L
luuseri
Vieras
Hirveästi kaipaan kehuja ja hyväksyntää enkä niitä koskaan saa. Vanhemmat eivät koskaan kehuneet, mies ei koskaan kiittele mistään eikä pahemmin kehu, tuntuu niin pahalta. Aina "joudun" tavoittelemaan täydellisyyttä (kotoa opittua) enkä siis (tietenkään) koskaan onnistu siinä. Joudun jatkuvasti pettymään, en koe onnistuvani missään. Tuntuu siltä, että koko elämäni on yksi suuri pettymys. Minun kehujen kalasteluni on jopa karkottanut ihmisiä elämästäni, tulen niin epätoivoiseksi kun luulen, että ihminen on hylkäämässä minua ja sitten ajan itse hänet pois aneluillani. Miten pääsen eroon tästä kehujen ja hyväksynnän tarpeesta?