kakarat vaan tappelee, ne ei oo ikinä yhtään päivää ollut yhdessä kiltisti

[hilla lakka]

mitä noille pitää tehdä? toinen on jo koululainen. se on ihan sama kuinka paljon niitä ohjaa,kasvattaa. kuinka johdonmukainen on, jäähyillä,rangaistuksilla, kielloilla ei ole mitään vaikutusta, ei myöskään sillä että kehuu hyvästä,ei sillä että saavat huomiota ja aikuisen kanssa kahdenkeskistä aikaa.

silti ne saa joka kerran tappelun aikaiseksi, mistään ei voi olla samaa mieltä, ja jos aikuinen ei ole puuttumassa väleihin aijoissa,niin tosita tai molempia sattuu.

mulle alkais riittää, haluan rauhallisen mukavan seesteisen arjen, enkä kahta tappelupukaria..

joka tunti vähintään ovat tappelemassa..

on sit niitä hyviäkin hetkiä,mutta paljon vähemmän.

 

["vieras"]

No meillä on 1v, 3v ja 5v lapset. Nuo kaksi isompaa ovat myös koko ajan toistensa kimpussa, niin hyvässä kuin pahassa. Joko riehuvat tai tappelevat. Pienimmän sentään jättävät toistaiseksi rauhaan, en tiedä sitten johtuuko siitäkin että hän on eri sukupuolta. Meteli on ihan kamala ja tosiaan mikään, ei mikään, auta tuohon menoon. Ihan sama mitä aktiviteettia heille keksin, aina se johtaa melkoiseen sirkukseen. Mutta tuollaista se kai sisarusten välillä usein on, varsinkin kun on pieni ikäero. Onneksi noilla riitojen välillä tuntuu olevan ihan hauskaakin keskenään.

Usein käy niin, että kun menen riitapukarien välejä selvittelemään, minusta tuleekin yhtäkkiä se syypää, tylsä ja ikävä tyyppi, joka pilaa kaiken kivan. Sitten käsi kädessä marssivat sulassa sovussa leikkimään jotain muuta. Ilmeisesti jopa nauttivat riitelystä ja toistensa nujuuttamisesta.

 

[Mrs Bean]

Meillä neljästä lapsesta kahdella on keskinään vähän samanmoinen suhde. Nykyään riitelyt paljon vähäisempiä, kun aikanaan annoin useasti heille ikätasoonsa sopivia yhteisiä tehtäviä, joista sitten poiki jotain kivaa yhteistä tekemistä. Hitsi, miten oli yllättävää kuinka kaksi tappelupukaria toimikin iloisesti yhdessä ja jopa pyytämättä auttoivat toisiaan sekä ottivat toisensa huomioon. Toki tehtävän annossa tarpeeksi selkeästi kerroin että riitely aiheuttaa toiminnan lopettamisen samantien, mutta kyllä se yhteinen päämäärä ja innostuksen kohde sai aikaan sen että toimivat yhdessä iloisin mielin.

 

[vierass]

Tuttua tuttua... Mulla 5v ja 11v. Ikäeroa sen verran, että yhteiset jutut hankala toteuttaa ja yhteiselo noilla kahdella on sit riitaa riidan perään. Helvetinmoinen huuto ja parku kokoajan. Paras on, kun kumpainenkin on omassa huoneessaan ja touhuaa omiaan. Yhdessä nuo eivät pysty mitään tekemään.

Mun siskoilla on saman verran ikäeroa ja muistan, että muksuina tappelivat AINA, mutta nyt aikuisena ovat toistensa parhaat ystävät ja todella läheisiä. Yritän tuudittautua tähän

 

[kolmen äiskä]

Ei niin tavatonta ole. Meillä poika ja tyttö aina ottaneet yhteen. Poika 1,5 vuotta vanhempi kuin tyttö. Hirveää tappelua ollut aina. Ihan kuin poika inhoaisi sisartaan. Pojan ollessa kahdeksan vuotias niin syntyi meille vielä tyttö. Tämä kuopus on sitten kummankin lemmikki. Vielä nyt ekaluokkalaisenakin. Poika on kuusitoista ja tyttö 14,5 ja nuorin siis ekalla luokalla. Tuntuu edelleen siltä ettei kaksi vanhempaa lasta edes puhele toistensa kanssa. Kovimmat tappelut on kyllä loppu. Mutta kyllä oppi tyttö pitämään puoliansa. Ei kyllä pelännyt mitään.

 

["väsynyt"]

Meillä kans 3-ja 5-v ovat tukkanuottasilla KOKO AJAN. Nuorempi (tyttö) varsinkin on kovaääninen ja kiihtyy nollasta sataan hetkessä. Hävettää oikein kohdata naapureita rapussa.
Tuntuu että saa jatkuvasti mennä väliin selvittelemään eripuraa. Pitäisikö antaa lasten keskenään setviä jos ei mene fyysiseksi (niinkuin se yleensä kyllä menee)?

 

["Vieras"]

Onneksi meillä ei ole kuin yksi lapsi! Aina ihmiset jaksaa valittaa, kun lapset tappelee... olisitte pysyneet yhdessä lapsessa, kun on riitelyä kuunneltava! Mulla on sisko ja ollaan lapsena aina tapeltu en halunnut samanlaista omalle lapselle siksi tein vain yhden.