J
juntit=siipeilijöitä
Vieras
Espoolainen maksaa maalaisserkun etelänmatkat
14.12.2010 8:50
Jukka Hämäläinen
Pääkaupunkiseutu tukee pieniä maaseutukuntia avokätisesti. Tasaus vaihtelee vantaalaisen 314 euron tuesta kauniaislaisen jopa 1 246 euron avustukseen. (Kuvaaja: Sauvo Jylhä)
Pääkaupunkiseutu tukee pieniä maaseutukuntia avokätisesti. Tasaus vaihtelee vantaalaisen 314 euron tuesta kauniaislaisen jopa 1 246 euron avustukseen. (Kuvaaja: Sauvo Jylhä) Pääkaupunkiseudun kunnat ovat nettomaksajien kärkeä valtionosuuksien tasauksia vertailtaessa. Kaikkein eniten tasausta köyhille kunnille maksavat kauniaislaiset, 1246 euroa asukasta kohti.
Espoolaisilta vauvasta vaariin napataan ensi vuonna 752 euroa. Helsinkiläinen tukee maaseutua 527 eurolla ja vantaalainen 314 eurolla.
Tuen saajien kärjessä on Pohjanmaa, jota on totuttu pitämään menestyvien yrittäjien kehtona.
Eniten verotulojen tasauksesta nauttii 1200 asukkaan Merijärvi Oulun alapuolella. Kunta saa tasausta ensi vuonna 1247 euroa asukasta kohti.
Verkkosivujen mukaan Merijärvellä peruspalvelut ovat kunnossa
Entä ovatko palvelut kunnossa maksajakaupungeissa?
Espoo avittaa maalaisserkkuja 182 miljoonaa eurolla.
Rahoitusjohtaja Reijo Tuorin mukaan tulonsiirtoa olisi helppo kommentoida populistisesti, mutta hän ei siihen sorru.
Kyllä Suomessa ilman muuta tarvitaan kuntien välille tasausjärjestelmä. Tosin onhan meidän summa suuri, hän myöntää.
Jos joulupukki kantaisi nuo setelipinot Espoon taloustoimistoon, Tuori kanavoisi ne peruspalveluihin.
Helsingin tasauslasku on 303 miljoonaa euroa. Summa on suurin piirtein sama, jonka Helsinki on toistaiseksi saanut revittyä energiayhtiönsä tuotoista.
Tasaus on Helsingin taloudelle kova rasite, päivittelee rahoitusjohtaja Tapio Korhonen.
Korhonen muistuttaa, että Helsinki joutuu kolmen seuraavan vuoden aikana lainaamaan lisää noin 1,2 miljardia euroa.
Jos nyt yhtäkkiä saisimme tuon summan, menisi se varmasti velanoton pienentämiseen.
Vantaa tukee maaseutua ensi vuonna yhteensä 61 miljoonalla eurolla.
Rahalle olisi talousarviopäällikkö Patrik Marjamaan mukaan omaakin käyttöä.
Summa olisi tervetullut Kehäradan, Marja-Vantaan ja tilainvestointien rahoittamiseen.
Vantaa velkaantuu lähivuosina, kun investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella vain neljännes, Marjamaa kertoo.
Etelän kamreerit ovat yksimielisiä siitä, että valtionosuuksien jakokriteerejä olisi syytä päivittää.
Järjestelmä ei ota riittävästi huomioon pääkaupungin lisäkustannuksia kuten maahanmuuttoa, Korhonen suomii.
Vantaan talousarviopäällikkö on samoilla linjoilla. Investointipaineita Vantaalla aiheutuu paitsi ulkomaalaisten myös suomalaisten ahkerasta muuttamisesta kaupunkiin.
Tuorin mielestä kaikki mittarit eivät tee oikeutta pääkaupunkiseudulle.
Esimerkiksi nykyinen sairastavuusindeksi ei välttämättä kuvaa todellisia kustannuksia.
Järin kannustava tasausjärjestelmä ei ole.
Jos kunta haluaa tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja satsaa koulutukseen saadakseen veropohjan nousuun, muutaman vuoden päästä tasaussumma kasvaa, Tuori harmittelee.
Tasaus saattaa vähentää saajakunnissa intoa taloutensa tehostamiseen.
Nythän valtio onneksi vaatii, että kunnat etsivät riittävän suurta väestöpohjaa palveluiden järjestämiseen, Marjamaa huomauttaa.
Korhosen mielestä nykyinen tasausjärjestelmä nakertaa hyvin pärjäävien kuntien kilpailukykyä.
Kuinka pitkälle tasauksessa on järkevää mennä aluepolitiikan nimissä, hän kysyy.
Verotulojen tasaaminen
Järjestelmän tavoitteena on saattaa kunnat samalle viivalle peruspalveluissa.
Koostuu valtionosuuksista ja niiden tasauksesta.
Valtionosuuksia maksetaan vuosittain 7,4 miljardia ja tasausta 800 miljoonaa euroa.
Järjestelmän kehittäminen on hallitusneuvottelujen kestoaihe.
Seuraavalta hallitukselta odotetaan konkreettisia uudistuksia.
Valtionosuuksia jaetaan ikärakenteen, työttömyyden, sairastavuuden ja syrjäisyyden perusteella.
Kriteerejä arvostellaan, koska niitä ei pidetä kaikilta osin objektiiviseen tietoon perustuvina.
Pitäisikö verotulojen tasauskriteerejä muuttaa? Ota kantaa!
14.12.2010 8:50
Jukka Hämäläinen
Pääkaupunkiseutu tukee pieniä maaseutukuntia avokätisesti. Tasaus vaihtelee vantaalaisen 314 euron tuesta kauniaislaisen jopa 1 246 euron avustukseen. (Kuvaaja: Sauvo Jylhä)
Pääkaupunkiseutu tukee pieniä maaseutukuntia avokätisesti. Tasaus vaihtelee vantaalaisen 314 euron tuesta kauniaislaisen jopa 1 246 euron avustukseen. (Kuvaaja: Sauvo Jylhä) Pääkaupunkiseudun kunnat ovat nettomaksajien kärkeä valtionosuuksien tasauksia vertailtaessa. Kaikkein eniten tasausta köyhille kunnille maksavat kauniaislaiset, 1246 euroa asukasta kohti.
Espoolaisilta vauvasta vaariin napataan ensi vuonna 752 euroa. Helsinkiläinen tukee maaseutua 527 eurolla ja vantaalainen 314 eurolla.
Tuen saajien kärjessä on Pohjanmaa, jota on totuttu pitämään menestyvien yrittäjien kehtona.
Eniten verotulojen tasauksesta nauttii 1200 asukkaan Merijärvi Oulun alapuolella. Kunta saa tasausta ensi vuonna 1247 euroa asukasta kohti.
Verkkosivujen mukaan Merijärvellä peruspalvelut ovat kunnossa
Entä ovatko palvelut kunnossa maksajakaupungeissa?
Espoo avittaa maalaisserkkuja 182 miljoonaa eurolla.
Rahoitusjohtaja Reijo Tuorin mukaan tulonsiirtoa olisi helppo kommentoida populistisesti, mutta hän ei siihen sorru.
Kyllä Suomessa ilman muuta tarvitaan kuntien välille tasausjärjestelmä. Tosin onhan meidän summa suuri, hän myöntää.
Jos joulupukki kantaisi nuo setelipinot Espoon taloustoimistoon, Tuori kanavoisi ne peruspalveluihin.
Helsingin tasauslasku on 303 miljoonaa euroa. Summa on suurin piirtein sama, jonka Helsinki on toistaiseksi saanut revittyä energiayhtiönsä tuotoista.
Tasaus on Helsingin taloudelle kova rasite, päivittelee rahoitusjohtaja Tapio Korhonen.
Korhonen muistuttaa, että Helsinki joutuu kolmen seuraavan vuoden aikana lainaamaan lisää noin 1,2 miljardia euroa.
Jos nyt yhtäkkiä saisimme tuon summan, menisi se varmasti velanoton pienentämiseen.
Vantaa tukee maaseutua ensi vuonna yhteensä 61 miljoonalla eurolla.
Rahalle olisi talousarviopäällikkö Patrik Marjamaan mukaan omaakin käyttöä.
Summa olisi tervetullut Kehäradan, Marja-Vantaan ja tilainvestointien rahoittamiseen.
Vantaa velkaantuu lähivuosina, kun investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella vain neljännes, Marjamaa kertoo.
Etelän kamreerit ovat yksimielisiä siitä, että valtionosuuksien jakokriteerejä olisi syytä päivittää.
Järjestelmä ei ota riittävästi huomioon pääkaupungin lisäkustannuksia kuten maahanmuuttoa, Korhonen suomii.
Vantaan talousarviopäällikkö on samoilla linjoilla. Investointipaineita Vantaalla aiheutuu paitsi ulkomaalaisten myös suomalaisten ahkerasta muuttamisesta kaupunkiin.
Tuorin mielestä kaikki mittarit eivät tee oikeutta pääkaupunkiseudulle.
Esimerkiksi nykyinen sairastavuusindeksi ei välttämättä kuvaa todellisia kustannuksia.
Järin kannustava tasausjärjestelmä ei ole.
Jos kunta haluaa tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja satsaa koulutukseen saadakseen veropohjan nousuun, muutaman vuoden päästä tasaussumma kasvaa, Tuori harmittelee.
Tasaus saattaa vähentää saajakunnissa intoa taloutensa tehostamiseen.
Nythän valtio onneksi vaatii, että kunnat etsivät riittävän suurta väestöpohjaa palveluiden järjestämiseen, Marjamaa huomauttaa.
Korhosen mielestä nykyinen tasausjärjestelmä nakertaa hyvin pärjäävien kuntien kilpailukykyä.
Kuinka pitkälle tasauksessa on järkevää mennä aluepolitiikan nimissä, hän kysyy.
Verotulojen tasaaminen
Järjestelmän tavoitteena on saattaa kunnat samalle viivalle peruspalveluissa.
Koostuu valtionosuuksista ja niiden tasauksesta.
Valtionosuuksia maksetaan vuosittain 7,4 miljardia ja tasausta 800 miljoonaa euroa.
Järjestelmän kehittäminen on hallitusneuvottelujen kestoaihe.
Seuraavalta hallitukselta odotetaan konkreettisia uudistuksia.
Valtionosuuksia jaetaan ikärakenteen, työttömyyden, sairastavuuden ja syrjäisyyden perusteella.
Kriteerejä arvostellaan, koska niitä ei pidetä kaikilta osin objektiiviseen tietoon perustuvina.
Pitäisikö verotulojen tasauskriteerejä muuttaa? Ota kantaa!
