kahden miehen loukussa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olin jo luovuttaa nettideittailun suhteen, kun näytti, että täysipäistä miestä sieltä ei löydy. Ja kuinka ollakaan. Nyt 2 vk sisään tapasin kaksi. Toinen on ujompi joka kertoi ja näytti tunteensa päivää ennen kuin olin sopinut tapaavani tämän toisen. En kehdannut samana pv:nä perua treffejä vaan menin paikalle. Yhtäaikaa iloksi ja harmiksi, tämä toinenkin on "normaali" kiinnlostunut. Eri tavalla aloitteellisia ja käytökseltään kuin pelimiehet. En tiedä mitä teen, kun molemmat vaikuttavat yhtä kiinnostavilta. Ei ole koskaan käynyt näin. En oikein pysty tapailemaan toista toisen selän takana, kun en itsekään haluaisi omla varalla. Kummankaan kanssa ei ole todella syvällisiä puhuttu, mutta kemiaa on ja mitä elämältä haluaa -kysymyksiäkin on käsitelty. Ja pussattukin.
Auttakaa sisaret ja miehetkin, millä tässä arvon jomman kumman jatkoon?
Jääkö ujo häviölle puheliaammalle ja likelle helpommin tulevalle? Vai pitäisikö antaa ujolle mahdollisuus osoittaa tunteensa kaikkineen? Kertoi kyllä olevansa syvästi ihastunut.​
 
Olin jo luovuttaa nettideittailun suhteen, kun näytti, että täysipäistä miestä sieltä ei löydy. Ja kuinka ollakaan. Nyt 2 vk sisään tapasin kaksi. Toinen on ujompi joka kertoi ja näytti tunteensa päivää ennen kuin olin sopinut tapaavani tämän toisen. En kehdannut samana pv:nä perua treffejä vaan menin paikalle. Yhtäaikaa iloksi ja harmiksi, tämä toinenkin on "normaali" kiinnlostunut. Eri tavalla aloitteellisia ja käytökseltään kuin pelimiehet. En tiedä mitä teen, kun molemmat vaikuttavat yhtä kiinnostavilta. Ei ole koskaan käynyt näin. En oikein pysty tapailemaan toista toisen selän takana, kun en itsekään haluaisi omla varalla. Kummankaan kanssa ei ole todella syvällisiä puhuttu, mutta kemiaa on ja mitä elämältä haluaa -kysymyksiäkin on käsitelty. Ja pussattukin.
Auttakaa sisaret ja miehetkin, millä tässä arvon jomman kumman jatkoon?
Jääkö ujo häviölle puheliaammalle ja likelle helpommin tulevalle? Vai pitäisikö antaa ujolle mahdollisuus osoittaa tunteensa kaikkineen? Kertoi kyllä olevansa syvästi ihastunut.​
Mä ottasin ujomman, ujommat on harvemmin petollisia kun rempseet(y)
 
Itse valitsisin ujomman. Mutta eihän ihmisiä näkemättä ja tuntematta voi toisen puolesta päätöstä tehdä. Valitse se kumman kanssa oleminen on luontevampaa. Jos perheen perustaminen on ajankohtaista lähitulevaisuudessa, ottaisin asian molempien kanssa esille, koska ajatukset sen suhteen ovat parisuhteen onnistumisen kannalta ratkaisevia.
 
No eihän niistä voi mitenkään tietää, jos on yhden (?) kerran tavannut molemmat eikä kummankaan kanssa keskustellut kauhean syvällisesti. Vai oliko tuo ujo nyt tavannut useamman kerran?

Toisaalta sitten luulisi, että jos joku oikeasti kolahtaa, sitä ei tarvitse miettiä ja arpoa. Onko niin, että nämä molemmat ovat vaan "ihan kivoja", mutta eivät sellaisia erityisen kiinnostavia?

Itselleni kyllä soittaisi hälytyskelloja, jos kahden viikon tuntemisen jälkeen (kun ei ehkä ole nähty kovin usein?) toinen sanoo jo olevansa "syvästi ihastunut" - vaikkei edes kunnolla tunneta, kun ei ole keskusteltu syvällisesti (niinhän sä kerroit).

Ottaisin sen, kumman kanssa kemiat tuntuvat vähän voimakkaammilta. Tai jonka kanssa tuntuu olevan enemmän yhteisiä asioita.
 
Mieti sellaisia asioita, mitä et ihmisessä pitemmän päälle kestä, esim asenteita johonkin asiaan, jotain tekemisiä yms ja testaat noita juttuja sitten molemmista kanditaateista. Minä esimerkiksi en tupakoijaa huolisi, vaikka muuten olisikin täydellinen, samaten ryyppymies tulisi heivattua samantien. Monia muitakin juttuja olisi, mitkä on täydellinen turn-off, mutta nuo on sellaiset selkeät esimerkit.
 
Mietin vähän samaa kuin mörköäiti. Onkohan niistä kumpikin vaan ihan kiva? Riittääkö se sulle?

Siinähän se kun on enemmän kuin vain "kivoja". Toisen olen tavannut 3 kertaa (useampi tunti kerrallaan) ja toisen kerran. Molempien kanssa olen vaihtanut ajatuksia muustakin kuin ilmoista. Suorat kysymykset esitetty siitä millaista suhdetta on etsimässä, elämän arvoista jne. Tämä enemmän tavattu on ihana, mutta kun ei mistään koskaan tiedä, olisin tietysti toisaalta katsastaa myös tämän tuoreemman miehen.
 
Siinähän se kun on enemmän kuin vain "kivoja". Toisen olen tavannut 3 kertaa (useampi tunti kerrallaan) ja toisen kerran. Molempien kanssa olen vaihtanut ajatuksia muustakin kuin ilmoista. Suorat kysymykset esitetty siitä millaista suhdetta on etsimässä, elämän arvoista jne. Tämä enemmän tavattu on ihana, mutta kun ei mistään koskaan tiedä, olisin tietysti toisaalta katsastaa myös tämän tuoreemman miehen.

Kai tässä haettiin sitä, että jos joku oikein tosissaan kolahtaa, niin kyllä sen tietää. Se on enemmän kuin vain se, että on samanlaiset arvot tai samanlainen toive suhteelta. Se, että joku ihminen kolahtaa, tarkoittaa että se ihan tosissaan vetää puoleensa.

Ymmärsinkö nyt oikein, että tämä ensimmäinen (joka on ihana) ilmaisi olevansa ihastunut vasta vähän ennen kuin treffasit sen toisen? Mietin vaan, että jos MUN mielestä joku olisi oikeasti tosi ihana, niin kyllä mä silloin keskittyisin sen ihmisen iskemiseen, vaikken vielä hänen tunteistaan ja kiinnostuksestaan tietäisi. Sitten taas, jos tilanne olisi se, että haluaisin katsastaa vielä toisen - eli haluaisin katsoa, olisiko se toinen vielä kiinnostavampi - silloin tämä ensimmäinen ei todennäköisesti ollut tarpeeksi puoleensa vetävä. Mutta mä olen tietysti minä, sä olet sinä. Itse vaan varmaan tekisin niin, että jos olisin jo jonkun oikeasti kiinnostavan löytänyt, menettäisin mielenkiintoni niihin muihin.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Itse valitsin ujomman, yleensä ovat sitoutumiskykyisempiä kuin nopeasti etenevät sosiaaliset tyypit. Minun mielestäni sosiaalisuus ei ole pelkästään hyve. Näin siis, jos olisin vakavampaa ja pitkäaikaista suhdetta hakemassa.
 
Itse valitsin ujomman, yleensä ovat sitoutumiskykyisempiä kuin nopeasti etenevät sosiaaliset tyypit. Minun mielestäni sosiaalisuus ei ole pelkästään hyve. Näin siis, jos olisin vakavampaa ja pitkäaikaista suhdetta hakemassa.

Jos puhutaan vain alun pienestä ujoudesta ja siitä, että vaatii hiukan aikaa ennen kuin avautuu, ei se kyllä ennusta parempaa kysyä sitoutua verrattuna siihen sosiaalisempaan tyyppiin. Jos siis kummankin kohdalla kyse on ihan normaalista ujoudesta ja normaalista sosiaalisuudesta. Eri asia sitten, jos on joku ylisosiaalinen, mutta sehän on jo eri asia. Ja toisaalta jos on oikein todella ujo, niin että se jo vaikeuttaa ihmisiin tutustumista, siinä voi olla kääntöpuolena sekin, että silloin "kiinnostuu" helpommin melkein kenestä vaan kenet sattuu saamaan. Silloin sillä sitoutumisella ei liene ihan samaa arvoa kuitenkaan.

Itse valitsisin henkilökemioiden ja sen kipinän perusteella. Jos riittävästi kipinää on, se nopeasti etenevä sosiaalinenkin sitoutuu, mutta sitten taas jos kipinää ei ole, ei ehkä itse myöhemmin halua sitoutua edes siihen ujoon.

Ehkä näissä ketjuissa pitäisi tarkemmin määritellä, mitä ujolla ja sosiaalisella tarkoitetaan. Veikkaan, että ihmiset tulkitsevat näitä vähän omalla tavallaan.
 
Totta se voi olla myös sellainenkin tunne et oottaa vaan viestiä toiselta. Sitkun toinen puhuu sulle sä singahdat avaruuteen asti ja jaat rakkautta maailmalle ja toinen on sellanen joka saa nauttimaan arjestakin ja siitä puhuminen on luontevaa. Ujoudelle voi olla syynä sekin että kun oikeen suunnitellaa ntapaamista niin sitten jos alkaa liikoi miettimään mitä sanoo niin se voi jännittää. tai sitten vaan sano oet vähän jännittää ja jollain omalla oikeelle olotillale ja siitä äneen sanominen laukasee yleensä sitä tilanetta. se yksi tuntuu siltä et on oikeesti varma tai tulee sellanen pum ja rauha ja varmuus eikä oo hätää fiilistä jos sattuu käymään hyvin. Itte asiassa katoin tossa toissa päivänä naisten telineovimistelua. pari veti tosi hyvin sen permannon ja se koko liike ol isynkassa amerikkaliset no enywais siellä oli yksi usa 1 venäläinen ja yksi kiinalainen joista heti tiesi et juttuu tulee ja silalin kolahti sielun tasolla. Mut sit on se yksi joka oikeesti tuo sen varmuuden jonka kaa olisi hyvä olla ihan varmasti :)... sydän siis aistii tosi hyvin. tietty jos tuntteet on sekasin ja toista ei oo ennen kasvoikkain nähnyt tilanne voi päätyä ihmeellisiin ja mielenkiintoisin matkoihin .. Mut epävarmuuskin molemmista kertoo jotain et ei kumpikaan tunnu ns varmoilta?
 
Kai tässä haettiin sitä, että jos joku oikein tosissaan kolahtaa, niin kyllä sen tietää. Se on enemmän kuin vain se, että on samanlaiset arvot tai samanlainen toive suhteelta. Se, että joku ihminen kolahtaa, tarkoittaa että se ihan tosissaan vetää puoleensa.

Ymmärsinkö nyt oikein, että tämä ensimmäinen (joka on ihana) ilmaisi olevansa ihastunut vasta vähän ennen kuin treffasit sen toisen? Mietin vaan, että jos MUN mielestä joku olisi oikeasti tosi ihana, niin kyllä mä silloin keskittyisin sen ihmisen iskemiseen, vaikken vielä hänen tunteistaan ja kiinnostuksestaan tietäisi. Sitten taas, jos tilanne olisi se, että haluaisin katsastaa vielä toisen - eli haluaisin katsoa, olisiko se toinen vielä kiinnostavampi - silloin tämä ensimmäinen ei todennäköisesti ollut tarpeeksi puoleensa vetävä. Mutta mä olen tietysti minä, sä olet sinä. Itse vaan varmaan tekisin niin, että jos olisin jo jonkun oikeasti kiinnostavan löytänyt, menettäisin mielenkiintoni niihin muihin.

Veit sanat suustani.
 
Jotenkin hassua olla jo valitsemassa kun toista on tavattu vasta pari hassua kertaa. Ja sitäpaitsi. Mistäs sitä tietää vaikkai kumpaakaan miestä loppupeleissä kiinnostaisikaan himpun vertaa!

Ei saa tehdä asioista niin vaikeita.
 

Yhteistyössä