Katariina Sourin hyvä kirjoitus maahanmuutosta

[vierailija]

En ole juuri ottanut kantaa maahanmuuttoon, mutta nyt on korkea aika nostaa tämäkin aihe esille.

Tämän päiväisessä Helsingin Sanomien äärettömän tärkeässä artikkelissa puhutaan koululaitoksen totaaliseen kriisiin ajaneista taustatekijöistä, ja kuvataan myös koulumaailman arkea. 30 vuotta opettajana toiminut Kukka Cedercreutz vaihtoi alaa ja kirjoitti kirjan koulumaailman uuvuttavuudesta, joka hänen mielestään "uhkaa jo Suomen tulevaisuutta".

Hän nostaa esiin oppilaiden henkilökohtaiset haasteet ja opettajien kyvyttömyyden hallita lapsia, jotka ovat ottaneet vallan aikuisilta. Hän puhuu paljon digiloikan ja muiden koulu-uudistusten aiheuttamista ongelmista ja siitä, miten huonoiksi osoittautuneista päätöksistä ei voida peruuttaa.

Hän puhuu luokassa olevien oppilaiden epäsuhtaisesta osaamistasosta ja maahanmuuttajalasten kielitaidottomuuteen liittyvistä vakavista ongelmista.

Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:

"Yksi muutoksista on vieraskielisten oppilaiden määrä kouluissa. Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä on noussut vuoden 1990 puolesta prosentista vuoden 2024 yhteentoista prosenttiin. Heillä on hyvin monenlaisia taustoja, ja osa heistä osaa suomea yhtä hyvin kuin äidinkieltään. Alle 15-vuotiaista helsinkiläisistä neljäsosa on ulkomaalaistaustaisia.

Cedercreutzin mielestä kokonainen rakennemuutos on kuitenkin heitetty koululle kopattavaksi – ilman riittäviä resursseja. Hän havainnollistaa, miten kirjavalle joukolle opettajan pitäisi opettaa jakolaskuista tai Pohjoismaista. Joku 10-vuotias on tottunut kotonaan katsomaan uutisia ja keskustelemaan käsitteillä, kuten kehysriihi ja budjetti. Hänen luokkatoverilleen tuntemattomia voivat olla sellaiset sanat kuin kangas ja sakset.Cedercreutzin ja hänen haastattelemiensa opettajien mielestä yleisopetuksen ryhmissä on oppilaita, joiden kielitaito ei yksinkertaisesti riitä.

"Mitä lapsi hyötyy siitä, että on ollut vuoden valmistavassa opetuksessa, josta siirtyy vaikka kuudennelle luokalle. Mitä hän tekee siellä, kun muut opiskelevat keskiaikaista Eurooppaa. Mitä hän siitä ymmärtää, jos ei ymmärrä suomea."

Ongelmallista on sekin, jos esimerkiksi valmistavalla luokalla on sattunut olemaan ryhmä, jonka oppilaat ovat samankielisiä keskenään. Tilanne on usein hyvin erilainen kuin menneiden vuosikymmenten maahanmuuttajilla, joiden kaverit olivat suomenkielisiä ja joiden koulussa ei ollut juuri muita omaa äidinkieltä puhuvia. Silloin kielen kyllä oppi."

Hienoa että Heserissa nyt kirjoitetaan avoimesti maahanmuuton koko yhteiskuntaa horjuttavista haasteista. Olen loputtoman kyllästynyt siihen, että maahanmuuttokritiikki nähdään rasistisena, epätasa-arvoa ruokkivana äärioikeistolaisuutena. Kyseessä on, kuten alussa todettiin, Suomen tulevaisuus.

Ongelmat kun eivät ulotu ainoastaan koulumaailmaan, vaan myös naisten ja tyttöjen perusoikeuksiin ja siihen, miten yhteiskunta panostaa heidän turvallisuuteensa. Rajusti lisääntynyt rikollisuus ja huumekauppa ovat nekin ongelmien keskiössä. Ihmisarvo on jokaisella yhtäläinen, mutta siinä missä oma kansamme kärsii juurettomuudesta, niin tänne tulevilla maahanmuuttajilla juurettomuus on elämäntilanteesta ja olosuhteista johtuen moninkertaista, ja seuraukset kohtalokkaita.

Kaikesta tästä on voitava ilman leimaantumista käydä keskustelua, ja on voitava puhua myös siitä, miksi me suojelemme ainoastaan maahanmuuttajien ja saamelaisten oikeutta omaan kulttuuriinsa, samalla kun sivuutamme muut suomalaisheimoiset, eli ns. kantasuomalaiset ja heidän oikeutensa omaan perimäänsä ja niin henkiseen kuin kulttuuriseen perintöönsä.

Me suomalaisheimoiset olemme Euroopassa, ja ymmärtääkseni maailmanlaajuisestikin, yksi viimeisiä vähemmistökansoja, joka menetti alkuperäriskansan perinteisen elämäntavan, elinkeinon ja uskonnon. Menetimme alkuperäiskansa-statuksemme siis poikkeuksellisen myöhään, kun vierasperäinen uskonto ja ulkopuolinen valloittajakansa ne meiltä vuosisatojen mittaan väkivalloin, eriarvoistamalla ja vainoamalla tuhosivat.

Me olemme silti edelleen vähemmistökansa jolla on ainutlaatuinen ja uhanalainen vähemmistökieli. Tätä kansaa ja kieltä meidän tulee voida sukulaiskansamme virolaisten lailla avoimesti arvostaa ja suojella.

Hesarin artikkeli linkattuna kommentteihin. Vahva suositus sen lukemiselle!

Samoin kannattaa lukea kirjani Unimyytti, joka avaa käsittelemättömän näkökulman muinaiseen historiaamme. Esittelen teoksessani myös konkreettisia ratkaisuehdotuksia nyky-yhteiskunnan massiivisiin ongelmiin ja argumentoin laajasti näkemyksiäni. Kirjan voi tilata nettisivuiltani.

 

[vierailija]

Uupuvat opettajat | Suomea uhkaa opettajien joukkopako, varoittaa Kukka Cedercreutz, joka sai itsekin tarpeekseen

Kukka Cedercreutz sai tarpeekseen luokanopettajan töistä ja vaihtoi alaa vuosikymmenten uran jälkeen. Hänen mielestään kouluissa mättää niin moni asia, että se uhkaa koko Suomen tulevaisuutta.

www.hs.fi

 

[vierailija]

Huono maahanmuuttopolitiikka paskoo kaiken.

 

[vierailija]

En ole juuri ottanut kantaa maahanmuuttoon, mutta nyt on korkea aika nostaa tämäkin aihe esille.

Tämän päiväisessä Helsingin Sanomien äärettömän tärkeässä artikkelissa puhutaan koululaitoksen totaaliseen kriisiin ajaneista taustatekijöistä, ja kuvataan myös koulumaailman arkea. 30 vuotta opettajana toiminut Kukka Cedercreutz vaihtoi alaa ja kirjoitti kirjan koulumaailman uuvuttavuudesta, joka hänen mielestään "uhkaa jo Suomen tulevaisuutta".

Hän nostaa esiin oppilaiden henkilökohtaiset haasteet ja opettajien kyvyttömyyden hallita lapsia, jotka ovat ottaneet vallan aikuisilta. Hän puhuu paljon digiloikan ja muiden koulu-uudistusten aiheuttamista ongelmista ja siitä, miten huonoiksi osoittautuneista päätöksistä ei voida peruuttaa.

Hän puhuu luokassa olevien oppilaiden epäsuhtaisesta osaamistasosta ja maahanmuuttajalasten kielitaidottomuuteen liittyvistä vakavista ongelmista.

Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:

"Yksi muutoksista on vieraskielisten oppilaiden määrä kouluissa. Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä on noussut vuoden 1990 puolesta prosentista vuoden 2024 yhteentoista prosenttiin. Heillä on hyvin monenlaisia taustoja, ja osa heistä osaa suomea yhtä hyvin kuin äidinkieltään. Alle 15-vuotiaista helsinkiläisistä neljäsosa on ulkomaalaistaustaisia.

Cedercreutzin mielestä kokonainen rakennemuutos on kuitenkin heitetty koululle kopattavaksi – ilman riittäviä resursseja. Hän havainnollistaa, miten kirjavalle joukolle opettajan pitäisi opettaa jakolaskuista tai Pohjoismaista. Joku 10-vuotias on tottunut kotonaan katsomaan uutisia ja keskustelemaan käsitteillä, kuten kehysriihi ja budjetti. Hänen luokkatoverilleen tuntemattomia voivat olla sellaiset sanat kuin kangas ja sakset.Cedercreutzin ja hänen haastattelemiensa opettajien mielestä yleisopetuksen ryhmissä on oppilaita, joiden kielitaito ei yksinkertaisesti riitä.

"Mitä lapsi hyötyy siitä, että on ollut vuoden valmistavassa opetuksessa, josta siirtyy vaikka kuudennelle luokalle. Mitä hän tekee siellä, kun muut opiskelevat keskiaikaista Eurooppaa. Mitä hän siitä ymmärtää, jos ei ymmärrä suomea."

Ongelmallista on sekin, jos esimerkiksi valmistavalla luokalla on sattunut olemaan ryhmä, jonka oppilaat ovat samankielisiä keskenään. Tilanne on usein hyvin erilainen kuin menneiden vuosikymmenten maahanmuuttajilla, joiden kaverit olivat suomenkielisiä ja joiden koulussa ei ollut juuri muita omaa äidinkieltä puhuvia. Silloin kielen kyllä oppi."

Hienoa että Heserissa nyt kirjoitetaan avoimesti maahanmuuton koko yhteiskuntaa horjuttavista haasteista. Olen loputtoman kyllästynyt siihen, että maahanmuuttokritiikki nähdään rasistisena, epätasa-arvoa ruokkivana äärioikeistolaisuutena. Kyseessä on, kuten alussa todettiin, Suomen tulevaisuus.

Ongelmat kun eivät ulotu ainoastaan koulumaailmaan, vaan myös naisten ja tyttöjen perusoikeuksiin ja siihen, miten yhteiskunta panostaa heidän turvallisuuteensa. Rajusti lisääntynyt rikollisuus ja huumekauppa ovat nekin ongelmien keskiössä. Ihmisarvo on jokaisella yhtäläinen, mutta siinä missä oma kansamme kärsii juurettomuudesta, niin tänne tulevilla maahanmuuttajilla juurettomuus on elämäntilanteesta ja olosuhteista johtuen moninkertaista, ja seuraukset kohtalokkaita.

Kaikesta tästä on voitava ilman leimaantumista käydä keskustelua, ja on voitava puhua myös siitä, miksi me suojelemme ainoastaan maahanmuuttajien ja saamelaisten oikeutta omaan kulttuuriinsa, samalla kun sivuutamme muut suomalaisheimoiset, eli ns. kantasuomalaiset ja heidän oikeutensa omaan perimäänsä ja niin henkiseen kuin kulttuuriseen perintöönsä.

Me suomalaisheimoiset olemme Euroopassa, ja ymmärtääkseni maailmanlaajuisestikin, yksi viimeisiä vähemmistökansoja, joka menetti alkuperäriskansan perinteisen elämäntavan, elinkeinon ja uskonnon. Menetimme alkuperäiskansa-statuksemme siis poikkeuksellisen myöhään, kun vierasperäinen uskonto ja ulkopuolinen valloittajakansa ne meiltä vuosisatojen mittaan väkivalloin, eriarvoistamalla ja vainoamalla tuhosivat.

Me olemme silti edelleen vähemmistökansa jolla on ainutlaatuinen ja uhanalainen vähemmistökieli. Tätä kansaa ja kieltä meidän tulee voida sukulaiskansamme virolaisten lailla avoimesti arvostaa ja suojella.

Hesarin artikkeli linkattuna kommentteihin. Vahva suositus sen lukemiselle!

Samoin kannattaa lukea kirjani Unimyytti, joka avaa käsittelemättömän näkökulman muinaiseen historiaamme. Esittelen teoksessani myös konkreettisia ratkaisuehdotuksia nyky-yhteiskunnan massiivisiin ongelmiin ja argumentoin laajasti näkemyksiäni. Kirjan voi tilata nettisivuiltani.

Lainausmerkkejä pitäisi käyttää.

 

[vierailija]

Huono maahanmuuttopolitiikka paskoo kaiken.

Näin on käynyt vähän jokaisessa länsimaassa.

 

[vierailija]

Lainausmerkkejä pitäisi käyttää.

 

[vierailija]

No mut niinhän se on et ku eiks me täällä just puhuttu vuosii sitten et oisko mahdollista et olisi niitä tukiperheitä jo vauvoille et siel puhuttais sit suomee ni eiks vauvat oo tyhjii taului ja esim ahvenamaalla puhuttiin vauvalle suomee ja ruotsii ja osaa nyt kumpaakin et eiks kaikki haluu lapselleen parastaan eikä niin et ryhtyy rikolliseks luuseriks. Ni ite jos nyt sais vaik vauvan espanialaisen naisen kanssa ni olis kiva et vauva oppisi kaksikieltä kerralla. Eiks hyvä kielipää oo tärkeää ni voi pärjää täällä ja maailmalla tuetaan kaikkien perheiden kielipäätä nih ehkä syntyisi monta hienoa tarinaa tulevaisuudessa jossa kaikki olemme yhtä ja eiks se talvisodassakin mennyt niin ettei kaveria jätetä. Mutta ei saisi sitä hyväntahtoisuutta hyväksi käyttää ja sit tuoda tänne riehumista ja räyhäämistä pitää myös maahanmuttajien parantaa tapojaan ne jotka huonosti käyttää ja ovat luomassa pelon ilmapiiriä omalta osaltaan. Miksi koetetaan pelolla hallita kun haluaako täällä ihmiset elää suht leppoisasti ja kaikille annetaan mahis ja annammeko useita ja uudestaan ja uudestaan kunnes se kamelinselkä katkeaa. Ku ollaanko me suomalaiset noin yleensä lehmänhermoista sakkia mut sitku saadaan warrior maski päähän ni se on menoa. Monta kieltä teistä voisi vauvalle puhua vai meniskö pää pyörälle jos useami kieli samaan aikaan. Selitittekö te vauvalle koko ajan mitä teette mä en nyt koko aika mul kyl mä aika usein. "Lepposta" arkee niiltä osin. Mut joo jos toi auttais toi lapsen auttamis palvelu mut pitäiskö se ollaan niin ettei liikaa omia näkemyksiä tuputeta niille vauvoille jos mahaanmuuttajat edes suostuu tälläiseen palveluun ku eiks meijän pitäis saada tätä yhteiskuntaa rajentamaan yhdessä et jokaisella on osansa siinä yhteiskunnassa. Niin kohti yhteistä tulevaisuutta. Ja yhteiskunnan twhtävä olisi löytää jokaiselle se oma paikka nih loppuis se toimettomuus ja hommassa olisi järkeä. Sillain et mieli voisi hyvin. Mut ei voi myöskään tehdä täällä mitää raskaita rikoksia tai sen valinnan kun tekee niin sillä kyl tää maa vaihtuu. Täällä suurinosa halua elää rauhassa ja he kustantavat meidän monen elämän myös minun kun olen eläkkeellä se työntekijä joka minunkin kansaneläkettä maksaa ni tekee sen rahan eteen pitkän työn. Ja sit kiitokseksi saakin pelätä riehujia. ja joos saahan mielenilmauksen tehdä ja välillä tukkia kadunkin tietty. Mut se et joutuu fyysistä koskemuttaan pelkäämään ni ei se ole oikein. Miehen tehtävä varsinkin on koittaa hallita mielioikkujaan eikä sen impulssin mukaan mentävä. Joos itelkin jotain juttui mis impulssi hallitsee esim just toi röökinpoltto mut toisaalta varsinkin toisia ihmisiä kohtaan tulevat mielioikut pitäisi hallita ja oppia myös kestämään ei sana miten voi käydä itsetunnolle tollanen no okei voihan se pikkasen pahalt tuntuu mut pitöö kestää mielipahat eikä kiukutella kuin pikkulapsi elämä jatkuu ja ikinä voi tietää mitä tapahtuu seuraavana päivänä ehkä siellä on joku sinua varten. Vai miten te rakentaisitte et maahanmuuttaja lapsi oppisi paremmin viellä suomea? Ainiin se ettei kestä ei sanaa sanoiko kolmesataa sparttalaista ison ein persilaisille? Kyl lapsuuteen kuuluu myös pettymykset ja niiden kestäminen vai nytkö ei kestetä ollenkaan pettymyksiä ja tässä on ongelma? Ei tietty kaikilla mut mitä kunniaa se o jos ei kestä toiselta ei sanaa hän on tilanteesta vain erimieltä ja miehen pitää kestää myös se koska silloinhan loukkaamme sen toisen kunniaa ku se toinenkin on elävä olento jolla on oma tahto. Mun mielestä miehen pitää kestää myös toisen tahtoa ja kunnioittaa myös sitä. Mutta eikös reksi kerran sanonut ei oppi ojaan kaada vai kenen lausahdus tuo oli?

 

[vierailija]

Ainiin ja sit viellä kun tehdään rikoksia sekin maksaa ja on kuluerä minkä ei pitäisi olla mahdollinen. Aiheutetaan kuluja ja pelkoja ihmiselle joka otti vastaan. Mut ei se tarkoita et maahanmuuttajan tarvii alkaa nöyristellä siis kantasuomalaista kun vaik keskustellaan vaan maahanmuuttajakin voi sanoa sanasa vaikka oliskin saama puolellatälöä hetkellä mut ei tänne voi tulla tekemään rikoksiakaan mut en nyt tarkota jos kävelet ounaisia päin mut onko punaisia päin huono esimerkki lapsille kun ne ei ehkä niin hyvin havainnolista viellä maailmaa? Mut sit pimeellä just ei autoja missään niin inko ok mennä punaisia päin ja luottaa sillä kertaa silmiinsä onko teijän silmät koskaan pettäneet teitä? ja sit ollaan erimieltä mut ei pidä alkaa hallita toista vaan antaa olla omaa mieltänsä eiks pitäis haluta hyvää toiselle ennemmpi kuin pahaa. Mitä sillä pahanteolla voittaa antaako se sun sydämelle mitä tai mitään? Voitko sä hyvin kun koitat hallita toisia. Voiko kaikesta keskustella ilman et kiihtyy. Noh ymmärrette varmaan et kun on tosi iloinen nih silloin saattaa olla kiihtynyt mut onko jos on ilosta kiihtynyt ni se huono asia? Vai heti alkaa jo rauhoituumaan. Chisun sanoin kaikkien pitää tulla vastaan. Mut biisi löytyykin koht tiskoteekista mut joo ei lapsen spirittiä kannata haukkua että on alempiarvoinen vai mikä se sana onkaan mitä nyt persuissa käyettii vaan ehkä tsempata et ku opiskelet lisää ni voit oppia kaikkea kivaa ja joskus ei niin kivaa et aina ei saa kukan tahtoaan lävitse ja sekin oppia et niin sen kuuluukin mennä. Mäkin tapasin tos kesällä kaks tummaa pikkulikkaa ja ne keräs siis pulloja ja tölkkejä ja sit kysyin et jaatteko saaliit ni sanoi ei mut sit mä sanoin et eiks hyvät ystävät jaa kaiken keskenään? Noh olis pitänyt sanoa paitsi mahdollisia kumppaneita jne. Tyttö oli just tollanen jo pienenä ne voitti kaikki kolme arvoista voiton et jaetaan kaikki voitot yhteen ja jaetaan neh sydämmesäni liikahti ilo vaikka siiten jouduinkin kokemaan sen pettymyksen ku ei niitä jaettu. Mut kyl se rikollisuus on saatava minimiin raskas. Ku eiks jotain saikkoi joudu vielkin istumaan? Mut miten saadaan ratkaistua erinäkökulmat keskusteluissa et onko se kokemus niin et pitöö olla oikeessa. Mut eiks vaan ehkä joskus kohdalle hyvä keskustelu voi olla kivaa ja sydämmelistä eroavaisuuksista huolimatta. Mut ei voi leikata kielentukipalveluista se ei tarkoita tulkkia vaan et saa varmasti ihan alkeet suomea ja jokaiselle se olisi kyl oppivelvollisuus. Pitäiskö kaikkien kohdalla tehdä suomenkielen opin kartoitus ja katsoa kielenopin tason tarve. Jooh mun kirjallinen teksti on sääntöopiltaan nolla luokassa sinnekkö jäin vuhreä vetten äärelle. Varsinkin niiden tuen tarve jotka on työttöminö ni siellä se kielen tarve. Täällä on hirmu tärkeää et te naisetkin teette töitä ja se on arvokasta työtä mulle on kyl oltu ihan kivoi pääsääntöisesti hoitajien ja lääkärien toimesta. Mut rikollisuuteen ryhtymällä on hintansa ne karkoitetaan. Ja tapauskohtaisesti ku pitää sitä toisen päätä hakata se vast pöhköö hommaa on mut jos nyt tulee tapoelu vaik sille ei pitäisi olla mitään syytä ni pitäähän itteä puolustaa mut pitäiskö löytää väylä et pääsette sopuun ja kyselette mikä nosti tunnelmaa ja kummatkin sanoo ja aletaan miettiin sitä missä mentiin vukaan Ei siinä ole mitään järkeä et riidan takia alkaa hakkaamaan toista. Olen itsekin sortunut ja eikä ne ole mitään tähtihetkiä kun tie tilanteesta on siis se puhumalla järkeistäminen joka hillitsee tunnetta?