Hae Anna.fi-sivustolta

Kaksi koiraa - huonoja puolia

Viestiketju osiossa 'Lemmikit' , käynnistäjänä wihuu, 17.04.2010.

  1. wihuu Vierailija

    Olemme ottamassa kesällä koiranpennun, se on jo melkoisen varmaa. Nyt saimme tietää aikuisesta koirasta, joka kipeästi kaipaa kotia. Kyse ei ole mistään ongelmakoirasta. Mitä kaikkia hankaluuksia olette kohdanneet kahden isokokoisen koiran omistajina? Talossa meillä on tilaa ja autoonkin pitäisi kaksi hauvelia mahtua ihan hyvin, mutta onkohan jotain seikkoja joita emme ole osanneet ottaa huomioon?
     
  2. seropin emäntä Vierailija

    Koirista ainakin on seuraa toisilleen, kun perhe ei ole paikalla.
    Ja vanhempi koira yleensä opettaa pentua koirien tavoille.
    Huonoina puolina se, että kahta koiraa ei voi samanaikaisesti kouluttaa/opettaa.
    Onko teillä aikaa ja ainakin yksi ihminen molemmille koirille?
    Pentua opetettaessa esim. hihnakävelyyn, sen on hyvä olla silloin ilman sitä toista koiraa ja monessa muussakin ulkoilutus/opetustilanteissa.
    Yleensä pitäisi olla molemmille koirille oma taluttajansa ettei yksi hlö veisi kahta koiraa, ainakaan ennenkuin oppivat hyvin.
    Koiraahan on lenkitettävä vähintään kolme krt/pv, että kahden koiran kanssa se tekee vähintään kuusi lähtöä. Mielellään tietysti useammin ulos.
    Yksinasuvana en edes haaveile toisesta koirasta, itselläni on unelmakoira.

    Vielä vinkiksi: tutustukaa hyvin aikuiseen kodinvaihtajakoiraan, ettei tarvitse myöhemmin katua
     
  3. Harkintaa. Vierailija

    Koiran hankinta, todella huolella harkita. Jos vähänkin on epäröintiä, paras jättää hankkimatta. Säästyy monelta harmilta.
     
  4. AP Vierailija

    Totta kai koiran/koirien hankintaa harkitsemme tarkoin, siitähän tässä nyt on kyse. Joka tapauksessa pentu meille tulee; emme osaa ilman koiraa olla. Meillä siis on mieheni kanssa paljonkin kokemusta koirista, ei vain kahdesta koirasta yhtäaikaa. Totta on, että monelta murheelta säästyy, jos koiraa ei hanki, mutta kyllä useampikin ilonaihe jää silloin myös kokematta.

    Molemmille koirille olisi oma lenkittäjä, joskin uskon että kahtakin koiraa voi yksi ihminen taluttaa siinä vaiheessa, kun pentu on opetettu kulkemaan nätisti. Mielessä on kaikenlaisia harrastuksia, lähinnä pennulle mutta ehkä vanhemmallekin koiralle, riippuen tosiaan sen luonteesta jne. Tuo on harvinaisen totta, että aikuiseen koiraan täytyy kunnolla tutustua, ennen kuin sen päättää ottaa. Toisaalta ongelmista on ennenkin selvitty, kun niistä lemmikeistä nyt vaan tuppaa tulemaan niin rakkaita =)

    Suurimpana plussana pidämme sitä, että koirista olisi toisilleen seuraa, sekä sitä että aikuinen koira voisi opettaa pennulle paljonkin koirien tavoista. Silloin vain vanhemman pitäisi sitten olla hyvin käyttäytyvä ja niin pois päin... Ongelmana näen sen, että kahta koiraa on vaikeampi saada väliaikaisesti hoitoon kuin yhtä. Siivous ja koirien "huolto" lisääntyvät huomattavasti. Pentu on tosiaan koulutettava ilman aikuisen koiran läsnäoloa (mikä ei valtava ongelma tosiaan ole, kun meitä on kaksi). Mitä jos koirat eivät tulekaan niin hyvin toimeen, kun pentu varttuu? Kyseessä olisi myös eri sukupuolta edustavat koirat, joten nartun juoksun ajaksi ne olisi aina erotettava.

    Kertokaahan kokemuksianne, kahden tai useammankin koiran omistajat!
     
  5. Eläinlääkärikulut ovat kaksinkertaiset, ja jos ottavat yhteen, niin moninkertaiset. Samoin eteiseen ja koko huusholliin vyöryvä hiekan ja mudan määrä loskakeleillä. Mutta jos koirat tulevat toimeen keskenään, kyllä te sitten helpommallakin pääsette kahden kanssa: ne leikityttävät toisensa, eikä teidän tarvitse mennä kaveriksi kontallenne kuralätäkköön. :)
     
  6. En todellakaan Vierailija

    ymmärrä ihmisiä, ketkä ottavat useampia koiria kotiinsa. Kaikenlainen lian määrä, mikä koirista tulee, joka paikassa karvoja, hilsettä, kuolaa, peräpään töhnää huonekaluissa, kun koirat makoilevat ja istuksivat sohvilla, nojatuoleilla, sängyllä.
    Entäs se rauhaton meno, koirat kuitenkaan kokoaikaa samassa paikassa, ainainen koiran koheltaminen, perässä vahtiminen. Miten yöaikaan, saako koirilta nukuttua?
    Koiran hankinta muuttaa elämää aika tavalla. Vaikka siitä olisikin joitain ilonaiheita, kyllä koirista on myös vaivaa ja joskus suuriakin kuluja. Koiran ulkoilutus, sekin on sellainen pakkotoimi. Vaikka kuinka väsyttää ja keli on aivan karmea, mentävä on, senjälkeen koiran putsaus, kuivaaminen, ruokkiminen, työtä riittää. Onko se kuitenkaan sen arvoista?
    Olen joskus aikoinani omistanut koiran, josta myöhemmin luovuttiin, joten jonkunlaista tietämystä on asiasta. Niin paljon se opetti, ettei koiraa enää kaihoiltu.
     
  7. AP Vierailija

    Noh, en varsinaisesti kaipaa viestejä ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä koiran hankkimista laisinkaan... Itseni toistamisenkin uhalla kertaan, että kokemusta koirista on, paljonkin. Nyt ei siis mietitä, otetaanko koira vai ei. Se otetaan. Koirasta _ei_ luovuta, tuli mitä tuli. Haluaisinkin kuulla mielipiteitä ihmisiltä, jotka kantavat vastuun lemmikistään loppuun saakka ja ylittävät ne mahdolliset ongelmat.

    Kyllä, koirat likastavat kotia. Ne eivät kuitenkaan makoile sohvilla tai sängyssä, jos niiden ei anna niin tehdä. Ne eivät myöskään vehtaa yökausia, sillä eläimetkin pääsääntöisesti nukkuvat yöaikaan. Lenkillä käyminen on harrastus eikä siis minkäänlaista pakkopullaa. Lemmikin kanssa harrastaminen on joillekin oikein mieluisaa. Ilman koiraa oleminen muuttaisi elämääni suuresti, ei koiran hankkiminen.

    Kiitos asiallisille vastaajille. Lisääkin kokemuksia olisi mukava kuulla.
     
  8. Mollukkapullukka Vierailija

    Kyllä kahden koiran kanssa oli kivempaa. Oli hauska seurailla niiden touhuja, leikkimistä ja painimista. Toki oli aina kahdet nassut, massut ja tassut putsattavana ja tulihan se tietysti kalliimmaksi, molemmat aikalailla sairastelivat varsinkin loppuaikoina. Mutta ei yksikään heihin "uhrattu" pennonen kaduta, oli ne niin rakkaita ystäviä ja ilontuojia.
     
  9. Noh... Vierailija

    Meillä oli taannoin uroskoira, jolle otimme kaveriksi tyttökoiran. Uroskoiralla oli silloin ikää pari, kolme vuotta. Meillä koirat tulivat heti hyvin toimeen keskenään - sekä myös kolmen kissamme kanssa.

    Koirat olivat pihassa irti (eivät lähteneet mihinkään) ja lenkillä kävimme yleensä niin, että kumpikin talutti yhtä koiraa ja kun oikein maastoon menimme, olivat koirat irti. Hoitopaikan kanssakaan ei ollut ongelmia, sillä molemmat tykkäsivät matkustamisesta ja jos menimme sellaiseen paikkaan, jonne koiria ei voinut ottaa, vanhempani ottivat koirat siksi aikaa.

    Eli meillä ei ollut ongelmia, en tiedä kuitenkaan, että onko eroa sillä, että teille molemmat koriat olisivat "vieraita" koiria, meille toinen oli "oma, vanha ja tuttu" koira jo siinä vaiheessa, kun uusi tulokas tuli kotiimme?!
     
  10. jeppari Vierailija

    Minulla on 2 koiraa, tulivat jonkin aikaa ihan hyvin toimeen, kunnes jälkeenpäin tullut koira päätti alkaa pomottaa vanhempaa, eli haastamaan riitaa melko usein.
    Koirat ovat eri sukupuolta.
    Ovat ottaneet useamman kerran kunnolla yhteen. Nyt on jouduttu rauhoittamaan tilanne sillä ettei nuorempaa koiraa pahemmin huomioida. Saa kyllä perushoidon, lenkit ja ruuan, mutta se ei tarvitse kun vähän "liikaa" paijata niin on heti uhmaamassa toista. Kahden ison koiran riidan keskeyttäminen on yksin melko haastavaa touhua. Jos ei keskeytä niin sitten mennään lekurille paikkaamaan jälkiä.

    Kumpikin koira on edelleen meillä, eikä ole pois menossa ellei riidat kärjisty todella pahoiksi. Tämä kuitenkin vaatii aika paljon tilanteiden lukemista ja "merkkien" seuraamista jolloin pystyy ennaltaehkäisemään yhteentörmäyksiä. Tarkoittanee myöskin sitä ettei koiria voi käytännössä jättää kenenkään muun hoitoon ainakaan yhtäaikaisesti, koska silloin on sopiva aika testata mikä laki pätee ja mikä ei.
    Eli olen päättänyt että meille ei jatkossa kahta koiraa yhtä aikaan tule.

    Eli tälläinenkin vaihtoehto on olemassa.
     
  11. AP Vierailija

    Kiitos taas vastaajille. Olette antaneet ajattelemisen aihetta. Parin päivän päästä tapaan tämän aikuisen koiran, ja silloin selvinnee moni asia. Rotu on ainakin tunnettu lempeydestään, ja nykyisen omistajan mukaan koira ei ole lainkaan aggressiivinen muita koiria kohtaan. Uskoisin, että urospentu varttuessaan alkaa havitella koiralauman johtajuutta, joten jos tämä vanhempi narttu on periksiantavaa sorttia, ongelmat eivät kärjistyne kovin pahoiksi. Mutta katsotaan nyt tosiaan, miten koiran tapaaminen sujuu. Päätöksiä tehdään vasta tämän jälkeen.
     
  12. Round. Vierailija

    Asun ok-alueella, ja ympärilläni on naapureita, joilla on 2-5 koiraa. Välillä nämä koirat raivoavat kuin hullut. Muuta en sano, täytyy olla päässä vikaa, kun tollasten koiralaumojen paskoissa ja metelissä elävät. Noista häiriköistä kärsivät muutkin alueella asujat.
     
  13. Tatjaana Vierailija

    ..taas on kaksi isokokoista koiraa ja hyvin on mennyt jos saavat vain tarpeeksi liikuntaa. Muuten saattavat pistää ranttaliksi..mitään sen suurempia tuhoja ei ole tullut mitä nyt matot ovat olleet rullalla, sohva liikkunut paikoiltaan yms.

    Toinen koirista (uros) on ollut pennusta lähtien ja toinen on tullut löytökoirana (leikattu narttu) pari vuotiaana. Paljon niistä on seuraa toisilleen. Tietty tuossa nyt on se että kaksi koiraa, kaksinkertaiset kulut..ruoka, eläinlääkärit yms.
     
  14. Tarja Vierailija

    Meillä aikoinaan ollut yhteensä 16 koiraa.
    Tällä hetkellä pelastan koiria ja kotoolta löytyy noin 5 koiraa.
    Hyvin pärjään itse.ulkoilutan tosin kahdessa erässä
     

Nämä merkit paljastavat, että sinut on kasvattanut vahva nainen

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti