Meillä kans minä päätän, koska lähdetään ja mihin. Todella ärsyttävää muksujen kanssa venyä ja vanua esim. pukemisen kanssa, napa paljaana juostaan koko aamupvä, ja puettavat vaatteet unohtuvat ties mihin. Sitten niitä etitään kissojen ja koirien kanssa... :kieh: Jatkuvaa komentamistahan tämä välillä, mutta kun pysyy itte vaan tilanteen yläpuolella, pitäis pärjätä.
Iltapelleilyt on meilläkin tuikitavallista, justiin viime viikolla keksittiin miehen kanssa hyvä "peläytys" lapsille, kun eivät jälleen kerran korviaan lotkauttaneet, kun isi odotti pesuhuoneessa iltapesuttelijoita. Pyydettiin nätisti monta kertaa, tietävät kyllä tahdin että ensin iltapesulle, sit iltapala, sit hampaat ja nukkumaan. Kumpikaan ei kattonut edes päin, kun yritti heitä hoputtaa (5v. ja 3 v.) leikit kesti ja kesti vaan, ei mitään reaktiota pyyntöihin. Isäntä kyllästyi seisomaan pesuhuoneessa passissa, ja pistettiin kaikessa hiljaisuudessa telkkari kiinni, valot pois ja hiippailtiin makkariin vaatteet päällä makoilemaan. Muutaman minuutin päästä lapset havahtui hiljaisuuteen ja lähtivät ettimään meitä. "Eiks isi pesekään meitä?"
Selitettiin vaan pimeässä, että no ei takuulla pese, koska eivät tulleet silloin kun pyydettiin. Että "nyt on palvelu päättynyt, ja huomenna uusi päivä. Äitille tuli paha mieli ja isi on väsynyt, saatte pärjätä loppuillan ihan omillanne." Tuli kuulkaa niin iso itku ja anteeksipyynnöt, eipä ole hetkeen tarvinnut pesulle hoputtaa. Asiasta keskusteltiin nukkumaanmennessä runsassanaisesti, ei tarvinnut huutaa eikä kovistelua harjoittaa, vaan asia tuli perille kerrasta.
