S
sua on kusetettu
Vieras
Vakuuksien yksityiskohdat "hatusta vedettyjä"
Talouselämä
.Palkansaajien tutkimuslaitoksen erityistutkija Heikki Taimio sanoo kirjoituksessaan PT:n blogissa, että kiista Suomen vakuuksista Kreikasta on johtanut julkisen keskustelun harhaan olennaisista kysymyksistä.
Taimio kuitenkin arvioi, että vakuudet ovat "todennäköisesti parhaat mahdolliset", mitä Suomi voi saada.
Pienellä varauksella, tosin:
"Vakuuksien yksityiskohdat ovat kylläkin tässä erittäin epävarmassa tilanteessa lähes hatusta vedettyjä. Tällaisia ovat mm. oletukset 40 prosentin luottotappioista ja vakuuksien eli AAA-sijoituskohteiden kolmen prosentin tuotosta, mutta ennen kaikkea näyttää hyvin mahdolliselta, että Kreikka menee velkasaneeraukseen jo ennen kuin se on järjestänyt ensimmäistäkään vakuuserää Suomelle", Taimio luettelee osuvasti vakuusehtojen heikoimmat kohdat.
Taimio toivoo, että media kiinnittäisi nyt isompiin ja tärkeämpiin kysymyksiin:
Näitä ovat Taimion mukaan:
"Mikä on Saksan ja Ranskan osuus tämän kriisin synnyttämisessä?
Miksi Saksa, Ranska ja Iso-Britannia eivät itse pääomita omia pankkejaan ja suostu kriisimaiden velkasaneeraukseen?
Väliaikaisen vakausrahaston eli ERVV:n 780 (726) miljardia eivät riitä mihinkään, jos pitää tukea isompia maita kuten erityisesti Italiaa, mutta mm. Saksa, Hollanti ja Suomi eivät halua enää kasvattaa sitä mitä tästä seuraa?
Mitkä ovat vaihtoehdot loputtomalle yhteisvastuun kasvattamiselle? Nyt puhutaan, että ERVV:n velkavivulla ja/tai EKP:n tuella paisutettaisiin ERVV:n lainanantokykyä, mutta yhtä kaikki tappioiden tullen viime kädessä lasku lankeaa veronmaksajien kontolle.
Kuinka kriisimaat voivat parantaa kilpailukykyään niin paljon, että ne pääsevät kyllin vahvaan kasvuun ja kykenevät itse hoitamaan velkansa?
Millä tavalla Saksa ja Ranska alun alkaen (jo viime vuonna?) taivuttivat Suomen yhteisvastuuseen? Kiristämällä, uhkailemalla vai lahjomalla? Pääministeri Katainen ja hänen edeltäjänsä Kiviniemi, ehkä Vanhanenkin voisivat kertoa totuuden, mutta vaikenevatko he "diplomaattisista syistä"?"
Taimio sanoo, että Suomen olisi pitänyt jo aiemmin korostaa, että velkajärjestelyissä on kyse ennen kaikkea ranskalaisten, englantilaisten ja eräiden muiden maiden pankkien pelastamisesta.
"Suomalaiset pankit eivät ole syyllistyneet kriisimaiden holtittomaan luotottamiseen, joten asia ei kuulu Suomelle", Taimio toteaa.
Koko kirjoituksen voi lukea täällä.
Talouselämä
.Palkansaajien tutkimuslaitoksen erityistutkija Heikki Taimio sanoo kirjoituksessaan PT:n blogissa, että kiista Suomen vakuuksista Kreikasta on johtanut julkisen keskustelun harhaan olennaisista kysymyksistä.
Taimio kuitenkin arvioi, että vakuudet ovat "todennäköisesti parhaat mahdolliset", mitä Suomi voi saada.
Pienellä varauksella, tosin:
"Vakuuksien yksityiskohdat ovat kylläkin tässä erittäin epävarmassa tilanteessa lähes hatusta vedettyjä. Tällaisia ovat mm. oletukset 40 prosentin luottotappioista ja vakuuksien eli AAA-sijoituskohteiden kolmen prosentin tuotosta, mutta ennen kaikkea näyttää hyvin mahdolliselta, että Kreikka menee velkasaneeraukseen jo ennen kuin se on järjestänyt ensimmäistäkään vakuuserää Suomelle", Taimio luettelee osuvasti vakuusehtojen heikoimmat kohdat.
Taimio toivoo, että media kiinnittäisi nyt isompiin ja tärkeämpiin kysymyksiin:
Näitä ovat Taimion mukaan:
"Mikä on Saksan ja Ranskan osuus tämän kriisin synnyttämisessä?
Miksi Saksa, Ranska ja Iso-Britannia eivät itse pääomita omia pankkejaan ja suostu kriisimaiden velkasaneeraukseen?
Väliaikaisen vakausrahaston eli ERVV:n 780 (726) miljardia eivät riitä mihinkään, jos pitää tukea isompia maita kuten erityisesti Italiaa, mutta mm. Saksa, Hollanti ja Suomi eivät halua enää kasvattaa sitä mitä tästä seuraa?
Mitkä ovat vaihtoehdot loputtomalle yhteisvastuun kasvattamiselle? Nyt puhutaan, että ERVV:n velkavivulla ja/tai EKP:n tuella paisutettaisiin ERVV:n lainanantokykyä, mutta yhtä kaikki tappioiden tullen viime kädessä lasku lankeaa veronmaksajien kontolle.
Kuinka kriisimaat voivat parantaa kilpailukykyään niin paljon, että ne pääsevät kyllin vahvaan kasvuun ja kykenevät itse hoitamaan velkansa?
Millä tavalla Saksa ja Ranska alun alkaen (jo viime vuonna?) taivuttivat Suomen yhteisvastuuseen? Kiristämällä, uhkailemalla vai lahjomalla? Pääministeri Katainen ja hänen edeltäjänsä Kiviniemi, ehkä Vanhanenkin voisivat kertoa totuuden, mutta vaikenevatko he "diplomaattisista syistä"?"
Taimio sanoo, että Suomen olisi pitänyt jo aiemmin korostaa, että velkajärjestelyissä on kyse ennen kaikkea ranskalaisten, englantilaisten ja eräiden muiden maiden pankkien pelastamisesta.
"Suomalaiset pankit eivät ole syyllistyneet kriisimaiden holtittomaan luotottamiseen, joten asia ei kuulu Suomelle", Taimio toteaa.
Koko kirjoituksen voi lukea täällä.