Joskus ollaan lapsen kanssa yhdessä itketty sitä, kun kavereita ei ole

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nyt harmaana"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"nyt harmaana"

Vieras
Me ollaan muutettu lähemmäs keskustaa ja nyt melkein joka päivä joku pojan luokkalaisista käy kylässä ja poika on yökyläillytkin elämänsä ensimmäistä kertaa.
Eilen meillä oli oikein kova elämöinti, kun tänne tuli useampi henkilö kerrallaan.

Kyse on 10-vuotiaista, autismiin taipuvaisesta pojasta, niin voi olla, että tätä iloa ei kauan kestä. Mutta nyt me keskitymme nauttimaan siitä, että meidän poika on näennäisesti kuin ihan kuka muu lapsi tahansa. :)
Onneksi muutenkin on jostakin saanut perintönä ripauksen sosiaalisuutta ja oikeasti haluaa olla toisten kanssa ja löytää usein yhteisiä leikkejäkin jopa näiden kavereitten kanssa, vaikka niitä jumijuttuja onkin, esim joku tietty lastenohjelma, dinosaurukset, ja joitakin toisten mielestä outoja kiinnostuksen kohteita.
 
miten voi olla autismiin taipuvainen? joko on jokin autisminkirjon häiriö tau sitten ei.

ja miksi sä olet itkenyt lapsen kanssa yhdessä? eikö aikuisen pitäs lohduttaa. muta kiva kun on lapsi saanut kavereita
 
Mulla myös erityislapsi, adhd ja autismi/aspergerpiirteillä...kavereita ei ole koulun ulkopuolella, paitsi harrastuksessa kerran viikossa. Asutaan keskustassa ja koulu on vähän sivummalla ja siten lapset myös ympäri kaupunkia.
 

Yhteistyössä