Mä luulen että pointti on juuri se, että loman alkaessa lapsi on uudessa tilanteessa. Yhtäkkiä ollaanki päivät pitkät kotona ilman päiväkodin rutiinia. Ainoa aikuinen onkin se äiti ja isä siinä, joten lapsi reagoi kiukuttelemalla ja olemalla erityisen hankala. Näin olen ainakin itse päätellyt, kun meillä loman alku oli ihan yhtä takkuamista! Vaati varmaan viikon verran, että koka päivä oli kauheaa kiukkuamista, ja piti olla tosi tiukka. Itsellekin tuli aluksi paska olo ja juuri tuom että tätäkö tää nyt on, eikö toi lapsi halua olla kotona, enkä mä osaa tarjota sille tarpeeks mukavaa tekemistä jne. Mutta itse tulin siihen tulokseen, että kyse on vaan siitä hämmennyksestä, joka lapsen mielessä on loman alettua. Kaikki rajat testataat uudelleenja katsotaan, miten se äippä reagoi. Viikon tappelun jälkeenon nyt mennytkin mukavammin. Ja tosiaan, ei ole mielestäni hyväkään, että lasta koko ajan viihdyttääkään, vaan häntä on hyvä ohjata löytämään tekemistä itsekseen. Ja tosiaan niin kuin joku tuossa kommentoi, ottaa mahdollisimman paljon mukaan kaikkeen normaaliin touhuihin, kotitöihin jne.
Ja anteeksi nyt jos jonkun mielestä päden tässä kasvatusneuvoillani, se ei ole tarkoitukseni. Lähinnä vain kertoilen, miten olen itse asian ajatellut. Kyllä se lapsi sitä lomaa tarvii hoidosta, ja pohjimmiltaan nauttii siitä kotona olosta, vaikkei aina siltä tunnu. Jaksamista ap!