Kas kun ahdistaa

[Kulmaton.]

Niin ettei meinaa tulla opiskelusta mitään. Paljon mieluummin tekisin näitä sijaistoimintoja. Kuten olisin täällä netissä vääntämässä paskaa. Koko päivän on ollut jännitys päällä. Siivosin alakerran, pesin vessan, kävin kävelyllä, pelasin hiukan, välissä olen lukenut ehkä 3 artikkelia. Ja aina se sama jännitys valtaa, keskittymiskyky rakoilee. Pystyn keskittymään lukemiseen ainoastaan liikkeen avulla ja sitten se tarkoittaakin, että kuljen kirja nenän edessä ympyrää ja luen. Tai venyttelen samalla, tai pyyhin pöytiä samalla, tai teen jotain samalla.

Eikä se jännitys nyt laukea. Koko ajan hankalampi ja tukalampi olla.

Jos saisin jotenkin itselleni konkretisoitua nyt mistä tämä ahdistus johtuu, niin ehkä sen voisi jotenkin saada kuriin ja loppumaan.

 

[vinkki]

Ota kynä ja paperi nokan eteen. Ala purkamaan oloa paperille! Toimi minulla, pari kertaa kirjoittelin monta A4:sta, lopuksi poltin ne. Ei ole ahdistanu sen koommin
Niin ja minäkään en tiennyt mistä se olo johtui, nyt tiedän.

 

[alkuperäinen]

Ota kynä ja paperi nokan eteen. Ala purkamaan oloa paperille! Toimi minulla, pari kertaa kirjoittelin monta A4:sta, lopuksi poltin ne. Ei ole ahdistanu sen koommin
Niin ja minäkään en tiennyt mistä se olo johtui, nyt tiedän.

Kokeillaan. Tai oikeastaan yritin sitä jo, mutta se aina keskeytyy keskittymiskyvyn puutteeseen. Tarvitsen paljon taukoja. Päivä menee haahuiluun nyt. Ehkä se on yksi osa siitä mikä ahdistaa.

Keskittymiskyvyttömyys, jatkuva tarve liikkua, opiskeluvaikeudet niiden kautta.

Tunne ettei tee tarpeeksi, saa aikaan tarpeeksi.

Tunne olevansa tyhmä.

Kotona vallitseva tunnelma.

Pelko peikoista, joita kirjasta nousee. Jatkuva itsensä ruotiminen ja itsensä erottaminen tarinasta. Todellisuuden käsittäminen realistisesti.

Koepelko. Ajatusten selkiytymättömyys ja päässä vallitseva jatkuva kaaos. Niiden yhdistäminen on todella vaikeaa.

 

[alkuperäinen]

Suunnitelmattomuus. Tarvitsen etenemissuunnitelman.

 

[alkuperäinen]

Luen nyt loput artikkelit. Vaikka päällä seisten, jos se auttaa keskittymään. Suljen netin. Sytytän kynttilän. Keitän teetä. Pesen astiat ja pistän pyykkikoneen päälle.

 

[alkuperäinen]

Sitten tarkastelen tuntoja, kuuntelen itseäni, syyllistämättä. Käsittelen asioita sekä ulkopuolisena ja omana itsenäni. Askel kerrallaan.

 

[alkuperäinen]

Noin. Olihan tästä apua...

Tavallaan. Edelleen jännittää. Mutta ainakin on jotain mihin tarttua.

 

[vinkki]

Noin. Olihan tästä apua...

Tavallaan. Edelleen jännittää. Mutta ainakin on jotain mihin tarttua.

Anna ajastuksen juosta ja kirjoita paperille, ei tarvitse edes itse lukea niitä jälkikäteen. Teksti saa olla sekavaa ja poukkoilevaa, anna tulla kaikki mitä tulee Siitä ei tarvi saada selvää jälikäteen, lopetat ja poltat paperit heti kun tunnet että olo alkaa helpottamaan!

Askel kerrallaan eteenpäin Itse pääsin todella nopeaan eroon ahdistuksesta, kun tajusin mistä kyse ->Taas kirjoitin paperille ahdistaviin asioihin liittyvät tuntemukset, poltin ne. Elämä on hymyillyt jo vuosia, eräs ammattilainen sanoi, että moni minun tilassani olisi ollut jo aikaa sitten "pehmustetussa" huoneessa. Minulla kroppa alkoi oireilemaan, ei mieli..Onneksi sain itseni ruotuun ja helposti vielä