voi tykönään miettiä.. mutta yleensähän se on lähivanhempi joka esim. ostaa vaatteet, harrastusvälineet, bussikortit ja mitä nyt yleensäkin. Mielensä voi muuttaa sopimuksista huolimatta ja silloin sopimukset katsotaan uudelleen, koska lapsella on oikeus elatukseen.
 
[QUOTE="harmaa";29617492]no se riippuu tietystiniin paljon teidän keskinäisestäkin sopimuksesta ja siitä jos lähivanhemman tulot romahtavatkin yhtäkkiä on sen ns etän huolehdittava luonnollisestikin siitä taloudellisesta puolesta eli maksettava niitä elareita ;)
Lähivanhemmaksi merkataan se kenen luona lapsi kirjoilla ;)
kirjoilla ei voi olla molemmissa paikoissa.[/QUOTE]
Jep, jopa niin räikeässä tapauksessa että lähi tahallaan romahduttaa tulonsa, etä joutuu parhaimmassa tapauksessa maksamaan lasten koko elatuksen. Kokemusta on.
 
[QUOTE="harmaa";29617492]no se riippuu tietystiniin paljon teidän keskinäisestäkin sopimuksesta ja siitä jos lähivanhemman tulot romahtavatkin yhtäkkiä on sen ns etän huolehdittava luonnollisestikin siitä taloudellisesta puolesta eli maksettava niitä elareita ;)
Lähivanhemmaksi merkataan se kenen luona lapsi kirjoilla ;)
kirjoilla ei voi olla molemmissa paikoissa.[/QUOTE]

Joo siitä olen tietoinen ettei voi kirjoilla olla kahdessa paikassa.

Olemme sopineet jo, ja tulemme sopimaan lastenvalvojan luona että lähivanhempi ei vaadi elareita. Pitääkö se sopimus siis, vai onko hänellä oikeus alkaakin vaatia niitä myöhemmin, ilman minun suostumustani?
 
[QUOTE="a p";29617496]Siis siinäkin tapauksessa että lastenvalvojalla ollaan kirjattu ylös ettei se, jonka luona lapsi virallisesti asuu, vaadi elareita, ja että lapsi viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona?[/QUOTE]

Kun se on tuon teidän yhteisen lapsenne etu että ei judu nälkää kärsimään ;)
Siksi on tulosidonnainen ;)
 
[QUOTE="a p";29617506]Joo siitä olen tietoinen ettei voi kirjoilla olla kahdessa paikassa.

Olemme sopineet jo, ja tulemme sopimaan lastenvalvojan luona että lähivanhempi ei vaadi elareita. Pitääkö se sopimus siis, vai onko hänellä oikeus alkaakin vaatia niitä myöhemmin, ilman minun suostumustani?[/QUOTE]

Tietenkin on. Ei siihen sinun suostumustasi tarvita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljäs_tulossa;29617502:
Siinäkin tapauksessa. Se, että viettää aikaa yhtä paljon molempien luona ei ole mikään ns. syy olla maksamatta tai edes vaatimatta elareita, jokainen toki voi tykönään miettiä.. mutta yleensähän se on lähivanhempi joka esim. ostaa vaatteet, harrastusvälineet, bussikortit ja mitä nyt yleensäkin. Mielensä voi muuttaa sopimuksista huolimatta ja silloin sopimukset katsotaan uudelleen, koska lapsella on oikeus elatukseen.

No meillä kumpikin on ostanut/ ostaa omaan kotiinsa lapselle tarvittavat vaatteet, lelut ja harrastusvälineet. Bussikorttia ei vielä tarvitse kun on alle kouluikäinen, mutta muista hankinnoista sovimme yhdessä ja hankimme puoliksi- esim- toinen ostaa sukset, toinen luistimet , toinen talvihaalarin, toinen vk -haalarin jne. Ja tämä on meillä toiminut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näin;29617503:
Jep, jopa niin räikeässä tapauksessa että lähi tahallaan romahduttaa tulonsa, etä joutuu parhaimmassa tapauksessa maksamaan lasten koko elatuksen. Kokemusta on.

Ok hyvä tietää. Täytyy siis miettiä tarkkaan.
 
[QUOTE="a p";29617529]Ok hyvä tietää. Täytyy siis miettiä tarkkaan.[/QUOTE]

Niin, miettiä tarkkaan mitä haluaa omalle lapselleen, ei ne rahat sille exällesi mene.
 
voi vaatia elareita. Ei oikein kuitenkaan, jos lapsi molemmilla aina viikon kerrallaan. Lähivanhempi saa jo lapsilisän ja jos lapsi asuu saman verran molemmilla vanhemmillla niin kuluthan jakautuu tasan. Ihan lapsen kengissä tämä huoltajuusasia suomessa. Ruotsissahan lapsella voi olla virallisesti kaksi osoitettakin, kun lapsi asuu molemmilla vanhemmilla.
 
[QUOTE="niin";29617537]Niin, miettiä tarkkaan mitä haluaa omalle lapselleen, ei ne rahat sille exällesi mene.[/QUOTE]

No meneehän ne, jos lapsi asuu molemmilla vanhemmilla puolet ja puolet ja molemmat kustantaa lapsen elämistä. Sitten lähivanhempi saa vielä lapsilisän ja elatusmaksut niin jonkinmoinen rahallinen hyöty lähivanhemmalle.
 
[QUOTE="vieras.";29617542]voi vaatia elareita. Ei oikein kuitenkaan, jos lapsi molemmilla aina viikon kerrallaan. Lähivanhempi saa jo lapsilisän ja jos lapsi asuu saman verran molemmilla vanhemmillla niin kuluthan jakautuu tasan. Ihan lapsen kengissä tämä huoltajuusasia suomessa. Ruotsissahan lapsella voi olla virallisesti kaksi osoitettakin, kun lapsi asuu molemmilla vanhemmilla.[/QUOTE]

Nimenomaan, kun meillä on tämä viikko/viikko-systeemi, niin vaikuttaisi vähän oudolta, ja aiomme tosiaan sopia lastenvalvojalla että kulut jaetaan puoliksi. Se ollaan jo tehtykin, ihan onnistuneesti. Lisäksi isä on varakkaanpuoleinen, omaisuus kaikkiaan noin 500 000 e, ja isohko perintö tulossa 90-vuotiaalta vanhemmalta kun tästä aika jättää. Itse olen pienituloinen, ei omaisuutta.
 
[QUOTE="vieras.";29617549]No meneehän ne, jos lapsi asuu molemmilla vanhemmilla puolet ja puolet ja molemmat kustantaa lapsen elämistä. Sitten lähivanhempi saa vielä lapsilisän ja elatusmaksut niin jonkinmoinen rahallinen hyöty lähivanhemmalle.[/QUOTE]

Lisäksi vanhempi saa asuntotukea, on sen verran pienet kk-tulot, vaikka kiinteää omaisuutta onkin. Jos hän ei olisi lähivanhempi, ei saisi asuntotukea yksin asuvana.
 
[QUOTE="a p";29617909]Nimenomaan, kun meillä on tämä viikko/viikko-systeemi, niin vaikuttaisi vähän oudolta, ja aiomme tosiaan sopia lastenvalvojalla että kulut jaetaan puoliksi. Se ollaan jo tehtykin, ihan onnistuneesti. Lisäksi isä on varakkaanpuoleinen, omaisuus kaikkiaan noin 500 000 e, ja isohko perintö tulossa 90-vuotiaalta vanhemmalta kun tästä aika jättää. Itse olen pienituloinen, ei omaisuutta.[/QUOTE]

Entä jos toinen haluaa lapselle halvemman harrastuksen, eikä suostukaan maksamaan kalliista harrastuksesta puolta? Ne bussikortit ja vaikkapa lukion kirjatkin tulevat ennenpitkää ajankohtaiseksi. Et kysynytkään mikä olisi moraalisesti oikein, vaan sitä, voiko lähivanhempi hakea myöhemmin hakea elareita ja vastaus on kyllä.

Ja aiotko sinä siis maksaa esim. puolet tarhamaksuista, nehän tulevat lähivanhemman tulojen mukaan?
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja neljäs_tulossa;29617938:
Entä jos toinen haluaa lapselle halvemman harrastuksen, eikä suostukaan maksamaan kalliista harrastuksesta puolta? Ne bussikortit ja vaikkapa lukion kirjatkin tulevat ennenpitkää ajankohtaiseksi. Et kysynytkään mikä olisi moraalisesti oikein, vaan sitä, voiko lähivanhempi hakea myöhemmin hakea elareita ja vastaus on kyllä.

Ja aiotko sinä siis maksaa esim. puolet tarhamaksuista, nehän tulevat lähivanhemman tulojen mukaan?

Päivähoitomaksu menee automaattisesti sille vanhemmalle jonka luona lapsi on kirjoilla. Olemme sopineet yhdessä että koska isä, jonka luona lapsi on kirjoilla, saa asumistuen (ilman lasta ei saisi) ja lapsilisän, hän maksaa myös päivähoitomaksun, joka on aika pieni, koska hän on pienituloinen. (vaikkakin kiinteää omaisuutta on ) Minä olen yhdessä ollessamme hankkinut 99% lapsen vaatteista, ja niin tulen tekemään vastakin.Kaieksta olemme pystyneet sovussa sopimaan keskenämme, ja siis kaikki nämä ovat molemmille Ok, uskon ettei tästä tulisi ongelmaa jatkossakaan.
 
[QUOTE="a p";29617479]Tuli mieleen, että vaikka lastenvalvojalla (17.3) kirjattaisiin ylös ettei isä vaadi elareita, (kuten olemme sopineet, koska lapsi on molemmilla yhtä paljon, hoidamme lapsen elatuksen puoliksi) voiko tämä vaatia niitä myöhemmin, vaikka meillä on tuo viikko/viikko-systeemi? Ihan kuin olisin josain näin kuullut, en löytäny googlella.[/QUOTE]

Teillä sama tilanne kuin viikko-viikko järjestelyssä eli luonapitovähennys on 50% ja elareita ei käytännössä makseta puoleen eikä toiseen. Huoltajuus ei liity tähän.
 
Täytyykö maksaa elatusapua jos lapset ovat puolet kuukaudesta äidillä ja puolet isällä?
Mahdollisesti täytyy maksaa. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vaikka lapsi olisi puolet kuukaudesta äidin luona ja puolet kuukaudesta isän luona, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä reilu ratkaisu.

Vuoroviikkoasumisessa tai muussa tapauksessa, jossa etävanhempi pitää lasta luonaan hyvin paljon, on mahdollista soveltaa oikeusministeriön ohjetta elatusavun määrittelystä. Ohjeen mukaan lasketusta elatusavusta tehdään lopuksi luonapitovähennys, joka on sitä suurempi, mitä pidemmän osan kuukaudesta lapsi on etävanhemman luona. Vanhemmat voivat sopia myös ohjetta suuremmasta vähennyksestä elatusapuun, jos molemmat vanhemmat osallistuvat lasten kustannusten maksamiseen.


Miten määräytyy elatusapu?
Elatusavun määräytymisestä säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Lisäksi elatusavun laskemisesta on oikeusministeriö julkaissut ohjeen (Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, julkaisu 2007:2). Oikeusministeriön ohjeen mukaan elatusavun ohjeellinen määrä lasketaan selvittämällä ensin, kuinka paljon lapsi tarvitsee kuukaudessa elämiseensä rahaa. Sen jälkeen selvitetään vanhempien elatuskyvyt ja verrataan niitä toisiinsa. Jos kummallekin esimerkiksi jää huomioon otettavien pakollisten menojen jälkeen käyttöön saman verran rahaa, elatuskyvyt ovat yhtä suuret eli elatusvastuu jakautuu tasan (50 %/50 %). Elatusavun määrä on etävanhemman laskennallinen prosenttiosuus lapsen elatuksen tarpeesta. Esimerkiksi, jos lapsen elatuksen tarve on 500 €/kk ja etävanhemman elatuskyky 30 %, elatusavun määräksi tulee 150 €/kk. Laskennallisesta elatusavusta tehdään tarvittaessa lopuksi ns. luonapitovähennys. Luonapitovähennys voidaan tehdä, jos lapsi on etävanhemman luona keskimäärin vähintään 7 yötä kuukaudessa. Luonapitovähennys tarkoittaa sitä, että elatusapua pienennetään taulukon mukainen euromäärä sillä perusteella, että tapaamisten aikana lapsen ruokakustannuksista vastaa etävanhempi eikä lähivanhempi.


Mikä on luonapitovähennys?
Luonapito tarkoittaa sitä, että lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lasta luonaan. Lasta luonaan pitävä vanhempi tosiasiallisesti vastaa lapsen välttämättömistä elinkustannuksista luonapitoaikana.

Luonapitovähennys huomioidaan elatusavun määrää laskettaessa, jos tapaava vanhempi pitää lasta luonaan vähintään 7 vuorokautta kuukaudessa. Luonapidon laajuutta arvioitaessa ratkaisevaa on keskimääräinen yöpyminen kuukautta kohden. Yöpymisten määrään lasketaan mukaan sekä säännölliset viikonloppu- ja arkitapaamiset että loma-aikoina toteutuvat pidemmät luonapitojaksot kalenterivuoden aikana. Näin saatu yhteismäärä jaetaan kahdellatoista. Oikeusministeriön ohjeessa on määritelty luonapitovähennyksen määrä, joka on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi on tapaavan vanhemman luona. Vuonna 2012 luonapitovähennyksen määrä on 29,50 – 61,00 €/kk/lapsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljäs_tulossa;29618016:
Täytyykö maksaa elatusapua jos lapset ovat puolet kuukaudesta äidillä ja puolet isällä?
Mahdollisesti täytyy maksaa. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vaikka lapsi olisi puolet kuukaudesta äidin luona ja puolet kuukaudesta isän luona, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä reilu ratkaisu.

Vuoroviikkoasumisessa tai muussa tapauksessa, jossa etävanhempi pitää lasta luonaan hyvin paljon, on mahdollista soveltaa oikeusministeriön ohjetta elatusavun määrittelystä. Ohjeen mukaan lasketusta elatusavusta tehdään lopuksi luonapitovähennys, joka on sitä suurempi, mitä pidemmän osan kuukaudesta lapsi on etävanhemman luona. Vanhemmat voivat sopia myös ohjetta suuremmasta vähennyksestä elatusapuun, jos molemmat vanhemmat osallistuvat lasten kustannusten maksamiseen.


Miten määräytyy elatusapu?
Elatusavun määräytymisestä säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Lisäksi elatusavun laskemisesta on oikeusministeriö julkaissut ohjeen (Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, julkaisu 2007:2). Oikeusministeriön ohjeen mukaan elatusavun ohjeellinen määrä lasketaan selvittämällä ensin, kuinka paljon lapsi tarvitsee kuukaudessa elämiseensä rahaa. Sen jälkeen selvitetään vanhempien elatuskyvyt ja verrataan niitä toisiinsa. Jos kummallekin esimerkiksi jää huomioon otettavien pakollisten menojen jälkeen käyttöön saman verran rahaa, elatuskyvyt ovat yhtä suuret eli elatusvastuu jakautuu tasan (50 %/50 %). Elatusavun määrä on etävanhemman laskennallinen prosenttiosuus lapsen elatuksen tarpeesta. Esimerkiksi, jos lapsen elatuksen tarve on 500 €/kk ja etävanhemman elatuskyky 30 %, elatusavun määräksi tulee 150 €/kk. Laskennallisesta elatusavusta tehdään tarvittaessa lopuksi ns. luonapitovähennys. Luonapitovähennys voidaan tehdä, jos lapsi on etävanhemman luona keskimäärin vähintään 7 yötä kuukaudessa. Luonapitovähennys tarkoittaa sitä, että elatusapua pienennetään taulukon mukainen euromäärä sillä perusteella, että tapaamisten aikana lapsen ruokakustannuksista vastaa etävanhempi eikä lähivanhempi.


Mikä on luonapitovähennys?
Luonapito tarkoittaa sitä, että lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lasta luonaan. Lasta luonaan pitävä vanhempi tosiasiallisesti vastaa lapsen välttämättömistä elinkustannuksista luonapitoaikana.

Luonapitovähennys huomioidaan elatusavun määrää laskettaessa, jos tapaava vanhempi pitää lasta luonaan vähintään 7 vuorokautta kuukaudessa. Luonapidon laajuutta arvioitaessa ratkaisevaa on keskimääräinen yöpyminen kuukautta kohden. Yöpymisten määrään lasketaan mukaan sekä säännölliset viikonloppu- ja arkitapaamiset että loma-aikoina toteutuvat pidemmät luonapitojaksot kalenterivuoden aikana. Näin saatu yhteismäärä jaetaan kahdellatoista. Oikeusministeriön ohjeessa on määritelty luonapitovähennyksen määrä, joka on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi on tapaavan vanhemman luona. Vuonna 2012 luonapitovähennyksen määrä on 29,50 – 61,00 €/kk/lapsi.

Kiitos sinulle tästä! Itse en tuollaista linkkiä löytänyt. Tuo selvittääkin jo paljon. Eli jos pidän puolet kuukaudesta lasta ja vastaan hänen kaikista menoistaan tuona aikana, ja lisäksi kk-tulomme ovat samat mutta minulla ei omaisuutta ja velkaa, isällä omaisuutta noin 500 000 e edestä, niin vaikka isä vaatisi elareita, ei sitä jäisi minulle varmaankaan kovin paljon maksettavaksi.

Tämä huojensi paljon!!!
 
Tuossa teidän tilanteessa ei kyllä jäisi sulle maksettavaa. aika noloa että noin varakas kehtaisi edes hakea elareita, jos sinä olet köyhä. ei edes menisi läpi jos hakisi.
 

Yhteistyössä