Juurettomuuden ja riittämättömyyden tunne.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja purkautumista
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

purkautumista

Vieras
Olen siis lastekoti kasvatti. Ei ole mitään yhteyttä vanhempiini, eikä muihinkaan sukulaisiin.

Olen aina ollut pärjääjä, ja siksi kasvattanut kovan ulkokuoren, vaikkakin olen luonteeltanikin vahva.


Nyt sairastuttuani on perusluonteenikin ruvennut muuttumaan. Olen käynyt niin pohjalla kun voi käydä, mutta jotenkin sinnitellyt ylös, välillä paremmin ja välillä huonommin.

En koe mitään huonoa omaatuntoa että lapset ei saa jotain median antamaan täydellistä joulua. Koen huonoutta siitä; että en pysty antamaan sukulaissuhteita. Ei ole mummia ja ukkia. Ei serkkuja. Olen vaan minä. Lasten isä kuoli, ja hänen vanhempiin välit vaan laimenivat jo välimatkan vuoksi.

Koen olevani yksin vaikka olisin ystävieni keskellä, tai ihmispaljoudessa. Eristäydyn paljon jne
 
Mun mielestä se on henkistä kasvua että ei myönnä olevansa kova ja vahva, ettei sairastu "vahvuuteen ja tunteettomuuteen". Sulla on ollut raskaita asioita elämässä, joita ei haluaisi ihmisen joutuvan kokemaan. Vain sinä ymmärrät mitä olet kokenut, mutta olisi hienoa jos voisit jakaa niitä jonkun kanssa.. Minun näkökulmasta olet jäänyt ilman lapsuutta, johon kuuluu turvallisuus, tosin ehkä lapsenkodissakin voi kokea turvaa, mutta koitko olevasi kenenkään "oma lapsi" ja "korvaamattoman arvokas ja rakas"? Kuitenkin haluan vain sanoa, että olet sitä jokatapauksessa, jokainen ihminen on korvaamaton..Sorry, en haluaisi tuputtaa, mutta liikutuin tosta sen verran, inhoan kaikkia "uskon kauppiaita ja tuputtajia ja ällöjä "sielunhoitajia" mutta Jumalalle olet rakas!
 
Lähetän rakkautta ja halaukset sulle. Lähetän luottamusta siihen hyvään mikä maailmassa kuitenkin kaiken hälinän takan myöskin on. Lähetän suojelusta. Lähetän tarinoinnin taitoa.

Ne välitä lapsillesi.

Hyvää Joulua!
 
tMusta tuntuu täsmälleen samalta kuin ap:sta. Lapsena en saanut olla oma itseni isän juomisen ja henkisen väkivallan takia. Äiti keskittyi kulissien pitämiseen kunnossa, huomiota en saanut. Aikuisiällä olen kärsinyt masennuksesta, ja nimenomaan riittämättömyyden tunteista. Suku on kääntänyt selkänsä jo kauan sitten
 
Älä sano VAIN sinä (vaikka ymmärrän kyllä poittisi). Juuri sinä olet lapsillesi se kaikkein tärkein. Itselläni ei ole lastenkotitaustaa, mutta pystyn jotenkin tajuamaan tuntemuksiasi muuten (vanhempani kuolleet, ei sisaruksia, joukossakin monesti yksinäinen olo). Saan kuitenkin voimaa siitä, kun tajuan, miten tärkeä lapsilleni olen. Lähetän ison halauksen. Toivottavasti löydät elämääsi positiivista voimaa, ja onneksi sinulla kuitenkin on niitä ystäviä.
 
tMusta tuntuu täsmälleen samalta kuin ap:sta. Lapsena en saanut olla oma itseni isän juomisen ja henkisen väkivallan takia. Äiti keskittyi kulissien pitämiseen kunnossa, huomiota en saanut. Aikuisiällä olen kärsinyt masennuksesta, ja nimenomaan riittämättömyyden tunteista. Suku on kääntänyt selkänsä jo kauan sitten
Olen paiskinut hulluna töitä ja opiskellut siinä sivussa ja tietenkin hoitanut lapset. Sitten romahdin ja sairastuin vakavaan masennukseen.

Kaikki mahdolliset hoitomuodot kokeiltiin, ja mistään ei tuntunut olevan apua. Sitten löytyi sopiva lääkitys, mutta nyt taas tuntuu että masennus alkaa uusiutumaan..
 
[QUOTE="vieras";27737200]Älä sano VAIN sinä (vaikka ymmärrän kyllä poittisi). Juuri sinä olet lapsillesi se kaikkein tärkein. Itselläni ei ole lastenkotitaustaa, mutta pystyn jotenkin tajuamaan tuntemuksiasi muuten (vanhempani kuolleet, ei sisaruksia, joukossakin monesti yksinäinen olo). Saan kuitenkin voimaa siitä, kun tajuan, miten tärkeä lapsilleni olen. Lähetän ison halauksen. Toivottavasti löydät elämääsi positiivista voimaa, ja onneksi sinulla kuitenkin on niitä ystäviä.[/QUOTE] Tämä saa mut pysymään jotenkin järjissäni. Toinen lapsistani on erityislapsi, ja tarvitsee hoitoa, mutta onneksi se on hyvällä mallilla.
 
terapia istuntoja muihin aiheisiin?
tiedätkö että kelan tukemaa terapiaa saa vain 3vuotta ja se menee nopeasti puhuessa niitänäitä..
Sen jälkeen jos haluat terapiaa jatkaa niin se tulee kukkarolle aika kalliiksi.Kannattaisi ottaa nyt ne vakavat asiat puheeksi muuten käyt siellä turhaa ja masennukset ja muut "olot"palaavat taatusti jos niitä ei käsittele.t:kokemuksen opettamana
 

Yhteistyössä