V
Väsynyt puoliso
Vieras
Yhteistä taivalta takana 15-vuotta. Erossa olemme olleet nyt 3kk. Minä olen asunut muualla ja lapset vuoroin isällää vuoroin minulla. Minä olisin jo päässyt eteenpäin, ehkä, tämän suhdeasian tiimoilta mutta mies on surun murtama ollut ja kaipaillut minun perään.
Suhteessa on koko ajan ollut pientä sakkaa häiritsemässä meidän elämäämme. Suurin syy on miehen suku. Sen kummemmin erittelemättä aiheuttavat meille koko ajan ongelmia ja murhetta. Tämänkin olisin kestänyt, mutta ensimmäisen lapsen raskausaikana miehellä oli suhde. Vuoden kestävä. Siihen lisäksi vähän väkivaltaisuutta minua kohtaan. Tätä asiaa ei koskaan oikein selvitetty, päätettiin vaan jatkaa ja haudattiin ongelmat ja murheet. Väkivaltaa ei enää sen jälkeen ole ollut.
Olen voinut pahoin tässä suhteessa. Olen ollut yksinäinen ja kaivannut kumppania. Sitten mitta täyttyi. Petin itsekin. Tästä tajusin kuinka katkera ja vihainen miehelleni olen...
Nyt kun muutaman kuukauden ollaan oltu erillään, toki lasten takia paljon tekemisissä, olen alkanut kaipaamaan miestä. Yhdessä ollessa kuitenkin olen häneen kohdistuen ärtynyt ja kiukkuinen. En kestä hänen kosketustaan.
Nyt hän on kuitenkin kertonut minulle asioita, joita olen kaivannut ja toivonut kuulevani koko suhteen ajan. Hän myös toivoi, että menisimme parisuhdeterapiaan yhdessä. Ehdotin tätä vuosia sitten mutta hän ei suostunut.Nyt hän olisi tähänkin valmis... Ja valmis poistamaan sukunsa elämästämme jne jne jne....
Suhteessa on koko ajan ollut pientä sakkaa häiritsemässä meidän elämäämme. Suurin syy on miehen suku. Sen kummemmin erittelemättä aiheuttavat meille koko ajan ongelmia ja murhetta. Tämänkin olisin kestänyt, mutta ensimmäisen lapsen raskausaikana miehellä oli suhde. Vuoden kestävä. Siihen lisäksi vähän väkivaltaisuutta minua kohtaan. Tätä asiaa ei koskaan oikein selvitetty, päätettiin vaan jatkaa ja haudattiin ongelmat ja murheet. Väkivaltaa ei enää sen jälkeen ole ollut.
Olen voinut pahoin tässä suhteessa. Olen ollut yksinäinen ja kaivannut kumppania. Sitten mitta täyttyi. Petin itsekin. Tästä tajusin kuinka katkera ja vihainen miehelleni olen...
Nyt kun muutaman kuukauden ollaan oltu erillään, toki lasten takia paljon tekemisissä, olen alkanut kaipaamaan miestä. Yhdessä ollessa kuitenkin olen häneen kohdistuen ärtynyt ja kiukkuinen. En kestä hänen kosketustaan.
Nyt hän on kuitenkin kertonut minulle asioita, joita olen kaivannut ja toivonut kuulevani koko suhteen ajan. Hän myös toivoi, että menisimme parisuhdeterapiaan yhdessä. Ehdotin tätä vuosia sitten mutta hän ei suostunut.Nyt hän olisi tähänkin valmis... Ja valmis poistamaan sukunsa elämästämme jne jne jne....
