V
vierailija
Vieras
Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri kokoluokka kuin nämä sadattuhannet, joista on tapana puhua”
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo HS:n Lauantaivieras-haastattelussa, että eduskunnan ja hallituksen pitäisi ymmärtää tehdä lisätoimia, jos nopean kasvun halutaan jatkuvan.
Juhana Vartiainen sanoo yrittävänsä opetella politiikassa asennetta, että pienistäkin askelista oikeaan suuntaan pitää olla tyytyväinen. (KUVA: HEIDI PIIROINEN)
Teija Sutinen HS
Julkaistu: 18.11. 2:00 , Päivitetty: 18.11. 5:53
”TÄSSÄKIN talossa on se väärinkäsitys, että kun kasvu on kerran käynnistynyt, se jatkuu kuin pallo, joka on pantu vierimään”, sanoo kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) eduskunnan lisärakennuksen kahvilassa.
Viimeksi tällä viikolla eduskunnassa väiteltiin, miten paljon nykyinen hallitus on vaikuttanut siihen, että Suomen talous on vihdoin noussut taantumasta. Vartiaisesta olisi innostavampaa keskittyä siihen, miten pitkään nykyinen nopea kasvu saataisiin jatkumaan.
Kasvun rajoja nimittäin kolistellaan jo. Vartiainen toivoo, että hallitus jaksaisi vielä poliittisesti venyä siihen, että se työntäisi rajoja loitommaksi.
Ilmeisin kasvun rajoite on työvoimapula, josta Vartiaiselle tulee viestejä työnantajilta eri puolilta Suomea. Se alkaa rajoittaa yritysten kasvua – ja on hämmentävää, koska maassa on samaan aikaan yhä yli 270 000 työtöntä työnhakijaa.
Osa tästä joukosta ei työllisty koskaan. Suomessa on noin seitsemän prosentin rakenteellinen työttömyys, johon meneillään oleva talouden hyvä vetokaan ei pure. Tämä johtuu muun muassa osaamisen puutteista, kannustinongelmista ja siitä, että ihmiset asuvat työllistymisen kannalta väärissä paikoissa.
Mutta osa haluaa ja voi työllistyä, ja sen eteen pitäisi nyt tehdä kaikki voitava. Vartiainen arvioi, että todellinen työvoimareservi on noin 40 000 suomalaista.
”Se on ihan eri kokoluokka kuin nämä sadattuhannet, joista on tapana puhua.”
HALLITUS voi vastata työvoimapulaan monin tavoin, mutta kaikki keinot eivät ole poliittisesti mahdollisia. Kuvaavaa on, että nyt meneillään oleva perhevapaauudistuskin otti lujille, eikä sitä alun perin kirjattu edes hallitusohjelmaan.
Hallitus kertoo linjauksensa perhevapaista ensi vuoden alkupuolella. Hallituksen itselleen asettamat ehdot ovat niin tiukat, että Vartiainen ei odota ihmeitä. Perhevapaista ei saa tulla uusia kustannuksia, uudistuksen pitää parantaa työllisyyttä, isien pitämän osuuden vapaista pitäisi kasvaa ja lasta pitäisi edelleen olla mahdollista hoitaa kotona kolmivuotiaaksi.
”Pitää olla optimistinen hallituksen soturi ja toivoa, että tästä jotakin syntyy. Kun olen politiikkaan lähtenyt, niin täytyy yrittää opetella sellaista asennetta, että pessimisti ei pety. Pienikin askel on hyvästä”, Vartiainen sanoo.
Hän toivoo, että hallitus saisi edes lisättyä isän tukikuukausien määrää ja rajattua kotihoidontuen tasoa yli kaksivuotiaiden osalta.
VARTIAINEN sydämistyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:nperhevapaita koskevasta raportista, jonka viestinä oli, että kotihoidontuen lyhentäminen tai poistaminen ei parantaisi naisten työllisyyttä. Perusteluna oli, että osalla naisista ei ole työpaikkaa, johon palata.
Väite saa ekonomisti-Vartiaisen liki pois tolaltaan, koska hänen mukaansa taustalla on virheellinen ajatus siitä, että työpaikkojen määrä olisi vakio.
”Työllisyys määräytyy suunnilleen sen mukaan, miten työvoiman määrä kehittyy. Työmarkkinoilla katoaa ja syntyy satojatuhansia työpaikkoja vuodessa, kyllä sinne muutama tuhat äitiäkin mahtuu mukaan.”
TOINEN nopea tapa lisätä työvoiman tarjontaa olisi poistaa EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinta. Vartiainen on yksi kansanedustajista, joka pani liikkeelle tätä koskevan lakialoitteen.
Saatavuusharkinta tarkoittaa, että työ- ja elinkeinotoimisto selvittää ennen oleskeluluvan myöntämistä, onko työmarkkinoilla tarjolla sopivaa työvoimaa – tarkoituksena on siis antaa etusija kotimaisille työnhakijoille.
Vartiainen olisi valmis työvoiman tarjonnan lisäämiseksi myös poistamaan työttömyyseläkeputken kokonaan esimerkiksi vuoden 1965 jälkeen syntyneiltä.
”Toivon myös, että kun kilpailukykysopimus loppuu, hallitus katsoisi rohkeasti ja avoimesti, mitä työmarkkinauudistuksia on vielä tehtävissä. Työpaikkasopimisen osalta jäi toteuttamatta oikeastaan kaikki”, Vartiainen sanoo.
”Se, että järjestöt kiristävät hallitusta ja koordinoivat sen täkäläisten demaripoliitikkojen kanssa, on ollut minusta täysin sietämätöntä.”
SEURAAVAN hallituskauden suuri kysymys on Juhana Vartiaisen mielestä sosiaaliturvan kokonaisuudistus, josta on juuri alkanut pohjatyö. Vartiainen on kokoomuksen edustaja sen parlamentaarisessa taustaryhmässä.
”Ei pidä luulla, että sieltä löytyy taikasauva. Nämä ovat jossain määrin ratkaisemattomia ongelmia hyvinvointivaltiossa. Jos meillä on hyvä sosiaaliturva, alhaisilla palkkatasoilla työnteko ei ole kovin kannattavaa. Me voimme lääkitä ongelmaa, mutta se maksaa suunnattomasti.”
Vartiaisen mukaan uudistusryhmä ja tuleva hallitus voivat valita kahden toimintalinjan väliltä. Toinen on Tanskan linja, jossa sosiaaliturvan taso on hyvä, mutta johon kuuluu ”kova byrokraattinen patistus” – terveen ja työkykyisen ei haluta olevan sosiaaliturvan varassa, vaan töissä.
Toinen on perustulolinja, jossa sosiaaliturvaa saa suuremmitta ehdoitta, mutta sen taso on nykyistä heikompi.
”Minusta tuntuu, että missään puolueessa ei ole vielä selvillä, millaista yhdistelmää tässä ollaan hakemassa. Patistuslinja varmaan miellyttäisi sekä nykyistä että entistä puoluettani”, Vartiainen sanoo viitaten kokoomukseen ja Sdp:hen.
VARTIAISEN mukaan ”iso elefantti huoneessa” on se, mitä sosiaaliturvan uudistus merkitsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan kannalta. Se ei voi pysyä täysin ennallaan, jos kaikki muu ympärillä muuttuu – ja siksi sosiaaliturvan uudistusta ei voi tehdä ilman työmarkkinajärjestöjä.
Onko järjestöjen valta ennallaan? Vartiaisen mielestä valta pääsi liian suureksi, mutta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n sääntömuutos saattoi muuttaa tilanteen. EK päätti vuosi sitten, ettei se enää tee keskitettyjä tulopoliittisia sopimuksia.
Se voi Vartiaisen mielestä johtaa terveempään työnjakoon valtion ja järjestöjen välillä. Ainakin valta vaikuttaa hallituksen päätöksiin heikkeni.
”Se, että järjestöt kiristävät hallitusta ja koordinoivat sen täkäläisten demaripoliitikkojen kanssa, on ollut minusta täysin sietämätöntä”, Vartiainen sanoo.
Viisi kysymystä Juhana Vartiaiselle
1. Kuka sinua lobbasi viimeksi?
”Tapasin mäntyöljyn tuottajia ja myyjiä, ja lobbaus muistaakseni liittyi verokohteluun ja joihinkin kiintiöihin. Ei minua voi lobata, ellei esitä argumentteja yleisen edun puolesta.”
2. Kehu opposition edustaja.
” Antero Vartia (vihr) on hieno idealistinen maailmanparantaja. Anna Kontula (vas) oli saatavuusharkinta-aloitteessa aktiivinen ja on urheasti kestänyt kaiken painostuksen ja loan, jota on siitä saanut.”
3. Minkä kirjan luit viimeksi?
”No tämä on varmaan nyt kamalan elitististä mutta. . . olin Walesissa kävelemässä, ja luin siellä uudestaan Stendhalin teoksen La chartreuse de Parme.”
4. Mikä saa sinut suuttumaan?
”Olen luonnostani intensiivinen kuumakalle, mutta sitä on pitänyt opetella tässä työssä kontrolloimaan. Suutuin esimerkiksi THL:lle, kun se toisti perhevapaaraportissaan yleisen väärinkäsityksen, mutta sitäkin suuttumista olen katunut.”
5. Mitä teet viikonloppuna?
”Lauantaina olen Turun taidemuseossa pitämässä esitelmän taiteilijaTyko Sallisen vaimosta Helmi Vartiaisesta, joka oli sukulaiseni. Helmi oli iloinen karjalaistyttö, jonka Sallisen pohjalainen lestadiolaisuus ja alkoholismi tuhosivat. Tämä on meidän suvun näkökulma.”
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo HS:n Lauantaivieras-haastattelussa, että eduskunnan ja hallituksen pitäisi ymmärtää tehdä lisätoimia, jos nopean kasvun halutaan jatkuvan.
Juhana Vartiainen sanoo yrittävänsä opetella politiikassa asennetta, että pienistäkin askelista oikeaan suuntaan pitää olla tyytyväinen. (KUVA: HEIDI PIIROINEN)
Teija Sutinen HS
Julkaistu: 18.11. 2:00 , Päivitetty: 18.11. 5:53
”TÄSSÄKIN talossa on se väärinkäsitys, että kun kasvu on kerran käynnistynyt, se jatkuu kuin pallo, joka on pantu vierimään”, sanoo kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) eduskunnan lisärakennuksen kahvilassa.
Viimeksi tällä viikolla eduskunnassa väiteltiin, miten paljon nykyinen hallitus on vaikuttanut siihen, että Suomen talous on vihdoin noussut taantumasta. Vartiaisesta olisi innostavampaa keskittyä siihen, miten pitkään nykyinen nopea kasvu saataisiin jatkumaan.
Kasvun rajoja nimittäin kolistellaan jo. Vartiainen toivoo, että hallitus jaksaisi vielä poliittisesti venyä siihen, että se työntäisi rajoja loitommaksi.
Ilmeisin kasvun rajoite on työvoimapula, josta Vartiaiselle tulee viestejä työnantajilta eri puolilta Suomea. Se alkaa rajoittaa yritysten kasvua – ja on hämmentävää, koska maassa on samaan aikaan yhä yli 270 000 työtöntä työnhakijaa.
Osa tästä joukosta ei työllisty koskaan. Suomessa on noin seitsemän prosentin rakenteellinen työttömyys, johon meneillään oleva talouden hyvä vetokaan ei pure. Tämä johtuu muun muassa osaamisen puutteista, kannustinongelmista ja siitä, että ihmiset asuvat työllistymisen kannalta väärissä paikoissa.
Mutta osa haluaa ja voi työllistyä, ja sen eteen pitäisi nyt tehdä kaikki voitava. Vartiainen arvioi, että todellinen työvoimareservi on noin 40 000 suomalaista.
”Se on ihan eri kokoluokka kuin nämä sadattuhannet, joista on tapana puhua.”
HALLITUS voi vastata työvoimapulaan monin tavoin, mutta kaikki keinot eivät ole poliittisesti mahdollisia. Kuvaavaa on, että nyt meneillään oleva perhevapaauudistuskin otti lujille, eikä sitä alun perin kirjattu edes hallitusohjelmaan.
Hallitus kertoo linjauksensa perhevapaista ensi vuoden alkupuolella. Hallituksen itselleen asettamat ehdot ovat niin tiukat, että Vartiainen ei odota ihmeitä. Perhevapaista ei saa tulla uusia kustannuksia, uudistuksen pitää parantaa työllisyyttä, isien pitämän osuuden vapaista pitäisi kasvaa ja lasta pitäisi edelleen olla mahdollista hoitaa kotona kolmivuotiaaksi.
”Pitää olla optimistinen hallituksen soturi ja toivoa, että tästä jotakin syntyy. Kun olen politiikkaan lähtenyt, niin täytyy yrittää opetella sellaista asennetta, että pessimisti ei pety. Pienikin askel on hyvästä”, Vartiainen sanoo.
Hän toivoo, että hallitus saisi edes lisättyä isän tukikuukausien määrää ja rajattua kotihoidontuen tasoa yli kaksivuotiaiden osalta.
VARTIAINEN sydämistyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:nperhevapaita koskevasta raportista, jonka viestinä oli, että kotihoidontuen lyhentäminen tai poistaminen ei parantaisi naisten työllisyyttä. Perusteluna oli, että osalla naisista ei ole työpaikkaa, johon palata.
Väite saa ekonomisti-Vartiaisen liki pois tolaltaan, koska hänen mukaansa taustalla on virheellinen ajatus siitä, että työpaikkojen määrä olisi vakio.
”Työllisyys määräytyy suunnilleen sen mukaan, miten työvoiman määrä kehittyy. Työmarkkinoilla katoaa ja syntyy satojatuhansia työpaikkoja vuodessa, kyllä sinne muutama tuhat äitiäkin mahtuu mukaan.”
TOINEN nopea tapa lisätä työvoiman tarjontaa olisi poistaa EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinta. Vartiainen on yksi kansanedustajista, joka pani liikkeelle tätä koskevan lakialoitteen.
Saatavuusharkinta tarkoittaa, että työ- ja elinkeinotoimisto selvittää ennen oleskeluluvan myöntämistä, onko työmarkkinoilla tarjolla sopivaa työvoimaa – tarkoituksena on siis antaa etusija kotimaisille työnhakijoille.
Vartiainen olisi valmis työvoiman tarjonnan lisäämiseksi myös poistamaan työttömyyseläkeputken kokonaan esimerkiksi vuoden 1965 jälkeen syntyneiltä.
”Toivon myös, että kun kilpailukykysopimus loppuu, hallitus katsoisi rohkeasti ja avoimesti, mitä työmarkkinauudistuksia on vielä tehtävissä. Työpaikkasopimisen osalta jäi toteuttamatta oikeastaan kaikki”, Vartiainen sanoo.
”Se, että järjestöt kiristävät hallitusta ja koordinoivat sen täkäläisten demaripoliitikkojen kanssa, on ollut minusta täysin sietämätöntä.”
SEURAAVAN hallituskauden suuri kysymys on Juhana Vartiaisen mielestä sosiaaliturvan kokonaisuudistus, josta on juuri alkanut pohjatyö. Vartiainen on kokoomuksen edustaja sen parlamentaarisessa taustaryhmässä.
”Ei pidä luulla, että sieltä löytyy taikasauva. Nämä ovat jossain määrin ratkaisemattomia ongelmia hyvinvointivaltiossa. Jos meillä on hyvä sosiaaliturva, alhaisilla palkkatasoilla työnteko ei ole kovin kannattavaa. Me voimme lääkitä ongelmaa, mutta se maksaa suunnattomasti.”
Vartiaisen mukaan uudistusryhmä ja tuleva hallitus voivat valita kahden toimintalinjan väliltä. Toinen on Tanskan linja, jossa sosiaaliturvan taso on hyvä, mutta johon kuuluu ”kova byrokraattinen patistus” – terveen ja työkykyisen ei haluta olevan sosiaaliturvan varassa, vaan töissä.
Toinen on perustulolinja, jossa sosiaaliturvaa saa suuremmitta ehdoitta, mutta sen taso on nykyistä heikompi.
”Minusta tuntuu, että missään puolueessa ei ole vielä selvillä, millaista yhdistelmää tässä ollaan hakemassa. Patistuslinja varmaan miellyttäisi sekä nykyistä että entistä puoluettani”, Vartiainen sanoo viitaten kokoomukseen ja Sdp:hen.
VARTIAISEN mukaan ”iso elefantti huoneessa” on se, mitä sosiaaliturvan uudistus merkitsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan kannalta. Se ei voi pysyä täysin ennallaan, jos kaikki muu ympärillä muuttuu – ja siksi sosiaaliturvan uudistusta ei voi tehdä ilman työmarkkinajärjestöjä.
Onko järjestöjen valta ennallaan? Vartiaisen mielestä valta pääsi liian suureksi, mutta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n sääntömuutos saattoi muuttaa tilanteen. EK päätti vuosi sitten, ettei se enää tee keskitettyjä tulopoliittisia sopimuksia.
Se voi Vartiaisen mielestä johtaa terveempään työnjakoon valtion ja järjestöjen välillä. Ainakin valta vaikuttaa hallituksen päätöksiin heikkeni.
”Se, että järjestöt kiristävät hallitusta ja koordinoivat sen täkäläisten demaripoliitikkojen kanssa, on ollut minusta täysin sietämätöntä”, Vartiainen sanoo.
Viisi kysymystä Juhana Vartiaiselle
1. Kuka sinua lobbasi viimeksi?
”Tapasin mäntyöljyn tuottajia ja myyjiä, ja lobbaus muistaakseni liittyi verokohteluun ja joihinkin kiintiöihin. Ei minua voi lobata, ellei esitä argumentteja yleisen edun puolesta.”
2. Kehu opposition edustaja.
” Antero Vartia (vihr) on hieno idealistinen maailmanparantaja. Anna Kontula (vas) oli saatavuusharkinta-aloitteessa aktiivinen ja on urheasti kestänyt kaiken painostuksen ja loan, jota on siitä saanut.”
3. Minkä kirjan luit viimeksi?
”No tämä on varmaan nyt kamalan elitististä mutta. . . olin Walesissa kävelemässä, ja luin siellä uudestaan Stendhalin teoksen La chartreuse de Parme.”
4. Mikä saa sinut suuttumaan?
”Olen luonnostani intensiivinen kuumakalle, mutta sitä on pitänyt opetella tässä työssä kontrolloimaan. Suutuin esimerkiksi THL:lle, kun se toisti perhevapaaraportissaan yleisen väärinkäsityksen, mutta sitäkin suuttumista olen katunut.”
5. Mitä teet viikonloppuna?
”Lauantaina olen Turun taidemuseossa pitämässä esitelmän taiteilijaTyko Sallisen vaimosta Helmi Vartiaisesta, joka oli sukulaiseni. Helmi oli iloinen karjalaistyttö, jonka Sallisen pohjalainen lestadiolaisuus ja alkoholismi tuhosivat. Tämä on meidän suvun näkökulma.”
.
