Hae Anna.fi-sivustolta

  1. Anna.fi:n keskustelut siirtyvät Kaksplus.fi:n alle 1.12.2020.

    Tästä syystä käyttäjätunnukset lakkaavat toimimasta. Voit luoda uudet tunnukset Kaksplus.fissä osoitteessa keskustelu.kaksplus.fi/register

    Tervetuloa edelleen keskustelemaan kiinnostavista aiheista osoitteeseen keskustelu.kaksplus.fi

    Ystävällisin terveisin,

    Annan toimitus
    Dismiss Notice

Kamalin työ jota olet tehnyt?

Viestiketju osiossa 'Kahvitunnilla' , käynnistäjänä hirveää hommaa..., 05.12.2006.

  1. hirveää hommaa... Vierailija

    Hei, kertokaapa ihan järkyttäviä kauhutarinoita siitä minkälaista työtä olette tehneet? Itse olen aloittanut vasta uudessa työpaikassa ja tuntuu että samantien haluan lopettaa... työ on ihan mielestäni ihan järkyttävää pas*aa ja vielä huonopalkkaista! Mutta kertokaa ensin te, että minkälaisiin hommiin olette joutuneet, niin avaudun itse vähän myöhemmin! :)
     
  2. hattuliikkeessä Vierailija

    v. 78. Siellä oli kaksi vanhaa tätiä ja ne tarvi apulaisen. Se oli vanhassa kaupunginosassa olevassa vanhassa rakennuksessa. Rottia vilisi lattialla ja ruotsinkielinen asiakas tuli ostamaan hattua, mut en osannu palvella ruotsiksi. Pyysin apua toiselta muijalta, mut se vaan ompeli, eikä ollu kulevinaankaan takahuoneessa. Toinen muija oli asioilla. Asiakas lähti tuohtuneena ulos hattuliikkeestä. Muija tuli ompelemasta ja antoi samantien lopputilin. Olin siellä 4 tuntia, jouduin tiskaamaan niiden likaiset kupit, mut piti tiskata toiseen kertaan, kun oli niin pinttyneet, sit siivosin vielä. Palkaksi sain kympin, vaikka tuntipalkka oli 6 mk. Pyysin enemmän, muttei se antanut. Häivyin kotiin. Se oli ensimmäinen työpaikkani 16-vuotiaana. Sen jälkeen tuli vielä pari muuta huonoa työpaikkaa. Leikkasin vahingossa kieroon kangaspakan ja sain lähtöpassit, pari viikkoa olin sielä töissä. Viikon olin turkistehtaassa. Turkin kostutusletku meni jotenkin mutkalle ja turkki kastui liikaa eikä suihkuttanut, niinkuin olis pitäny. Potkut tuli viikon työstä. Seuraavassa työpaikassa olin 9 v. Se oli tehdastyö ja kiva paikka. Muutin toiselle paikakunnalle ja on siitä lähtien ollut alamäkeä työpaikan saannissa. Pitkään työttömänä ja lapsiakin tein pari siinä välissä. Työnantajat ei tykkää. Nyt olen ollut työttömänä taas pari v. Lyhyitä pätkiä tein per vuosi. Kouluttauduin toimistohommiinkin, mut ei työhön oteta 46 vuotiasta. Kurjaa.
     
  3. Vieläkin muistan Vierailija

    Sellainen toimistopaikka, jossa istuin yksin toimistossa 8 h ja odotin jos puhelin sattuisi soimaan. Pääasiallinen työ oli puhelimen päivystäminen. Viikon jaksoin sitä toimettomuutta.
     
  4. Hepulix Vierailija

    Olin tehdastyössä (pääsin suhteilla kesätöihin sinne 16-vuotiaana) ja selkäni takana oleva kiukkuinen nainen vihasi minua. Hän tahallaan jumitti töitäni, jotta en pysynyt urakassa. Hän myös teki pientä kiusaa. Olin sen verran arka, etten uskaltanut valittaa. Viimeisenä työpäivänä isäni tuli morjestamaan minua ja nainen suuttui, kun en ollut kertonut, kuka isäni oli!!! Sain seuraavana kesänä samassa työpaikassa kuulla, että kyseinen nainen oli ollut ihastunut isääni.

    Yhdessä työpaikassa minut palkattiin suoraan koulun penkiltä toimistotehtäviin, jotta minut koulutetaan kirjanpitohommiin. No, joka kerta kun kysyin jotakin, pomo hermostui. Hän lopulta haukkui lyttyyn kauppaopiston, josta valmistuin (en opiskellut kirjanpitolinjalla) ja muutoinkin hermoili. Noin 90 % puheluista oli karhuajia. Lopulta firma meni konkurssiin. Olin helpottunut, koska pääsin eroon loputtomasta pomon tiuskimisesta.

    Myös yhdessä toisessa työpaikassa konkurssi oli tosi lähellä. Sielläkin on mielettömän ahdistavaa, kun ei tiennyt tuleeko palkka vai ei. Joutui keksimään asiakkaille valheita miksei tavarat tule (=tavara toimituskiellossa maksamattomien laskujen takia) ja tehtaan edustajille puolestaan toisia valheita miksei tehtaan laskuja makseta (= ei ollut rahaa). Onneksi firma pääsi jaloilleen ja sain arvokasta työkokemusta.

    Olin myös päiväkodissa töissä, jossa oli täiepidemia! Samaisessa työpaikassa sain kamalan angiinan ja elämäni hirveimmän vatsataudin. Pahinta oli kuitenkin eräs aasialaista syntyperää oleva poika, joka ei totellut ketään, vaan riehui koko ajan.
     
  5. hirveää hommaa... Vierailija

    Hirveitä kokemuksia ollut muillakin, mutta nyt minäkin laitan korteni kekoon:
    1) Siivoustyö, jossa oli KOKO ajan ihan mieletön kiire. Aikaa annettiin todella vähän ja töitä ihan liikaa. Kaikki piti tehdä ja aikataulusta ei saanut myöhästyä minuuttiakaan ettei tule firmalle ylimääräisiä kustannuksia. Urakan valmiiksi saaminen oli kerrassaan MAHDOTONTA, joten kaikki firman työntekijät joutuivat tulemaan avuksi päivän päätteeksi kun aika loppui kesken. Työ oli lisäksi TODELLA likaista, hikistä ja märkää. Kaikki vaatteet kastuivat muutaman tunnin työn aikana ja aina kun pääsin kotiin, jouduin pesemään itseni ja hiukseni suihkussa kahteen kertaan sekä KAIKKI päällä olleet vaatteet. Joka päivä meni monta tuntia töiden jälkeen pelkästään pyykkäämiseen ja itsensä puhdistamiseen. Lisäksi kamala haju tarttui käsiin (vaikka oli suojakäsineet) eikä lähtenyt millään aineella. Läheiset huomauttelivat minun haisevan pahalle, ja kun poikakaveri tuli talvella hakemaan töistä, hän ajoi koko matkan ikkuna auki. Lisäksi sain kamalat ihottumat käsiin ja lopetin koko homman. Palkkakin oli aivan surkea, eikä taukoja ehtinyt pitää.
    2) Ulkotyö, jossa oli katastrofaaliset olosuhteet: työt tehtiin iltaisin/öisin lähes pilkkopimeässä, vaikka työ vaati hieman tarkkuuttakin. Työtä tehtiin todella ahtaissa paikoissa. Pakkasrajoja tms ei tunnettu, vaan töitä tehtiin, oli keli mikä hyvänsä. Työssä oli kuitenkin mahdotonta käyttää esim. käsineitä. Työ oli likaista ja raskasta ja sitä tuli joka viikko lisää. Aina kun alkoi uusi työjakso, oli ohjeisiin lisätty jokin uusi homma mikä piti tehdä. Työmäärä kasvoi tasaiseen tahtiin, mutta palkka pysyi samana. Joskus työalueelta löytyi vaarallisiakin kemikaaleja, joista meitä ei ollut ennalta varoitettu. Lisäksi meillä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta esim. wc:ssä käyntiin työaikana. Ruokatunnit vietimme autossa. Palkka oli tässäkin surkea.
    3) Siivoustyö, joka oli ihan ok ja pomo käyttäytyi aina minua kohtaan asiallisesti (en ehtinyt olla kuin vähän aikaa tämän pomon kanssa yhtäaikaa firmassa), mutta kaikki muut pelkäsivät ja inhosivat pomoamme. Pomo laittoi porukkaa jatkuvasti itkemään huutamalla, valittamalla ja haukkumalla. Pomon haukkumiset olivat joskus henkilökohtaisuuksiakin (esim. ruumiinrakenne). Itse en kuitenkaan ollut kertaakaan näitä kohtauksia todistamassa, mutta pomon pelkääminen näkyi kyllä työilmapiirissä. Työmme ainoa miinus huonon pomon lisäksi oli, että emme saaneet kunnollisia työvälineitä. Välineitä oli jatkuvasti liian vähän.

    Nuo ovat pahimmat kokemukseni... muut työt ovat olleet vähintäänkin siedettäviä, osa jopa todella mukavia! :)
     
  6. neito- Vierailija

    Oma kokemukseni eivät kyllä voita edellisten kertomuksia, mutta on minulle henk.kohtaisesti pahin paikka. Olin viime vuonna heti valmistumisen jälkeen 8 kuukautta yhdessä paikassa vuokratyöntekijänä. Homma oli dokumentointia. Ensimmäiset kaksi kuukautta meni siihen, kun hapan täti, joka oli myös dokumentoija, ja jonka piti perehdyttää minut hommaan, antoi minulle "hyvällä päällä" olleessaan listoja, jonka mukaan minun piti tulostaa dokumentteja ja laittaa mappiin. Aina kun menin kysymään uutta listaa, niin täti mulkoili happamasti ja sanoi tuovansa kohta uuden listan, jouduin aina moneen kertaan kerjäämään listoja häneltä ja odottelin aina pitkään, että saisin jotain tekemistä. (paikassa oli vielä ihan hirveästi hommaa, mutta minulle niitä hommia ei tullut...)

    Parin kuukauden jälkeen aloin saamaan lisää hommia muita kautta, kun olin tarpeeksi valitellut ettei ole mitään tekemistä, jouduin kuitenkin kysymään tältä happamalta tädiltä neuovoja, mutta hänestä irtosi tosi vähän tietoja ja välillä myös ristiriitaisia tietoja. Hommien tekeminen oli tosi vaikeata kun kukaan ei neuvonut tai neuvot olivat luokkaa "kai se tällee menee, kysy tädiltä" ja kun kysyi tädiltä, niin vastaus oli mulkaisu ja "mulla on kiire, en kerkeä vastamaan". Kerran mun piti tehdä yksi homma, ja neuvoa asian tekemiseen piti kysyä tädiltä. Kysyin neuvoa hyvissä ajoin ennen kuin homman piti olla valmis, mutta täti oli niin "kiireinen", ettei hän koskaan kerennyt neuvomaan minua, miten homma pitäisi tehdä, lopulta tein puolivillaisen version asiasta, joka ilmeisesti onneksi kelpasi. Homma oli muutenkin niin syvältä, että kun määräaikainen sopimus loppui, lopetin hommat vaikka minulla uudesta paikasta tietoa ja minulle tarjottiin jatkoa ko. paikassa. Tiedän että he jäivät pulaan, mutta ei kiinnosta, koska minunkaan perehdyttämisestä ei oltu kiinnostuttu tippaakaan.

    Kyseinen täti oli kylläkin hankalan maineessa koko paikassa. Karskeimmatkaan ukot koko paikassa eivät kysyneet tädiltä kuin pakossa edessä, kun vastauksen saaminen oli niin nihkeätä...
     
  7. Pyykkimuija Vierailija

    Epäinhimillisin paikka jossa olen ollut, on tehdasmainen laitospesula. Lakanoiden automaattimankeliin syöttämistä 8 tuntia päivä, suositusvauhti 7 lakanaa minuutissa. Vuoropäällikkö kiertää säännöllisin väliajoin tsekkaamassa, pysyykö työtahti yllä. Toistensa kanssa solmussa olevia lakanoita saa rempoa otsa hiessä ja kädet vereslihalla jättimäisistä laarista, joita rullataan jonoksi asti odottamaan. Päivän aikana kaksi 5 minuutin kahvitaukoa ja yksi 20 minuutin ruokatauko tarkasti määriteltyinä ajankohtina. Tämä on nykyaikaa - onneksi se minun kohdallani kesti vain kolme päivää!
     
  8. Chrissie Vierailija

    Hirvein homma on ollut kioskin myyjä. Aina ihan järkyttävä kiire tiskillä ja samalla pitää ehtiä neuvomaan asiakkaita, vahtia varkaita, paistaa pullaa ja keittää kahvia (jne. jne.). Edes vessaan ei ehdi, jos on yksin, kuten useimmiten onkin. Kamalinta oli lauantaisin, kun ihmiset pakkautuvat takaseinään ulottuvaksi jonoksi klo 19.59, kun Online-koneet sulkeutuvat klo 20.00. Sitten alkaa mahtava kiroilu ja sadattelu, kun en minuutissa ole ehtinyt myydä sadalle ihmiselle lottoa.

    Kioskin sulkeuduttua palkkaa maksetaan ylim. 15 minuutilta, mutta tosiasiassa kassan laskemiseen, siivoamiseen ja seuraavan aamun pohjustamiseen menee aikaa tunti ts. 45 minuuttia tehdään ilmaista työtä tälle isolle p...apuljulle. Jaksoin silti sinnitellä vuoden verran näissä hommissa, kunnes alkoivat taas opiskelut kummasti maistumaan.
     
  9. Tiskarina Vierailija

    Ruotsinlaiva kyntää Turku-Tukholma-väliä siihen tahtiin, että rannassa käydään tunti seisomassa sen verran,että saadaan vanhat asiakkaat ulos ja uudet 2000 matkustajaa sisälle. Ja sitten taas lähdetään.

    Buffa-ravintola on auki aamiaisesta klo 06.00 alkaen, sitten on pieni tauko ja alkaa lounas, lounaskattauksia kiireen mukaan pari-kolme. Alkuillasta tullaan satamaan ja paikka pannaan kiinni siksi aikaa, että saadaan sali imuroitua, sitten alkaa illalliskattaukset, niitäkin joku pari-kolme.
    Ja koko ajan tarjoijat pinoaa alkuruokalautasia, lämminruokalautasia,jälkiruokamaljoja vaappuviin pinoihin tiskipöydälle. Pinot on niin korkeita kuin ne saadaan tiskipöydälle mahtumaan. Lasipakkeja on 5rivissä ja ne täyttyy koko ajan. Lappaat lautasia pakkiin ja tavaraa vaan tulee ja tulee. Välillä pitää tiskikoneen vesi vaihtaa ja sinä aikana kertyy tavaraa jo pöydälle niin paljon, ettei näe enää toiselle puolelle ollenkaan, olet vain siellä yksin kumisaappaat jalassa, nilkkoihin asti yltävä muoviessu päälläsi ja painat hommaa.

    Sitten kun salista ei enää tule kovin paljon tavaraa, alkaa kylmäköt kantamaan heidän kulhojaan ja kippojaan pestäväksi. Kaikki pitää sekä pakata koneeseen, että purkaa ne sieltä pois ja kantaa takaisin. Yksi posliinivati painaa toista kiloa ihan itsenään.
    Tiskipöydän edessä on iso roskis, jossa kaksi mustaa jätesäkkiä päällekkkäin, yksi ei kestä repeämättä. Siihen tarjoilijat tiputtaa ruuanjätteet ja arvatkaa mitä sellainen painaa, kun se on ihan piripintaan täynnä? Sitä sitten repimään roskakuiluun johonkin väliin.
    Vihdoin viimein tiskit on saatu pois, aletaan pesemään konetta ja tiskin pöytiä ja suihkutetaan lattiat, rautaiset lattiarallit nostetaan ylös ja se iljaantunut moska pestään harjalla pois.
    Ehtii hyttiin ehkä 45 minuutiksi nostamaan jalat ylös ja suihkuun. Yöunet sentään jotain 6 tuntia.Sitten alkaakin taas uusi rumba.
    Viikko töissä, jona aikana ei tiedä onko yö vai päivä ja mihin päin ollaan liikkumassa. Muita ihmisiä ei näe kuin tarjoilioiden päät tiskin yläpuolella, mitään ei voi eikä ehdi puhumaan, eikä siinä mitään kuuliskaan kun kone pauhaa vieressä.
    Sitten viikoksi kotiin, jona aikana justjajust toipuu sen verran että jaksaa taas lähteä viikoksi.
    Ehkä vielä kamalampi paikka voisi olla keittiön patatiski, mutta sinne ei naisia edes oteta yrittämäänkään, ei sitä jaksaiskaan.

     
  10. alexina Vierailija

    Elintarviketehtaan liukuhihna. Tulenpalava kiire, jälkeen ei voinut jäädä yhtään kun hihna pyöri. 2 viikkoa kestin sitä helvettiä.
     
  11. Ain_o Vierailija

    Tiskarina; tuttu tarina, myös minulle yksi kauheimmista työpaikoista. Kauheinta oli kuitenkin olla kesällä metsätöissä, käytännössä risukoiden ja ruovikoiden raivausta. Joka päivä vähintään 10 tunnin työpäivä, ainoana naisena riuskojen miesten joukossa, ja pakko pysyä samassa tahdissa. Kesä oli tosi kuuma, ja silti piti päällä olla painavat ylisuuret suojavaatteet. Nestettä ja suolaa ei yksinkertaisesti ehtinyt mättää sisäänsä sitä mukaa mitä sitä hikoili ulos. Ruovikossa piilotteli pieniä elämiä, lähinnä sammakoita ja linnunpoikia, jotka silpoutuivat sahan terään ja joiden jäänteitä lenteli kasvoille ja vaatteille. Saha temppuili jatkuvasti, ja lakisääteisiä juomataukoja ei tunnettu, eikä työturvallisuudesta muutenkaan välitetty. Tauot vietettiin vaiteliaiden norttia vetävien miesten kanssa ilman mitään puhuttavaa. Iltaisin olin niin sekaisin nestehukasta, nälästä ja uupumuksesta etten tiennyt tästä maailmasta yhtään mitään. Ja tuo eläinten joutuminen sahaan tuntui tosi pahalta.
    Ehdin tehdä töitä vain kaksi kuukautta, kunnes tuli stoppi vastaan. Sain pahan auringonpistoksen ja lopetin sen jälkeen työt. En suosittele.
     
  12. pikkurahasta Vierailija

    Ja minä kun luulin kokeneeni surkeita työpaikkoja...
    Jestas mitä kaikkea ihmiset joutuu tekemään! Ihan kamalaa rääkkäämistä.
    Ja kun ei tarjota enää edes p-aduuneja niin työkkärissä jatkavat rääkkäämistä. Viran puolesta. hohhoijaa
    Tulee kuitenkin se viimeinen hetki - ja mitäs silloin muistelee teettäjä, mitä tekijä?
    Kumpaa pelottaa enemmän?

    http://www.youtube.com/watch?v=BrFWFrMZ84c&NR

     
  13. Tintti82 Uusi jäsen

    liittynyt:
    03.07.2006
    Viestejä:
    328
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kamalaa, tavallaan. Tai sitten olen masokisti kun tavallaan pidin siitä.
    Olin leipomolla kaksi kesää kolmivuorityössä. Välillä kun oli porukkaa poissa saatoi käydä niin että kun menin maanantaina aamuvuoroon niin puoliltapäivin tuli esimies sanomaan et tulisitko yöhön loppuviikoks.. Juu meninhän minä. Välillä ketutti mutta rahaahan se tiesi. Välillä olin vkloppuisinkin hommissa.
    Pari taukoa oli päivällä. Ne pääsi pitämään silloin kun sai tuuraajan. Ja kun oman tauon oli pitänyt piti mennä laskemaan toinen tauolle.
    Välillä joutui vääntämään viinereitä koko päivän seisaaltaan. Linjan reunapalkit osui jalkoihin enkä pitkien jalkojenitakia päässyt tuolilla tarpeeksi lähelle. Se oli ärsyttävintä hommaa koko puljussa. Selän sai kipeäksi aika hyvin.
    Muu homma oli pakkaamista ja laatikoiden nostelua. Laatikot painoi max. 15kg. Jos täytteitä joutui tekemään (yleensä yövuorossa) painoi sokeri ym säkit 20-25kg. Siihen lisäksi paljujen kuskailu ja pesu.

    Tykkäsin siitä siinä mielessä että vuomat kasvoi ja peppu kiinteytyi. Kyykkyjä tuli tehtyä päivittäin ja lavojen sekä paljujen liikutteluun sai joskus käyttää kaikki voimansa. Olihan siellä trukkejakin mutta niitä ei aina ollut saatavilla.
    Pahinta oli kun vei lavaa tai kahta varastoon jossa oli pakkasta 24 astetta. Sitten jos se lattia oli jäässä eikä varasto mies ollut hakannut jäitä pois niin se trukki saattoi jysähtää keskelle lattiaa kaikkine lavoineen. Ja kaasua kun painoi niin sutio van paikoillaan. Siinä sai tapella hetken aikaa ennen kuin sai sen kirotun vempeleen liikkeelle. Päällä oli vain t-paita ja ohut työtakki. Aina kun ei tullut mieleen laittaa pakkastakkia päälle..
    Palkka oli ihan ok opiskelijalle mutta hommaan nähden olisi voinut olla parempi. Kesällä kertyneillä palkoilla maksoin opiskelukämpän vuokran ja opintorahoilla pääsin sitten käymään joka vkloppu kotona. Kun opiskelut loppui niin rahaa jäi vielä pari tonnia "vuokratilille". Muuten ei valittamista.
     
  14. sispu Uusi jäsen

    liittynyt:
    22.11.2006
    Viestejä:
    95
    Saadut tykkäykset:
    0
    En osaa päättää kumman valitsen. Olin konsulenttina ruokakaupassa Joulun alla silliä myymässä suoraan tynnyristä. Ihan hirveä olo ja haju kun illalla pääsin kotiin.
    Toinen kamala kokemus on turku-tukholma väliltä sinivalkoilselta laivalta. Silloisena buffetin tarjoilijana en ole koskaan nähnyt mitään sellaista kuin näin silloin. Venäläisille oli oma kattaus kun ei niitä voinut päästää muiden ihmisten kanssa samaan saliin syömään. Se oli ihan kamalaa.
    Ruokaa ja juomaa mätettiin pöytä täyteen, samalla lautasella oli sillit ja rahkavaahdot. Jos ihmisiä oli 4, oli juomalaseja vähintään 20. Miehet veti sikaria ja poltti sädetikkuja. Mitään pöytätapoja tällä sakilla ei ollut. Hajukin oli kamala kun haju- ja partavesiä oli lotrattu päälle paljon enemmän kuin laki olisi sallinut.
    Siivo minkä ne jätti pöytiin oli törkeä, ruokaa jäi vaikka kuinka paljon, ja se ei ollut kaikki lautasilla...
     
  15. Jamilla Vierailija

    Paskin duunini oli kahdeksannella luokalla työharjoittelujakso, muistaakseni 2 viikkoa. Olin kampaamossa. Siellä ne laittoivat minut siivoamaan kaikkea; ikkunoita, kampaamovälineitä, lattiaa ja myyntihyllyjä. Siis pelkkää siivoamista. Pahinta oli, kun jouduin siivoamaan solariumhuoneen lattiaa käsin, enkä edes saanut kumihanskoja; käteni olivat aivan ruvella kun oli talvipakkanen ja niitä oli ensin liotettu pesuvedessä. Muistan vielä kun puristin kädet nyrkkiin, oli rystyset niin kuivat että niistä tuli verta.

    En ole siihen kampaamoon jalallani astunut tet-jakson jälkeen. Saivatpahan kämpän puhtaaksi, ilmaistyövoimalla. Törkeintä oli kuitenkin se, että arvostelupapereissa oli (neljä kohtaa, joissa asteikko 1-4) ruksattu kaikista kolmoset, eli toisiksi parhaimmat "arvosanat", koska "aina löytyy parannettavaa".
     
  16. Kukkakaalipelto Vierailija

    Kukkakaalipellolla. Edettiin rivissä traktorin perässä olevan liukuhihnan perässä. Piti pysyä traktorin vauhdissa (ei se kova ollut, mutta kuitenkin), huiskia kukkakaaleja poikki isolla veitsellä ja karsia niistä suurimmat lehdet. Kukkakaalit vilisivät vielä unissakin :)

    Hyviä nämä teini-iän kesätyöpaikkakokemukset. Saipa kasvatettua kovan motivaation opiskeluun..
     
  17. Maan äärestä Uusi jäsen

    liittynyt:
    23.10.2006
    Viestejä:
    102
    Saadut tykkäykset:
    0
    Otin sairaalasta yötyötä sopimuksella, että jos potilas kuolee yön aikana,laitan sen kuntoon ja sitten pääsen kotiin vaikka keskellä yötä.
    Ensimmäinen mummo kuoli kolmen maissa ja hänen pesemisensä oli kova urakka. Oli nimittäin hirveältä haiseva syöpäpotilas. Joku hoitaja heitti rättejä ovesta ja selitti miten kaikki aukot tukitaan ja peti siivotaan.Kun viiden maissa sain kaiken mielestäni kuntoon ja vähän käännäytin vainajaa itseeeni päin, että sain lakanan alta suoraan, mummoltapa putosivat tekohampaat ja samalla suusta purskahti litranverran kamalaa vihreää haisevaa syöpämönjää.
    Minulla meni sinä eka yönä aamuun asti, että sain vainajan kuntoon.
    Seuraava yö oli vielä kamalalmpi kun kuoleva potilas haukkui ja möyhäsi minulle, nimitteli ja sitten lopulta kirotessaan minua kuoli. Hellästi pesin ja vaatetin ja panin vielä kukkaset käteen.En tiedä oliko kauhein työni, mutta silloin siltä hetken tuntui.Tosi uupunut olin, en edes vettä ehtinyt juoda kun ei ollut kuin se vainajan huoneen hana.
     

  18. Toivottavasti et ole enää sairaalassa töissä. Jos tuolla tavalla uhtaudutaan kuolleisiin "syöpämönjää" niin ei ole empaattisuutesi kovin suurella tasolla. Haluaisitko itse heti kuoltuasi joutua tuollaiseen käsittelyyn ja ala-arvoiseen tapaan suhtautua? Ihan kamalaa, sääliksi käy sitäkin mummoa.
     
  19. eipäs Vierailija

    Minun mielestäni tämä hoitaja oli urhea. Ei monestakaan ihmisestä ole tälläiseen.
     
  20. ? Vierailija

  21. Skylla Jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    575
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olin kauheimmassa työpaikassani kouluaikaan kesälomalla. Olin 15v. ja hoidin kolmea veljestä: melkein 7v, 3v ja 1v. Vanhin teki koiruutta minkä ehti ja juorusi kaiken vanhemmilleen. Tai oikeastaan isälleen ja äitipuolelleen. Tämä 3v heitteli eräänä päivänä päiväunien aikaan lähes kaikki lelut ikkunan raosta pihalle. Luulin ipanan nukkuvan sikeästi. Minä otin kakarat kainaloon ja menin hakemaan pihalta lelut pois. Asunto oli 6. kerroksessa. Huh, onnkeis oli hissi!

    Yhtenä päivänä 3-vuotias oli löytänyt äidin ompelurasiasta silmäneulan. Jotenkin se neula oli mennyt pojan ukkovarpaaseen edestäpäin suoraan jalkaterää kohti. Onneksi neulan päässä oli valkoinen rihma, josta sain vedettyä neulan pois. Ei siitä kyllä paljon näkynyt!

    Ellokuussa perhe oli matkoilla ja hoidossani oli vain nuorimmainen. Rouvan sisar kävi joka ilta tarkistamassa, että olin pojan kanssa kotosalla. Yhtenä iltana oli kamala ukonilma, jota pelkäsin (pelkään muuten vieläkin). Nappasin ipanan kainaloon ja menin kotiini kilometrin päähän yöksi. Taas rouvan sisar oli käynyt tarkistamassa tilanteen ja huomannut kämpän olevan tyhjänä. No, sain lopputilin,kun perhe palasi matkalta.

    Koulusta oli silloin v. 60-luvulla kesälomaa 3kk, joten pari vk jäi mullekin sitten loparien jäkeen kesälomaa. Hurraa! Palkkaa mulle maksettiin 100 mk/kk. Työpäivät olivat pitkiä, koska lasten vanhemmat olivat yrittäjiä. Toinen piti huoltoasemaa ja toinen sen kahviota sisarensa kanssa. Saatoin olla töissä klo 6.30-23.00. Viikossa oli yksi vapaapäivä.

    Sen jälkeen en ole lapsenvahtina tykännyt olla. Omani olen aikuisiksi ja kunnon kansalaisiksi kasvattanut sekä lapsenlapsiani silloin tällöin hoitanut. Muista lapsenvahtikeikoista olen kieltäytynyt enkä ole kovin lapsirakaskaan.
     
  22. Osa-aikaduunari Vierailija

    Tulipa minullekin yksi teini-iän lapsenvahtikokemus mieleen. Olin laittanut ilmoitukseni lähikaupan ilmoitustaululle, ja käynytkin jo muutamassa perheessä lapsenvahtina. Sitten minulle soitti eräs yksinhuoltajaäiti, joka kysyi voisinko päiväsaikaan tulla tutustumaan hänen kolmeen poikaansa (5, 4 ja 1 v.) ja illalla sitten tulla hoitamaan heitä pidemmäksi aikaa. No, minähän lupauduin. Tutustuminen tapahtui niin, että vaihdoimme äidin kanssa muutaman sanan ja hän lähti kuntosalille. Yhtäkkiä ovikello ja sisään astui ilmeisesti pienimmän pojan isä, joka edes esittelemättä itseään ilmoitti, että hän vie nyt pojan syntymäpäivien viettoon. Anelin häntä odottamaan äitiä, sillä enhän voinut antaa lasta noin vain minulle tuntemattomalle ihmiselle. Mies jäi olohuoneeseen pyörimään ympyrää, eikä juuri puhunut eikä pukahtanut. Aikanaan äiti tuli kotiin, ja isä lähti lapsensa kanssa. Onneksi, sillä illalla kaksi isompaa lasta pitivät minut täystyöllistettynä.

    Äiti pyysi, että ilmaantuisin paikalle illalla kuuden aikoihin. Itse hän lähti baarikierrokselle, ja lupasi palata puolenyön aikoihin. Silloin minua jotenkin huvitti, kun hän lähtiessään sanoi että jos lapset käyvät oikein villeiksi, niin ne voi sulkea vaikka alasti parvekkeelle. Ilta eteni, ja lapset kävivät koko ajan villimmäksi. He yrittivät sylkeä päälleni, lukittautuivat huoneeseensa ja ampuivat ikkunasta nauloja pillin läpi. Kun vihdoin sain heidät ulos huoneesta, isompi poika otti linkkuveitsen ja alkoi huitoa minua sillä. Mikään järkipuhe ei häneen tehonnut, joten jouduin kaatamaan hänet maahan ja istumaan päälle, ennenkuin sain veitsen kiskottua hänen kädestään. Tässä vaiheessa mieleeni tuli se parveke... Ajattelin että jos se on heidän perheessään käytetty kasvatuskeino, niin miksen minäkin voisi sulkea poikaa sinne muutamaksi minuutiksi. Komensin pojan parvekkeelle rauhoittumaan (tosin vaatteet päällä), ja hän meni sinne kiltisti. Kun hetken kuluttua katsoin ikkunasta ulos, niin mitä näinkään; poika oli ottanut pitkävartisen lattiaharjan, ja rynni parhaillaan kohti oven ikkunalasia. Ei muuta kuin poika sisään ja komennus nukkumaan. Ihme kyllä pojat nukahtivat, mutta minun iltani ei tähän päättynyt. Puolenyön aikoihin äiti soitti melkoisessa hiprakassa, ja kysyi voisinko jäädä yöksi. Hänellä oli kuulemma toinen yösija tiedossa, ja minä voisin nukkua hänen tuplavesisängyssään. Kilttinä ihmisenä suostuin, ja painelin pehkuihin. Viiden aikaan aamulla avain kääntyi lukossa, äidin hahmo ilmaantui makuuhuoneeseen ja silmäkulmastani näin, kun hän riisui päällysvaatteensa. Kohta hän jo kuorsasikin makoisasti vieressäni. Aamulla tein vielä lapsille aamiaista ja piirtelin heidän kanssaan muutaman tunnin. Nyt he käyttäytyivät kuin pienet enkelit.

    Tehdessäni kotiinlähtöä äiti huomasi, että hänellä ei ole yhtään käteistä. Hän kysyi sopiiko minulle, jos hän toimittaa palkkion minulle illalla. Sopihan se, ja illalla äidin veljen auto kurvasikin pihaamme. Sain lähes vuorokauden raatamisesta palkkioksi 50 markkaa! Uuden vuoden aattona äiti soitti, haluaisinko tulla taas lapsenvahdiksi. Kerroin, että ensinnäkin olen jo sopinut itselleni ohjelmaa, ja toiseksi, olen lopettanut lastenhoitohommat.

    PS. Muutaman vuoden kuluttua lehti-ilmoituksia selaillessani huomasin, että veljekset olivat saaneet pikkusiskon.
     
  23. kesätyö Vierailija

    Kamalin työni oli matkapuhelinliittymämyyntiä puhelimitse. Provisiopalkkaus.
     
  24. Siivooja Vierailija

    Olin isolla siivousfirmalla siivoamassa lihatehdasta. Verta ja suolenpätkiä moppasin kamalalla kiireellä. Osassa siivottavista huoneista piti koneita pestä letkulla ja siinä vaatteet tietenkin kastuivat täysin, seuraavissa oli sitten jäätävä lämpötila joten aika kylmissään oli työpäivän päätteeksi. Palkka oli niin surkea ettei sillä olisi edes elänyt. Olin tasan yhden työpäivän siellä. Nostan hattua niille jotka tällaista pitempään jaksavat...
     
  25. Rosetta Vierailija

    Lehtimyyjänä provikkapalkalla. Se oli melkoisen stressaavaa, kun ikinä ei tiennyt, paljonko saa palkkaa, kun sitä sai just sen verran, kun sai lehtiä myydyksi. Joskus tuli nollapäiviäkin. Pomot saivat porukkaa rekrytoidessaan homman näyttämään siltä, että työ on helppoa ja hauskaa, kauppa käy kuin siima ja rahaa tulee kuin rännistä. Todellisuus oli kuitenkin ihan toista, työmarkkinatuellakin olisin tienannut enemmän. Ja jatkuvasti tuli vastaan soitosta ärsyyntyneitä ihmisiä, jotka löivät luuria korvaan ja v***uilivat, yritä siinä sitten itse olla jatkuvasti positiivinen ja hymyä äänessä.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti