Kaikki parisuhteemme riidat alkaa väittelyllä, ärsyttää kun miehelle ei ole sellaista vaihtoehtoa että hän on väärässä

[Auttakaa]

Aletaan esim väittelemään siitä että miten joku juttu kuuluu tehdä. Mieshän on kaikkien alojen asiantuntija ja hän tietää kaikesta kaiken. Silloin kun on väärässä niin myöntää kyllä olleensa väärässä, mutta sillä hetkellä kun asiasta puhutaan niin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin se hänen. Jopa asiat joita mä olen opiskellut. Jopa asiat joisa hänellä ei oikeesti ole hajuakaan, hän kyllä tietää.

Kaikki riitamme johtuu näistä ja mus alkaa ärsyttämään aina toi päteminen ja tarkoituksella sanon vastaan.

Miten välttää nää tilanteet? Olla sanomatta vastaan kun mies pätee jossain asiassa, "se menee näin" vaikka olisinkin eri mieltä?

 

[Lilii lisänimetön]

Ihan kuin isäni.

Jos asiat eivät ole kovin vakavia, niin yrittäisin olla huomioimatta. Antaisin olla enimmäkseen. Saattaisin kyllä nälväistä joskus, jotakin, että kyllä muutkin nämä asiat osaavat/tietävät, mutta mutta... Ehkä yrittäisin vain päästä helpolla ja antaa miehen päteä, ainakin enimmäkseen. (Jos asia ei ole riidan arvoinen - ja harva asia on!)

Toisaalta tiedän oman heikkouteni olevan sen, että olen liian kiltti. Näkyy kenties juuri tässäkin asenteessani.

Sitten jos kyse on jostakin, mikä oikeasti vaikuttaa asioihin, kuten vaikka jonkun kasvatustavan valinta tai muu oikeasti merkittävä, niin pitäisi olla vakavampi.

 

["A.p"]

Tässäpä vielä yksi esimerkki:

Maalattiin seinää ja mies teki rajan kattoon ja jätti yläreunaan paksun rannun maalia, huomautin siitä että pitäisköhän se tasoittaa ettei kuulla läpi. Tähän mies totesi tietäväisenä yhden seinän elämänsä aikana maalanneena, että ei se sieltä mihinkään näy, kun seuraavan maaliksrroksen sävy on sama. Yritin selittää, että saattaa se näkyä, koska seiraavankin kerroksen maalaat siihen päälle ja siihen tulee entistä enemmän maalia, raja jossa maalia on enemmän voi hyvin vaikka näkyä. No arvatkaa vaan tasoittiko ja näkyykö tää raja nyt tosi selvästi siellä. Turha sanoa mistään asiasta kun hän tietää ne kaikki niin pirun hyvin

 

[Lilii lisänimetön]

[QUOTE="A.p";27196169]Tässäpä vielä yksi esimerkki:

Maalattiin seinää ja mies teki rajan kattoon ja jätti yläreunaan paksun rannun maalia, huomautin siitä että pitäisköhän se tasoittaa ettei kuulla läpi. Tähän mies totesi tietäväisenä yhden seinän elämänsä aikana maalanneena, että ei se sieltä mihinkään näy, kun seuraavan maaliksrroksen sävy on sama. Yritin selittää, että saattaa se näkyä, koska seiraavankin kerroksen maalaat siihen päälle ja siihen tulee entistä enemmän maalia, raja jossa maalia on enemmän voi hyvin vaikka näkyä. No arvatkaa vaan tasoittiko ja näkyykö tää raja nyt tosi selvästi siellä. Turha sanoa mistään asiasta kun hän tietää ne kaikki niin pirun hyvin[/QUOTE]

Haha, nyt kyllä tunnistin myös itseni tästä! Siis ei kyllä ole kovin vakavaa, mutta uskon että on ärsyttävää. Sinun pitää varmaan joka kerta punnita, että onko asia riidan arvoinen. Ja syntyykö esim. tuosta esimerkistäsi riita? Jos esim. olisit sanonut, että "odotas, minä tasoitan tuon ennen seuraavaa kerrosta, varmuuden vuoksi".

 

["A.p"]

Haha, nyt kyllä tunnistin myös itseni tästä! Siis ei kyllä ole kovin vakavaa, mutta uskon että on ärsyttävää. Sinun pitää varmaan joka kerta punnita, että onko asia riidan arvoinen. Ja syntyykö esim. tuosta esimerkistäsi riita? Jos esim. olisit sanonut, että "odotas, minä tasoitan tuon ennen seuraavaa kerrosta, varmuuden vuoksi".

Ei olis auttanut, mies ois laittanu vastaan samalla tavalla, että ei tartte kun kyllä hän tietää ettei tartte.

Sit kun maalas toista seinää ni totes "nyt ei kyllä mun ammattitaito riitä tähän"

Mä vaan mielessäni hihittelin, et "ai mikä AMMATTITAITO"

Ei oo asiaa mitä mun mies ei osais omasta mielestään tehdä, asia käy ilmi ihan jos ollaan jollain "ammattilaisella" niin pakko alkaa sielläkin pätemään ja tavallaan esittämään tietävämpää kuin tää itse ammattilainen.

 

[Lilii lisänimetön]

[QUOTE="A.p";27196234]
Ei oo asiaa mitä mun mies ei osais omasta mielestään tehdä, asia käy ilmi ihan jos ollaan jollain "ammattilaisella" niin pakko alkaa sielläkin pätemään ja tavallaan esittämään tietävämpää kuin tää itse ammattilainen.[/QUOTE]

Argh. Olen tosi pahoillani, tuo on n-o-l-o-a.
En ossaa enempiä auttaa (myönnän heikkouteni ), tsemppiä vaan.

 

["A.p"]

Argh. Olen tosi pahoillani, tuo on n-o-l-o-a.
En ossaa enempiä auttaa (myönnän heikkouteni ), tsemppiä vaan.

Niimpä, viimeks kun oltiin ihan telkkaria ostamassa niin sai myyjän aika noloon tilanteeseen kun alkoi pätemään näistä telkkareista, huoh...

 

[satunnainen nainen]

Aletaan esim väittelemään siitä että miten joku juttu kuuluu tehdä. Mieshän on kaikkien alojen asiantuntija ja hän tietää kaikesta kaiken. Silloin kun on väärässä niin myöntää kyllä olleensa väärässä, mutta sillä hetkellä kun asiasta puhutaan niin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin se hänen. Jopa asiat joita mä olen opiskellut. Jopa asiat joisa hänellä ei oikeesti ole hajuakaan, hän kyllä tietää.

Kaikki riitamme johtuu näistä ja mus alkaa ärsyttämään aina toi päteminen ja tarkoituksella sanon vastaan.

Miten välttää nää tilanteet? Olla sanomatta vastaan kun mies pätee jossain asiassa, "se menee näin" vaikka olisinkin eri mieltä?

moikka,
voi että kun tunnistin tuosta miehestäsi itseni (nuorempana), olen nainen ja oinas,
aika paha. Mutta elämä opettaa, on vaan pakko myöntää olevansa joskus myös väärässä ja taitamaton, sillä koska näin vain on, ei voi kuin todeta.
Aluksi on erittäin vaikeaa myöntää tappionsa mutta pian huomaa että se kannattaa.
En enää väitä jotain asiaa viimeiseen asti, vaikka kuinka tuntisin olevani oikeassa, niin on sekin mahdollisuus että olenkin väärässä, kauheaa!, minä kaikkitietävä!, on parempi alkaa käyttää sanaa EHKÄ, se on pelastanut minut monelta häpeältä ja nololta tilanteelta.
Kysy suoraan mieheltäsi että voidaanko tehdä tämä juttu nyt minun tavallani.
Voi silti olla että hän alkaa taas antamaan neuvojaan koska on "kaikkitietävä".
Tai anna hänen suoritua asioista itse, niin sinä saat omaa aikaa, nauti siitä )

 

[SuzieQ.]

Onneksi olkoon ap, sullakin on Herra Besserwisser miehenä. Mullakin on, mutta kummasti ne särmät vaan on hioutuneet melkein 6 vuodessa, harvoin aletaan enää väittelemään mistään.

Alkuaikoina väiteltiin ja riideltiinkin usein, mutta vihdoin ja viimein mies alkoi tajuamaan että minä tai muutkaan eivät välttämättä aina kaipaa hänen tietotaitoaan kaikessa, eikä se olekaan niin että hän tietäisi ihan kaiken, muutkin voivat tietää ja osata jotain. Mies kyllä tietää ja osaa paljon asioita, mutta ei todellakaan kaikkea. =)