Hae Anna.fi-sivustolta

Jutteletko

Viestiketju osiossa 'Ihmissuhteet' , käynnistäjänä Aikuinen, 14.11.2005.

  1. Solaire Vierailija

    Luin ensimmäisen sivun kirjoitukset ja olin todella ilahtunut ja kiitollinen. Tällaista keskustelua olen kaivannut.

    Ajattelin, mahtuisinko mukaan ketjuun. Varmaan tänne ovat kaikki tervetulleita.

    Selasin viimeisen sivun pikaisesti ja mietin, onko Aikuinen1 sama kuin Aikuinen, joka ketjun aloitti? Onko?

    Jos täällä on kirjoittanut joku aiemmin nimellä Solaire, niin kerrottehan - vaihdan nimimerkin siinä tapauksessa.

    Aion lukea jokaisen kirjoituksen. Olen nainen, keski-ikäinen.

    Iloa ja voimia kaikille tulevaan vuoteen 2016! :)
     
  2. Aikuinen1 Jäsen

    liittynyt:
    04.09.2008
    Viestejä:
    418
    Saadut tykkäykset:
    0
    Uudenvuoden aatonaattona.
    Ei olisi ollut mitään erityistä kirjoitettavaa(eihän sitä usein ole eikä tarvitse ollakaan) mutta kun luin "Sivullisen" tekstiä, niin halusin sen vuoksi kirjoittaa, vaikka pikkuisenkin.
    Olen iloinen, että olet löytänyt tupasemme. Se on myös sinun, jos vain tahdot. Tervetuloa! Diogenes kirjoitti tuohon edelle niitä asioita, jotka ovat tässä tuvassa tärkeitä. Allekirjoitan.
    Tuntui hyvältä lukea sinun tekstejäsi, mutta toivon että et ollenkaan täällä kokisi itseäsi sivulliseksi. Uskon, että kuusen alta löytyy paketti sinullekin... Ja olen mielelläni ystäväsi. Ja luulenpa että me kaikki. Sillä minä ainakin tarvitsen toisia ihmisiä: ihan eläviä, jotka voin nähdä ja kohdata ja ... sitten olen jo kauan iloinnut tämän tuvan väestä.
    "Tien lapsia olemme
    matkaan syntyneitä,
    karavaaniheimoa retkellä elämän..." Tuli tuo vanhan runon pätkä mieleen.
    Hyvää Uutta Vuotta teille kaikille toivottaa Aikuinen


    PS. Oli tullut uusi viesti "Solaire"- nimimerkillä. Olenko niin vanha, etten heti huomaakaan kaikkea. Niinpä päätin heti muokata tekstiäni näin.
    Olen sama Aikuinen kuin alussakin. Mutta kun kirjauduin, oli joku toinen ottanut sen nimimerkikseen ja siksi lisäsin tuon ykkösen siihen perään.
    Tervetuloa Solaire! Miten mukavaa, kun olet löytänyt tiesi tänne. Laitan kaksi kynttilää palamaan tuvan pöydälle teidän kahden uuden tulokkaan kunniaksi.
     
    Last edited: 30.12.2015
  3. Uusvanha Vierailija

    Uusvanhan uudenvuoden tervehdys
    Minäkin olen iloinen , että joukkoomme on tulossa uusia osallistujia,
    Tervetuloa Seurailija ja Solare.
    Kyllä tupaamme mahtuu. Ja juuri uudenvuoden kynnyksellä.
    Pidetään tervetulojuhlat kuutamolla, siellä tuvan polulla.
    Vain tällainen lyhyt piipahdus,
    Kaikille tuvankävijöille HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2016!!!
     
  4. Solaire Vierailija

    Kiitos Aikuinen1 ja Uusvanha.

    Kiitos vieläkin, että sinä alkuperäinen Aikuinen aloitit tämän ketjun - mahtava idea!

    On hienoa, että tämän on löytänyt niin moni ihana persoona.

    Olen lukemassa vasta sivua 7, joten lukemista riittää pitkään, mutta se on vain mukavaa.

    Monipuolisesti hyvää uutta vuotta 2016 kaikille teille. :)

    Lämmöllä <3
     
  5. Maria Halonen Vierailija

    Uusi vuosi edessämme kuin avautuva kirja. Emme tunne tarinaa emme tiedä juonta. Vain lukemalla sivu sivulta vain elämällä päivä päivältä tarina vie mukanaan seikkailuihin, yllätyksiin, iloihin ja haasteisiin alati vaihtuviin, kuin itse elämä.

    Polku tuvalle on askelten tallaama. Paikka, jossa on rauha ja ystävyys huokuu, on suosittu.
    Toivotan hyvää uutta vuotta teille kaikille.
     
  6. diogenes57. Jäsen

    liittynyt:
    21.09.2014
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Onnellisia ovat ne
    jotka eivät pelkää
    tulla lähelle
    ja olla lähellä.

    Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille täällä poikkeaville!
    Tuo Runonpätkä tuli mieleen lukiessani viimeaikaisia viestejänne.
    On todellakin mukavaa, että nämä uudet ystävämme ovat valinneet satojen joukosta juuri tämän ketjun.
    Tervetuloa, Solaire, minunkin puolestani!

    Mikä on mennyt, olkoon mennyt, sanomme. Usein liiankin kevyesti. Usein se mennyt ei olekaan mennyt muuta kuin toiveissamme. Vasta, kun olemme oppineet hyväksymään menneen, se on mennyt ja joutaa sinne jonnekin, muistin taka-alalle, kokemuspiiriämme rikastuttamaan, mutta ei enää olevissa ja tulevissa kummittelemaan.
    Minun täytyy myöntää, että mennyt vuosi jätti paljonkin "hampaankoloon". Koko vuoden ajan tuli kaikenlaista pientä ja väliin isompaakin juttua sellaisella vauhdilla, etten kaikistellen pysynyt edes perässäkään, minkäänlaisesta tilanteen hallinnasta puhumattakaan. Vasta loppuvuodesta alkoi taas tuntua, että jalkojen alla oli sittenkin kiinteää maata. Nyt olen sitten vain lepäillyt ja koettanut selvitellä, mitä kaikkea onkaan tapahtunut ja miten. Ja mikä on oma uusi paikkani "pelilaudalla".
    Tässä välipäivinä menneen vuoden kuva- ja videoarkistoan järjestellessäni olen käynyt uudelleen läpi menneen vuoden. Se oli vuosi, jonka haluaisin unohtaa mahdollisimman pian.
    Toisaalta, nuo kuvat ja videopätkät kertovat myös siitä, että oli hyviäkin hetkiä, onnistumisia ja eteenpäin menoa. Oli toiveita, suunnitelmia, halu elää ja pärjätä, näyttää, että kyllä tämä tästä...
    Ne loppusyksyn kuvat ja videot, jotka jäivät kuvaamatta kertoivat sitten sen, missä todellisuudessa mentiin.
    Tämä vuosi tuntuu alkavan niin hyvin kuin se nyt minun ja monen muun kaltaiseni kannalta vain voi alkaa, mukavilla pakkasilla, jotka routaannuttava maat. En ihmeemmin pidä pakkasista sinänsä, mutta tiedän, että ne ovat välttämättömiä viljelyn kannalta. Alku siis näyttää lupaavalta.
    Toinen juttu, mikä saa tuntemaan kiitollisuutta, on todella nopea toipumiseni leikkauksen jälkeen. Näyttää, ettei mitään pahempia vammoja jäänyt ja kuntoutuminen on senmukaisesti nopeaa.
    Kolmas, mielestäni hyvä juttu on se, että minulla on täksi vuiodeksi taas suunnitteilla uusi uudistusprojekti, en suinkaan ole luovuttamassa.

    Tämä Tupa, joka syksyllä siirtyi toiselle vuosikymmenelleen, on myös yksi niitä pieniä ilonaiheita. Vaikka minulla, kuten kai jokaisella muullakin täällä poikkeavalla, on oma elämä ja oma ystävä- ja tuttavapiiri, on silti jotakin , mitä voi sanoa etuoikeudeksi, kun saa olla yhtenä tällaisesta joukosta.
    Sellaisia ajatuksia tällä kertaa, vuoden ensimmäisen päivän loppupuolella.
    Toivon ja uskonkin, että alkanut vuosi tulee olemaan hyvä teille, meille, kaikille.
     
  7. Aikuinen1 Jäsen

    liittynyt:
    04.09.2008
    Viestejä:
    418
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hyvää Loppiaista , viimeistä joulunajan pyhää.
    Monet olitte olleet täällä siitä kun itse viimeksi olin tuvassa käymässä.On iloinnut kaikista teistä. Tuntuu kivalta.
    Flunssa on pitänyt pinteessään jo monta päivää eikä pää ole vieläkään virkeä, mutta ajattelin pistäytyä katsomassa, miten tuvan tonttu voi. Hyvin näkyy voivan. Ja se on herkutellut joulun herkuilla, joita tuvan pöydälle aina on ilmaantunut. ON siinä vielä kinkun loppuja ja porkkana - ja lanttulaatikoita, rosollia ja silliäkin. Kyllä tontun kelpaa. Uusvanha on tainnut herkkuja tuoda niihin pitoihin, jota ajattelit pitävämme uusien tulokkaiden kunniaksi. Hienoa.
    Solaire , mielenkiintoista, kun lueskelet sivujamme, muistiinpanojamme vuosien varrelta. Piti ihan itsekin vähän kurkata sinne menneeseen, katsoa mitä silloin kuuluikaan. Kiitos kun olet tullut joukkoomme. Nämä yli sata sivua kertovat selviytymistarinoita ja muita tarinoita. Aika on ihmeellinen asia ja ystävät .
    Toivottavasti Diogeneen vointi yhä vain kohenee ja tulet täyskuntoon. Osallistuja varmaan iloitsee silmistään,joilla voi nähdä tähdet ja tontut ja keijut ja ehkä enkeleitäkin. Voi miten kauan siitä on kun olen tehnyt enkeleitä hankeen. Käynpä tuossa tuvan pihassa ja teen muutaman lumienkelin.
    Maria kirjoitat tulevista päivistä kuin uusista puhtaista sivuista. joihin yhteen kerrallaan jätämme omat jälkemme... niin. NÄmä tuvan jäljetkin ovat ystävyyden jälkiä. Kiitos kaikille.
    Mitä uusi vuosi tuo tullessaan? Mitä vanha vei mennessään?


    Yksi itselleni tärkeä joululaulu sanoo ainakin jotain sellaista, jota mielelläni ajattelen:
    "...Niin muistot rakkahimmat
    taas elpyy uudelleen
    ja sanat siunaavimmat
    taas lankee sydämeen
    Niitä lausu ei enää kukaan
    mutta niiden tunnelman
    vien joka joululta mukaan
    tueks vuoden vaikean.


    Taas kaikki kauniit muistot
    mun tulee mielehen
    lumivalkeat pellot puistot
    ja juhla Jeesuksen."


    Kuuntelen joka aattopäivänä joulurauhan julistuksen radiosta ja tuon laulun, joka soitetaan siellä sen jälkeen. Ennen sen lauloi Sulo Saarits. Eikä se oikein kenenkään muun laulamana ole ihan sama.
    Minulla on onneksi se levylläkin.
    Sitä kaipaan joihinkin asioihin pysyvyyttä, kun monet muuttuvat.
    Iloitsen siitä, että mieleni on niin valoisa. Uskon että uusi vuosi tuo sekä iloa että surua, vaikeuksia ja rauhaa. Sellaista se elämä näyttäisi olevan.


    Mutta lopettelen tähän ja niin ... on toki tähän päivää liittyvä joululaulu jota olen itsekseni hyräillen lauleskellut:
    "Päättyy joulu vaikkei kenkään sois
    joulukuusi viedään pois, pois pois.
    Mutta ensi vuonna hän
    saapuu lailla ystävän
    ei voi toivo pettää."


    tv Aikuinen
     
    Last edited: 06.01.2016
  8. diogenes57. Jäsen

    liittynyt:
    21.09.2014
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Vuodenjatkoja taas kaikille, tasapuolisesti!
    Pikkupakkasia pitelee. Ja luntakin on tuonne viikonlopun tietämille hiukan lupailtu.
    Mutta olethan, Aikuinen, varovainen sen flunssasi jälkihoidon kanssa, ettei vain ärtyisi näistä kuivista pakkaskeleistä uudelleen.
    Joulun voi jo sanoa jääneen taakse, uusi vuosikin on niin hyvällä alulla, mitä sen nyt kuudentena päivänään voi olettaa olevankin ja pikkuleijonatkin saivat sen mestaruutensa, joten eiköhän se maailma vain olekin kohtuullisesti mallillaan.
    Viime kerralla kerroin käyneeni läpi menneen vuoden tapahtumia, joten päätin nyt sitten kiusata vielä teitäkin hetkisen niillä. Nuo seuraavat pikku videopätkät eivät ole mitään mestariteoksia, mutta antanevat jonkinlaista osviittaa menneen vuoden vaiheista.

    Tammikuun alkupuolella minulla oli edessäni tämänlainen savotta.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyWTVMUDUzR3g1aE0/view?usp=sharing
    Laitumella vietettiin samoihin aikoihin jähmeänrauhallista talviaikaa.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyb1d4eUZ6YnlkbXM/view?usp=sharing
    Lähes puolentoista kuukauden raivaussavotta on takanapäin ja samoilta paikoilta kuvattuna metsässä näyttää jo paljon avarammalta ja valoisammalta.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyWENEaUtkdGprdjA/view?usp=sharing
    Helmikuun loppupuolella aloitin jo tulevan rakennusprojektini valmistelut. Kuorittavaa puutavaraa oli kertynyt melko paljon, eikä kaikkia voinut ajatellakaan konella kuorittavaksi. Siksi piti valmistaa työkalu käsinkuorintaa varten.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyNFk1X0xXQmVtVHM/view?usp=sharing
    Helmikuun loppupuoli ja maaliskuun alkupuoli kuluivatkin sitten, ensin sirkkelin vieressä lankkuja sahaillen ja sitten rakennustöissä. Haikuille piti rakentaa tilat poikimista varten. Tosin en silloin uskonut niitä siinä tarvittavan, mutta loppuvuodesta tämä laajennus olisi kuitenkin ollut tehtävä vasikoitten vieroituksen vuoksi.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyMy1sek56aWRQOTg/view?usp=sharing
    Maaluiskuun puolenvälin tienoilla aloitettiin myös kylvöt. Tomaatit olivat ensimmäisen kylvöerän suurin laji. Kuukausien vaihteen tienoilla ne olivat jo ruukutettavissa. Viljelyvuodesta piti tulla kaikkien aikojen monipuolisin ja muutenkin paras, toiveet ja tavoitteet olivat, jos ei nyt ihan pilvissä niin korkealla kuitenkin.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERySmNSMjhvV0g0cW8/view?usp=sharing
    Talvinen savotta tuotti myös melkoisen määrän aitariukuja, sillä kolme lapsistani halusi välttämättä saada riukuaidan tonttinsa laitaan. Monien mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen aidakset sitten olivatkin kasalla ja nuoret järjestivät yhteiset aidaksentekotalkoot pääsiäisenä. Tuo roihu tuossa alkupuolella on aidanseipäiden lämpökäsittelyä, loppuosassa kuoritaan.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyTGtIcnVTVk5RVjg/view?usp=sharing
    Alkupuolella huhtikuuta Fifi poiki pirteän sonnivasikan, muutamaa päivää myöhemmin poiki Friidu, niinikään sonnivasikan. Tuossa seuraavassa pätkässä Fifin Morgan tutustuu suuren maailman ihmeellisyyksiin.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyaUROYUp2UmNuZk0/view?usp=sharing
    Toukokuu alkoi kylmänä ja kuivana. Alkupäivien pakkasilla poiki sitten lopulta Lindakin ja saimme todeta haikkukarjamme lisääntyneen kaikenkaikkiaan kolmella sonnilla. Seuraava pätkä rauhallisesta aamupäivästä toukokuiselta haikkulaitumelta.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyaWJ1VGktNmlXUTg/view?usp=sharing
    Toukokun alkupuolelle tultaessa olivat kurkut ja tomaatitkin ehtineet kasvaa iastutuskuntoisiksi. Seuraavassa tomaattien istutusta.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyanpwVGdwc2YtekE/view?usp=sharing
    Siinä puolenkuun aikaan näytti, että kesä olisi tuloillaan, joten pikkuvasikat päätettiin päästää laitumelle. Jo seuraavalla viikolla tosin alkoi näyttää, että hätäilimme suotta siinä asiassa. Tuossa lämmin kevätpäivä ja tyytyväisiä nelisorkkaisia.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyYmVoUnlBVXJ0Zm8/view?usp=sharing
    Muutaman kylmän sadepäivän jälkeen jatkui alkukesä taas kylmänä ja kuivana. Istutuksia tehtiin kuitenkin sen kuin ehdittiin, maat olivat märkiä ja kylmiä, mutta tuuliset säät kuivattivat pinnan joten työt kävivät melko sujuvasti. Tässä kurpitsaa maahan pienessä sateessa ja kuuden plusasteen lämmössä.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyd054VjdJRHRMbHc/view?usp=sharing
    Istutuksista viimeisimpiä olivat kaalit. Ne saatiin maihin viimeisinä poutapäivinä.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyVDE2amstaTRYMTQ/view?usp=sharing
    Kylmät ja sateiset säät jatkuivat edelleen, välillä tuli lunta, välillä vettä. Juhannus oli kylmä ja suurimmaksi osaksi sateinen. Aattoiltana ajelimme vähän katselemassa, miten maa makaa lähitienoilla ja siltä reissulta on seuraava pätkä, jolle annoin työnimeksi Pyhä Olavi ja pakanat. En ryhdy tässä nyt avaamaan asiaa sen enenpää.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyRWVQNjN5Ynp5LVk/view?usp=sharing
    Kesä - heinäkuun vaihteessa päästettiin lehmätkin laitumelle. Seuraavassa pätkässä ne ovat tulossa lypsylle. Videon alkupää on kuvattu edellisenä kesänä, loppu meneenä.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERySjM3S0NmNTFSUzQ/view?usp=sharing
    Kuukausien vaihteessa korjattiin myös ensimmäinen tuorerehusato. Nostin paalin laitumen puolelle ja kuinkas sitten kävikään...
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyc19YRm16MjRKd00/view?usp=sharing
    Tuosta sitten voi nähdä miten heinätyöt kettuiluksi menivät.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyLWRNYXF2UXFQVDg/view?usp=sharing
    Vaikka jo tässä vaiheessa olikin selvää, että katovuosi tulee, oli heinäkuu silti kiireistä aikaa. Kurkku - ja tomaattikasvustot vaativat päivittäistä huoltoa, kastelua, nostoa ja varkaitten poistamista. Ja tietysti sadon korjuuta.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyYmd4anNOYnhjclk/view?usp=sharing
    Sadon korjuu pellolta alkoi kesäkurpitsalla. Kelvottomista keleistä huolimatta näytti, että siitä tulusi kohtalainen, ellei vallan hyväkin sato.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERya0ZtcXhPUVBRLWM/view?usp=sharing
    Kurpitsaa myytiin tukkuunkin, joten laatikoitakin piti taitella.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyTzRXQUxDQXNEZGM/view?usp=sharing
    Elokuulla sitten alkoivat helteet, jotka väsyttivät niin kylmän ja märkyyden kiusaamat kasvustot kuin meidätkin. Peli oli menetetty ja tunnelmat sen mukaiset. Töitä painettiin entiseen malliin, koska oli pakko, mutta kumpikaan ei enää oikeastaan jaksanut edes ajatella, miksi oli pakko. Pikkupojat olivat kesän mittaan kasvaneet ja ja oppineet lajinsa tavoille.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERySUt6emRpOUJ2VDA/view?usp=sharing
    Porkkana kaasvoi jotenkuten, mutta suurin osa jäi liian pieneksi. Sitä nostimme haikuille, koska tuntui tuhlaukselta jättää sitä maahankaan.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERydlFPR0w1bU9kV1U/view?usp=sharing
    Elo - syyskuun vaihteessa korjattiin heinästä toinen sato.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyS3FRTGtGY2QxMzA/view?usp=sharing
    Olin juuri saanut viimeiset paalit käärityksi kun sain pellolle seuraa.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyU2FGQ041bERMTlE/view?usp=sharing
    Syys - ja lokakuu kuluivat vähäisissä korjuutöissä ja muussa sen ajan askarruksissa. Käteni alkoivat jo tuolloin olla melko "kuolleet", joten suunnitellut taimikonhoitotyöt saivat jäädä odottelemaan. Huonon kesän aiheuttama taloudellinen katastrofi piti kuitenkin jollakin tavoin hoitaa, joten metsään oli mentävä. Pari pientä, laidunnukseen soveltuvaa kappaletta hakattiin marraskuun alkupuolella.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyOXU3NWF2dEtvcW8/view?usp=sharing
    Lehmien metsälaitumen kulmaan kaivettiin lammikko, josta sitten tulevana kesänä tasaillaan juottopaikka.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyNVktdnRVVkZrSEU/view?usp=sharing
    Marraskuun lopulla ja joulukuun alussa valmistelin uutta talvilaidunta haikuille. Joulukuun loppupuoli sitten kuluikin toipilaana.
    Siinä se, mennyt vuosi, sen parhaita hetkiä ja tunnelmia. Tiedän, että tämä vuosi tulee olemaan parempi.
    Mutta enköhän ole jo kiusannut teitä tarpeeksi tällä kertaa.
    Kaikille mitä parhainta talvenjatkoa!
     
  9. osallistuja 2 Uusi jäsen

    liittynyt:
    09.10.2014
    Viestejä:
    49
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mökkimaveri ei halua ketään nähdä eikä pysty puhumaan kuvattu aivoista 4 etäispesäkettä, kysyn kuinkas rollikka ei ole 2 viikoon pystynyt<<<ja sano ennuste viikoissa paremminkin kuin kk.
    Sisko selviää kyllä on jo omaksunut kun on koulut käynyt,että osaa auttaa j a lohdutaa se pätee itseenkin hän on diakonissa.

    Mutta veljeni jolta leikattiin 4x sappikiviä on saanut kutsun
    meikuun 5 tenteen sappileikkaukseen.Kun avo leikauksessa oli ompeleiksi pantu agrahvia ja sappirakko oli puhki ne metallit on alkanut hapettua ne on poistettava. Veli kertoi ymmärtävänsä mitä on se "vatulointi"
    Olen sattuneista syistä nukkunut huonosti mutta eiköhän sekin korjaantuu kun se lupasi sitä unilääkettä ei aivan kuin Merikarvialla mutta rieilust-6 olisi se kiva pökkää kolaaki kun se kunto ei kuulema tuu sängyn pohjalle Aurinkoista kaivaten To.
     
  10. Aikuinen1 Jäsen

    liittynyt:
    04.09.2008
    Viestejä:
    418
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tervehdys tupaan.

    Olipa tuossa kertomuksia- niin Diogeneella kuin Osallistujallakin. On mielestäni hienoa että Diogenes jaksat perheesi kanssa aina uudelleen yrittää ja tehdä ja uskoa hyvään tulevaan. Sellaisia ihmisiä tarvitaan. Sellaisia jotka eivät hevin lannistu, vaan näkevät positiivisia asioita yhtä lailla kuin negatiivisiakin luonnollisena osana elämää.
    Osallistuja on kovien todellisuuksien äärellä. Ihanaa kun olit käynyt tuvassa ja kirjoitellut meille kuulumisia. Aurinkoisia säitä kaivaten olit kirjoitellut. Kyllä. Auringon nousua minäkin ajattelen ja odottelen. Ja nouseehan se, vaikka en aina sitä näkisikään. Ja joka päivä edellistä päivää aikaisemmin
    Ja kyllä te kaikki tuotte omaa aurinkoanne tänne.
    Minä sain viimeisen joulukortin Loppiaisen jälkeen . Siinä kortissa oli kolme virkattua lumihiutaletta ja lisäksi seuraavat tekstit:


    "Tänään asiasi ovat hyvin: sinulla on juuri oikeat vaikeudet ja vastoinkäymiset. Joku on ne sinulle rakkaudella räätälöinyt."

    "Ihminen tuntee suurta kiitollisuutta, kun ei pidä mitään oikeutenaan. Silloin kaikki on lahjaa."

    Olivat niin puhuttelevia ja hyvää mieltä tuovia, että halusin siksi laittaa ne tänne .
    Tonttu on muuten mennyt taas uuninpankolle omaan piiloonsa. Kuusi on jo pihalla ja koristeet kauniisti laatikossa ensi joulua odottamassa. Vaihdoin pöydälle puuvillaisen, kukkakirjailuin koristetun arkiliinan. Puita piti laittaa uuniin, kun pakkanen ei vaan meinaa hellittää. Kahvit keittelin ja jätin termokseenkin, jos joku sattuu pikapuoliin käymään.. :)
    Punatulkut hohtavat pihan pensaassa. Vein auringonkukansiemeniä ja ohranjyviä lintulaudalle.

    Voikaa hyvin toivoo
    Aikuinen
     
  11. diogenes57. Jäsen

    liittynyt:
    21.09.2014
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Iltaa Tupaan!
    Kahvin tuoksu tuntuu vielä, samoin ajatusten lämpö!
    Kaadan kahva mukiin, istuudun pöydän päähän ja annan ajatuksen levätä ja kohmeisten sormieni sulaa lämmenneen mukin ympärillä.
    Varjoa ja valoa.
    Juuri tällä hetkellä haluaisin kirjoittaa jotakin valoisaa, lohduttavaa Osallistujalle. Pää tuntuu vain kumisevan tyhjyyttään.
    Kuolema tuntuu niin peruuttamattomalta ja vaikeat sairausdet niin toivottoman uuvuttavilta, että kummankin edessä ihmisen on vain paras painaa pänsä ja yrittää pitää lohtunaan sitä, että se kaikki on kuitenkin vain väliaikaista, tästä lopullisuuden tunnusta huolimatta.
    Ja se aurinko nousee, kyllä se vain kerran nousee. Meille, jotka jäämme, joa päivä, niille, joita on muualle kutsuttu... joskus...sitten.
    Se tietoisuus olkoon siltana ja läheisten ja ystävien tuki ja myötäelo sillan kaiteina, kun kuljetaan yli synkän virran. Virran, joka saattaa joskus olla hyvinkin leveä ja marraskuistakin yötä synkempi.
    Aikuinen kirjoittaa kiitollisuudesta.
    Mahdetaankohan siitä aiheesta nykyään kirjoittaa ihan liian vähän? Onko kaikenlainen tyytymättömyys, riittämättömyyden tunne ja oman suorituksen korostaminen jyrännyt alleen sen tietoisuuden, että loppujen lopuksi ihminen on varsin pieni itikka maailmankaikkeudessa ja saa kiittää jo pelkästä olemassaolostaan, saati sitten kaikesta muusta.
    Jokainen, joka vähänkin on tutustunut historiaan, tietää, miten ihmiselle on käynyt aina, kun on vähän aikaa mennyt lujaa. On tullut äkkipysäys. Hetkessä on tuhottu se, mitä vuosisadat ovat saaneet rakennetuksi. Ja taas on alkanut uusi, usein hyvin hidas ja vaivalloinen nousu. Sitä se on ollut, koko ihmisen historian ajan.
    Istun täällä Tuvan pöydän päässä, Aikuisen keittämän kahvin lämmittämä muki sormiani sulatellen. Mitä ihmettä minä tällä hetkellä muuta tarvitsisin? No, antaas olla... minunhan pitäisi olla täällä ja tuolla ja vielä jossakin muuallakin tekemässä sitä ja tätä ja vähä tuotakin ja pitämässä huolta, ettei vain kukaan eikä mikään... ja ...ja valvomassa etujani ja.. ja ......ja...?!?
    Niin, minähän olen vain ihminen, minäkin.
    Miten mukavaa onkaan, että tuli kunnon pakkaset ja nyt vielä luntakin maan peitoksi? Talvi talven aikaan! Ja päivät senkuin pitenee! Ja kaiken tämän lisäksi voin taas melko terveenä seurata kaikkea tätä. Eikö muka ole aihetta kiittää?
    Oikein mukavaa ja valoisaa pakkasviikkoa teille kaikille, ystävät!
    Ja kiitos kahvista, Aikuinen, se pisti aivosolut (??) liikkeelle!
     
  12. spj Vierailija

    No voih nyt minulla ei ole enää sitä tylsää lyijykynääkään, mutta raaputan tähän huurteiseen ikkunaan että Hyvää uutta vuotta 2016 kaikille Tupalaisille :) piirrän tähän huurrekiehkuroita, ja tassunjälkiä, halaavia nallukoita ja enkelinsiipiä, kanelitankoja ja ruusunlehtiä . .
     
  13. osallistuja 2 Uusi jäsen

    liittynyt:
    09.10.2014
    Viestejä:
    49
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kaikessa kaverini yli 50 v siirrettiin tänä aamuna 6,00 sairaalan kylmiöön, eihän se yllätys ollut kun hoito vastuussa ollut lääkäri
    sanoi, munuais syöpään sairastuneista 80 % kuolee vuoden sisällä.
    Vaikka se on päivän selvää ja odotettavissa silti on niin haikea olo
    D 57sanoit se on luopumista se on vaan hyväksyttävä. Solaire olen
    niin vanha,että olen kelvollinen todistamaan Aikuisen aidoksi T
     
  14. osallistuja 2 Uusi jäsen

    liittynyt:
    09.10.2014
    Viestejä:
    49
    Saadut tykkäykset:
    0
    file:///C:/Users/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4/SkyDrive/Kuvat/Tallennetut%20kuvat/V__8
    Tässä kaverini vielä viimekesän ä liipotteli saimaan pintaa. T ;O
     
  15. diogenes57. Jäsen

    liittynyt:
    21.09.2014
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Pakkaspäivää kaikille!
    Vähäluminen, mutta sitäkin huurteisempi maisema, jota viluinen talviaurinko yrittää turhaan lämmittää. Lumen ja huurteen punertavia ja sinertäviä sävyjä. Näky kuin postikortti sieltä jostakin vanhoilta ajoilta.
    Sellaista se nyt on.
    Tämä kauneus ja valoisuus tosin kätkee taakseen ja sisäänsä toisenkin maailman, mutta ei nyt huolita siitä.
    Huomenna menen "noitiin ja tietäjiin" eli siis käyn lopputarkastuksessa. Siellä sitten saan kuulla tuomioni, jatketaanko lomaa vai olenko jo taas työkykyinen. Itse olettaisin jälkimmäistä vaihtoehtoa, sillä jo toista viikkoa olen tehnyt kaikenlaista pienempää ja kevyempää askarta paikkojen kipeytymättä mitenkään erityisesti.
    Onkohan pakkaset jähmettäneet muidenkin sormet kuin minun? Vai onko porukka hiippaillut vähin äänin talviunille? Kumman hiljaista on tuon joulunajan jälkeen Tuvan vaiheilla ollut.
    Osallistuja suree. Läheisen ystävän kuolema ei ole mikään kevyt juttu, joka vain ohimennen mainitaan ja sitten unohdetaan. Monet muistot, monien yhteisten vuosien varrelta vaativat päästä muistelluiksi ja järjestellyiksi omille paikoilleen, omaan arvoonsa. Se ottaa oman aikansa, vie jonkinverran voimia, mutta surutyö on aina sijoitus omaan tulevaan hyvinvointiin.
    Saapasjalkakin poikennut jättämässä omat terveisensä ja toivotuksensa, kiitos niistä. Ja kyllä näillä keleillä huurteeseen raaputetut tervehdykset ja kuviot säilyvät okein hyvin. Pääasia, että olet ja muistat meitäkin aina sillointällöin. Kai se kynäkin sitten taas jossaklin vaiheessa löytyy.
    Mutta tämän pitempään teitä tällä kertaa viivyttämättä toivotan vain itsekullekin mitä parhainta loppuviikkoa ja viikonloppua.
    Pitäkäähän itsenne lämpimillä!
     
  16. Aikuinen1 Jäsen

    liittynyt:
    04.09.2008
    Viestejä:
    418
    Saadut tykkäykset:
    0
    No terveppä teille. Diogenes on näköjään juuri käväissyt tuvassa. Kyllä sitä saa nyt laittaa aika paljon päälleen, että tarkenee tuolla pakkaskelissä. Vaikka - tänään juuri aamulla oli enää -18 astetta C.
    Siispä lähdin pitkästä aikaa kävelylenkille. Olipa se mukavaa. vaikka pitikin suojata suu ja nenä eli hengitys. Rauhallisin askelin kuljin tuttuja reittejä. Ja kyllä oli kaunista: puut ja pensaat huurteessa ja toiset lumen vaatettamia. Ja aurinkokin pilkotteli . Joku pieni lintu viserteli somasti koivussa. En vain nähnyt, mikä lintu se oli.
    Se kuulosti ihan kesälinnun liverryseltä, mutta tietenkin se oli talvilintu.
    Mukavaa tosiaan kun olette täällä piipahtaneet ja päiväkirjaan tervehdyksenne merkinneet itsekukin. Saapasjalan piirrokset ovat tallella. Osallistujan lähettämä kuva ei näy. Mutta kivaa kun olet ollut täällä tuvassa. Toivotan voimia ja vahvistumista sinulle surusi keskellä. Ystävät ovat harvinaisia ja pitkäaikaiset ystävät todella harvinaisia. On hienoa että sinulla on ollut niin pitkäaikainen ystävä.
    Toivon Diogeneelle hyviä lääkärissäkäyntejä.
    Olen taas ruvennut lukemaan Taru sormusten herrasta- kirjaa, tai siis kirjasarjaa. Se on jotenkin niin elävästä elämästä - siis sen punainen lanka, minun mielestäni. Ja niin mukavia henkilöhahmoja.
    Tänään laitan saunan lämmite. On se vaan hieno juttu, tuo sauna. .


    Tuvan pöydälle jätän tämän päiväkirjan seuraavia kävijöitä odottamaan. Ja siihen viereen kuivattuja hedelmiä. Saa napostella!
    Teitä ajatellen
    Aikuinen
     
  17. Uusvanha Vierailija

    Tervehdys tupaan!
    Kadoksissa on tainnut olla minunkin kynäni tai käyttäjän mieli jäässä. Aikamoiset pakkaset ovat meitä koetelleet.
    Kun ajoin auton öljynvaihtoon ja kyselin, että onkohan akkumumulaattori kunnossa, niin mittari
    näytti, että jäässä, mikä jäässä. Pojat kertoivat, että ekakerta, kun sellainen biili tulee perille. Auto sai siis kunniamaininnan. Sulattelivat ja latailivat pari vuorokautta ja nyt taas mennään,
    Istahdin katselemaan ja kuuntelemaan Diogeneen ( voiko nimeä näin taivuttaa) menneen vuoden
    kulun kaarta. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ.
    On uutta kasvua karjassa ja viljelyksillä. Ja jos konetta ei ole johonkin hommaan, niin konehan tehdään. Samoin kuin juottolammikko eläimille. Siinä sivussa hoidetaan metsät ja aidat ja aidan seipäät.
    Minusta nuo sarvipäät ovat "mörrimöykky taaperoita" Iiihania,
    Ja sitten se utelias peura siellä pellon reunalla.Ihan henkeä pidätellen sai seurata kauniin eläimen
    liikkumista j a ne tarkkailevat korvat?
    Monenmoista mahtuu siellä tilalla vuoden kiertoon.
    Kiitos Diogenes.Olin kuin parhaassa kotimaisessa elokuvassa mukana.
    Tämänkin vuoden tammikuu lopuillaan.
    Nyt vaihteeksi sataa vettä. Säitä laidasta laitaan.
    Hyvää vointia tupalaisille!!
    Terveisin uusvanha
     
  18. diogenes57. Jäsen

    liittynyt:
    21.09.2014
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Heipä taas kaikille, tasapiolisesti!
    Mukavaa, että täällä on käyty.
    Aikuinen hoitelee kuntoaan pakkasista huolimatta ja vielä sävähdyttää linnunlaulu. On hienoa, miten mieli voikin pysyä nuorena, vaikka vuosia pakkaa päälle yksi aina kahdessatoista kuukaudessa. Ja kevät ja kesäkin vielä mielessä, koskapa laulukin kuulosti kesälinnulta.
    Mielenkiintoinen tarina jäätyneestä autonakusta Uusvanhalla. Minunkin kokemuksieni mukaan se on peräti harvinaista, että sellaisella saa edes autoa käyntiin. Joskus silloin nuorempana, kun akutkin jäätyivät vähän väliä, en onnistunut moisessa tempussa kertaakaan.
    Onhan tässä taas ajat kuluneet... ties missä ovat niin kuluneetkaan. Kiireentynkää on ollut niinkuin sairaslomalaisella vain voi olla. Joopa joo, eivät antaneet vielä lupaa muuhun kuin joihinkin kevyempiin töihin. Tässä sitä ollaan sitten yritelty tehdä niitä. Tuo siunattu ja kirottu EU-byrokratia on työllistänyt viime viikkoina eniten.
    Siinä sivussa ovat haikkupojat saaneet riimukoulutuksensa, mutta yllättäen muuttunut tilanteemme pakottikin jättämään pojat kasvamaan itselle. Vajaan parin viikon sisään tulee silti kyllä kolme neitiä lisäksi. Kävimme varaamassa ne jo syksyllä itsellemme läheiseltä kasvattajalta.
    https://drive.google.com/file/d/0B-mA2i0bOERyZjl0dkczSzA1ek0/view?usp=sharing
    Tuossa pätkässä Mikki (tuo mus... siis tuo tummempi, ettei kukaan vain pääse syyttämään rasismista) luulee parin viikon koulutuksen jälkeen olevansa pomo, mutta Morkkis on asiasta vähän toista mieltä. Välikohtaus sattui, kun pojat parin viikon kiinniolon jälkeen päästettiin taas vapauteen. Noiden parin viikon aikana niille opetettiin, mitä merkitsee, kun on riimu päässä. Koulutukseen kuuluu myös talutus, jonka aikana testataan, miten pojat tottelevat siirtotilanteessa. Se onkin ainoa "sivistys", mitä ne saavat. Nämä pojat olivat, jos ei nyt ihan mallioppilaita, niin melko helppoja kuitenkin.
    Tässä viikonlopun tietämiin tällä oli, ja on muuten vieläkin melkoiset pääkallokelit. Alla peilijäätikkö, päällä pari tuumaa lunta. Siinä on paras hiukan harkita hyppelehtimisiään.
    Loppuviikosta taas vesisateita, jos joudutte ajelemaan , olkaa varovaisia.
    Kuten huomaatte, ei taaskaan mitään asiaa, mutta oli mukava käväistä.
    Valoisaa ja muutenkin kaikin puolin mukavaa kuun alkupuolta itse kullekin!
    Ollaan ihmisiksi!
     
  19. Aikuinen1 Jäsen

    liittynyt:
    04.09.2008
    Viestejä:
    418
    Saadut tykkäykset:
    0
    Helmikuu on tullut.
    Tuli mieleen vanha laulu (varmaankin kansakouluajoiltani) Liittyiköhän se helmikuuhun. Jos niin näin se jotenkin meni:


    "Helmikuu on tullut
    tulleet valkohanget
    pakkasherra nurkissa jo paukuttaa
    Kaikki jotka elää
    unestansa herää
    suksin, kelkoin hangelle he kiiruhtaa.
    Norja suksi jalkaan, joutukaa
    kukapa se ensimmäisnä kiiruhtaa."


    Voipi olla etten muista ihan oikein...
    Olipa mukavaa kun Uusvanha olit käynyt. Ja olet oikein autoihminen.
    Diogeneen karja on ihan hellyttävän näköistä porukkaa, kunhan minun ei tarvitse mennä niiden kanssa samaan aitaukseen. En uskaltaisi. Aidan takaa katsottuna ihania. Kun en ole tottunut eläimiin, niin helposti pelkään niitä.
    Hyvä kun olet jo niin hyvässä kunnossa että voit tehdä jotain , yhtä ja toista. On kuitenkin oikein että sairaslomaa määrätääntarpeeksi pitkäksi ajaksi että toivut kunnolla.
    Lämpimät ajatukseni teille Uusvanha Diogenes sekä Osallistuja, Saija, Maria, Saapasjalka -Sivullinen ja Solaire- jos vielä käytte tuvassa. Ette arvaakaan, miten usein muistan monia monia entisiä kävijöitä.

    Minulla on hyvä mieli . Elämässä tapahtuu välillä todella hyviä asioita, joista tulee ihan onnelliseksi. Eivät kaikki jutut niin ihmeellisiä ole - siis varmaankaan ulkopuolisten mielestä.
    Joskus se, että oma asenne muuttuu joihinkin vaikeisiin asioihin, on arvokasta. Ja joskus voi käydä niin, että sydäntä painanut painolasti vain otetaan pois.. siis Joku ottaa ne pois. Ja olo on kuin lahjan saaneella. Minulle on käynyt niin asiassa, joka on painanut mieltäni lähes kymmenen vuotta.


    Ei minulla muuta tällä kertaa, paitsi että oletteko huomanneet, että ei tarvita kuin kolmisenkymmentä viestiä tuvan tienoilta, niin meillä on kolmetuhatta täynnä!!:):coffee:(y):)
    Voi kun noitten "naamojen " lisäksi tänne saisi kukkien kuvia!


    terveisin Aikuinen
     
  20. MaH Vierailija

  21. osallistuja 2 Uusi jäsen

    liittynyt:
    09.10.2014
    Viestejä:
    49
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ihmettelen kuinka ihminen voi ohjailla itseään kun on pakko.
    Teemu Selänne sanoi" on tässä pitänyt pyörityksessä ollut monasti
    pala kurkussa saa olla todella tiukkana pysyäkseen kasassa",minulla
    oli eilen hautajaisissa kova paikka pitää "YSTÄVÄN " puhe ei minua
    jännittänyt ne parisataa kuuliaa vaan mitä sanon ,että kuuliat saisi
    käsityksen siitä tunteesta mitä koin ystävän menetyksestä, 93v vainajan isä istui pyörätuolissa edessäni ja katsoi koko ajan silmiini
    vaikka muuten torkkui vähän väliä ja kun lopetin Hän ojensi kätensä ja puristi,se oli hetki jolloin tunsimme suru on yhteinen.
    Tuli Tietokoneen korjaaja T: o
     
  22. osallistuja 2 Uusi jäsen

    liittynyt:
    09.10.2014
    Viestejä:
    49
    Saadut tykkäykset:
    0
    Huomenta

    Ei saanut niitä kuvia näkymään tssä korjaajakaan minulla oli s, posti t 4 kaikki täysiä noin 1000kuvaa ja s,postia tuhoutui nyt on kone ketterä kun loput viestit pantiin pilv palvelimelle.
    näkö pätkii vielä kun silmä muuttuu ei kk suositlelut luku lasien hankimista yritän näillä 2 e Tokmannin laseilla pärjätä ja katsella kauas mihin nään hyvin.

    Puheeni lopeti siellä hautajisissa

    Ystävlle
    Olit mulle aina sä ystävä parhain
    en luopunut olisi sinusta näin varhain
    mutta ei auttanut lääkekään parhain
    tuli se hetki kun elämän kirjasta loppuivt sivut
    silloin on poissa Maailman huolet ja kivut
    Kiitos ystävä vuosikymmenistä näistä.
    Elämä jatkuu kaivaten sinua.

    AJattelin kääntää sivua sairauksistaja keskittyä T,reen
    keila turnakseen perjantaina 72 ilmotautunut
    Puhelin soi Sorry veljesi Erkki näin ,että valvot Sype oli vihree
    älä pane mustaa pukua naftaliiniin piipaa vei vaimoni sairas-tuvalle äkillinen särky takaraivossa väliin tajussaan mutta enemmän tajuton.Istun Hänen vuoteen vieresä ja pyöritän peukaloita niin näky tehneen neurologikin.Ei miehen aivoilla
    ole Naisen päätä enenkään tulkittu sanoin--niin mutta koneita ei joka tuppukylässä ole, vaikuttanee sekin kun on 85 v noin
    Elämä jatkuu näin nykyisin 14v pakiksen seurassa ei se
    tapa mut kurmoota , tänään kun alkaa päivä kuntosalille ja
    ilalla keila harkat, ajattelen se 7 kg pllo kiertää kuin sairaus on menevinään ohi mutta hyökääkin 10 keilan ptteriin ja harva jää pystyyn. Tulee mieleen kun lapissa toimittaja haastatteli vanhaa mamaa joka asui yksin ei tvtä radio ja känny seurana" kuinka
    te voitte vihtyä ei ole toimintoja juhlista puhumatakaan" Onhan
    meillä melkein oka pyhä hautajais kahveet.Nyt lähetän tämän ja alan lukemaan mitä teille kuuluu olen kierinyt niin surussani ettenole paneutunut kun selviämään(itkien kipellä silmillä) T: O
     
  23. Aikuinen1 Jäsen

    liittynyt:
    04.09.2008
    Viestejä:
    418
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei.
    MaH , varmaankin Maria - eikö vaan! Kiitos jokatapauksessa sinulle MaH kukasta, joka odotteli tuvan pöydällä. Otin omani siitä pöydältä ja laitoin ikkunalle maljakkoon. Mikähän kukka se oli , se minulle tarkoitettu? Otin valkoisen kielon. Se näytti niin herttaiselta ja kertoi, että kesä ontaas jossain edessäpäin.Kiitos.

    Ja Osallistuja --- sinä ajatteleva ja tunteva ihminen. Sinulle on tullut monia surullisia uutisia läheisistäsi. Ihmettelen sinun voimaasi, kuinka oletkin jaksanut. Ja aina on huumoria viesteissäsi surujen keskelläkin. Huumori on minuakin pitänyt elämässä kiinni, niin vaikeina aikoina kuin toisaalta hyvinäkin aikoina. On ollut jotenkin tärkeää voida nauraa , mieluiten päivittäin. Se on joskus oikein haettava, kun asuu itsekseen ja puhuu eniten itsekseen.
    Olet selviytynyt.. vaikka itkusta kipein silmin,niinkuin kirjoitat.

    "ajattelen se 7 kg pllo kiertää kuin sairaus on menevinään ohi mutta hyökääkin 10 keilan ptteriin ja harva jää pystyyn."
    Tuo on hyvin sanottu. Minä kuulen siinä huumoriin kiedottua elämänselitystä. Onpa hyvä kun olet tuvassa käynyt ja kertonut meille ja rohkaissut . Niin, kirjoituksesi rohkaisevat ainakin minua.

    Tänään sataa vettä täällä meilläpäin. Kadut ovat jään peittämät.
    tv. Aikuinen
     
  24. Uusvanha Vierailija

    Tervehdys tupaan!
    Vettä sattaa- taitaa tulla kesä. No ei kai ennen kevättä.
    Tässä istutaan pienen koiruuden kanssa ja katsellaan ikkunasta sateista maisemaa. Jäisiä teitä ja loskaa.
    Ei oikeastaan voi sanoa, että käy uimassa avannossa, kun vedet ovat avoinna.
    Tässä meillä on oikeastaan kolme ikääntynyttä. Minä ja puoliso ja ihan kohta 15 v koiruus, joka on meidän päiviemme ilo.
    Koiruus on adoptiokoira seitsemän vuoden takaa. Isäntäperhe muutti silloin kaupunkiin, ja saimme
    adoptiokoirat. Vanhemmasta piti luopua kaksi vuotta sitten. Nyt ollaan sinnitelty toisen kanssa. Sanon sinnitelty, kun nyt on sydän oireita, joiden kanssa lääkkeet ovat auttaneet.
    Arvaan, että joku ajattelee, että miten koiran kanssa lääkkeillä.
    Se on minun valinta.Kun eläin on virkeä, niin se on meidän "vanhusten" ilopilleri.
    Tälläkertaa lopettelen ja toivon tuvan kävijöille mukavia hetkiä itse kullekin.
    Niin kuin D sanoo , eletäänhän ihmisiksi.Ja Aikuiselle erityisterveiset mukavista, lämmittävistä
    viesteistä. JAKSAMISIIN JA HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ TUVANKÄVIJÖILLE:):)
    Haluaisin kukkia teille kaikille ystäville. En vain osaa lähettää, kuin vain virtuaillisesti Sorry
     
  25. Maria Halonen Vierailija

    Aikuinen oli oikeassa. Minähän se olin joka kukkia tarjoilin lyhennetyllä nimimerkillä. Aioin laittaa oikein kukan kuvia mutta en osannutkaan.
    Poikkean kulkiessa tuvassakin koska sieltä näkyy vähän valoa. Kukaan ei ole tänään käynyt koska polku on näkymättömissä lumen alla. Lumiset puut ovat kaartuneet kauniisti polulle. Lakaisen luudalla portaat puhtaiksi. Sisällä on lämmin. Istun hetken ajatuksiini vaipuneena.
    Haluan toivottaa teille kaikille hyvää ystävänpäivää!
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti