kärsiikö joku syömishäiriöstä?

[kun ruoka on vihollinen]

mulla oli nuorempana bulimia,kävin sentakia ihan hoidossa. olin normaalipainoinen mutta jostain syytä tunsin itseni lihavaksi ja oli pakko laihduttaa. painoin 52 kiloa mikä oli mulle liian vähän. sitten jostain syystä annoin itseni lihoa ja painon ekan lapsen jälkeen yli 80 kiloo. laihdutin aika nopeasti 22 kiloa. se paino pysyikin pitkään kunnes rupesin odottaan toista lasta. raskauksien aikana en oo ollu syömättä,ehkä tän toisen loppuvaiheessa iski pieni paniikki kun lukemat näytti taas yli 80 kiloa. nyt oon pudottanut painoo 7 kiloo ja vielä olis edessä ainakin 14kg. pystyykö tässä enää koskaan oleen ns. normaalissa suhteessa ruoan kanssa? oon monta päivää eläny pelkällä tonnikalapurkillisella. paha olo tulee henkisesti jos syö liikaa,vaikka olisikin syönyt oikeesti niin kun pitää. itken hirveesti kun katson peiliin,nään itseni ihan hirveen isona,vaikka ylipainoa ei oikeesti ole paljoa. bmi näyttää 27. onko muita jokka kärsii tästä sairaudesta ja vjoitakin jokka on parantunut. tai voiko ylipäätään tästä parantua.

 

[Juon Kahvini Miten Sattuu]

:wave: BMI 23 ja en voi elää itseni kanssa. Mut mulla on muutenkin noita ongelmia et en edes haaveile terveestä minäkuvasta enää...

 

[vieras]

Paranemista voi koittaa pakkosyömisellä. Eli aloitat syömällä yhden normaalin aterian päivässä, viikon tai kahden kuluttua jatkat kahdella normaalilla aterialla jne.

Kun on tuota bulimiaoireilua niin kannattaa aloittaa joillakin eineksillä eikä keittää kattilallista soppaa sillä siinä on ahmimiskohtausriski :/
Mutta ensimmäisellä viikolla joka päivä lounas vaikka, eli yksi joku mikroateria, lasi maitoa ja näkkäri/ leipäsiivu jossa tl margariinia sekä jotain kasviksia päällä. Ja se syödään joka päivä samaan aikaan, ei enempää eikä vähempää, muu päivä menköön miten menee. Ja sitten parin viikon kuluttua lisätään ruokavalioon esim aamupala tai toinen ruoka, tavoite on viisi kohtuullista atreiaa päivässä, kevyttä terveellistä ruokaa joka ei lihota kun annoskoot ovat kunnossa. Elimistön tottuminen uuteen kestää pitkään, mutta on se sen arvoista.

 

[harmaa]

bmi 42

 

[neito83]

painoindeksin voi laskea fitness.fi sivuilta. sieltä laskurit

 

[Säde]

En usko, eikä mulla oikeesti ole todettukaan mitään syömishäiriöö, mutta ymmärrän täysin ton "paha olo tulee henkisesti jos syö liikaa,vaikka olisikin syönyt oikeesti niin kun pitää. itken hirveesti kun katson peiliin,nään itseni ihan hirveen isona,vaikka ylipainoa ei oikeesti ole paljoa."

Itken ja kärsin, vaihdan vaatteita useita kertoja päivässä kun kaikissa näytän hirveeltä, ahdistaa kulkea yleisillä paikoilla, hävettää oma kroppa. Nolottaa syödä ravintoloissa kun "kaikki katsoo kun läski oikeen ahmii". Ihmiset ei ymmärrä miten voin oikeesti olla asiasta niin ahdistunut. Sitten tunnen itseni vielä "huonommaksi" kun olen niin typerä ja pinnallinen ihminen. Tiedän, että oikeesti ei, varmaankaan, paljoo ehkä ole sitä ylipainoa (BMI 20) mutta en vaan usko. Peilistä katsoo hirveä, lihava, ruma, arvoton ihminen.
Yksin kotona ollessani en syö ollenkaan mutta pakko on syödä kun on muita, muuten ne huomauttaa. Sitten kaduttaa kun on syönyt ja auttamatta lihoaa lisää. Tuskin tästä mitään apua sulle oli, sainpa itse vaan valittaa...

 

[vieras]

En usko, eikä mulla oikeesti ole todettukaan mitään syömishäiriöö, mutta ymmärrän täysin ton "paha olo tulee henkisesti jos syö liikaa,vaikka olisikin syönyt oikeesti niin kun pitää. itken hirveesti kun katson peiliin,nään itseni ihan hirveen isona,vaikka ylipainoa ei oikeesti ole paljoa."

Itken ja kärsin, vaihdan vaatteita useita kertoja päivässä kun kaikissa näytän hirveeltä, ahdistaa kulkea yleisillä paikoilla, hävettää oma kroppa. Nolottaa syödä ravintoloissa kun "kaikki katsoo kun läski oikeen ahmii". Ihmiset ei ymmärrä miten voin oikeesti olla asiasta niin ahdistunut. Sitten tunnen itseni vielä "huonommaksi" kun olen niin typerä ja pinnallinen ihminen. Tiedän, että oikeesti ei, varmaankaan, paljoo ehkä ole sitä ylipainoa (BMI 20) mutta en vaan usko. Peilistä katsoo hirveä, lihava, ruma, arvoton ihminen.
Yksin kotona ollessani en syö ollenkaan mutta pakko on syödä kun on muita, muuten ne huomauttaa. Sitten kaduttaa kun on syönyt ja auttamatta lihoaa lisää. Tuskin tästä mitään apua sulle oli, sainpa itse vaan valittaa...

Kyllä sulla on vähintään alkava syömishäiriö ja jonkunasteinen häiriö kehonkuvassa...