Kauanko 3v:tä voi hautoa huoneessa?

["apuva"]

Kolmivuotias satutti pikkusiskoaan, mutta ei sitten millään pyydä anteeksi. Kiikutin viikarin makkariin jäähylle ja ilmoitin, että pois pääsee, kun on esittänyt anteeksipyynnön. Vaan siellä se nyt yhä marinoituu, on ollut jo kelpo tovin. Välillä hän on pyytänyt saada tulla pois ja olen antanut mahdollisuuksia anteeksipyynnölle, mutta kun EI. Olen kertonut useampaan otteeseen, että anteeksi pyytämällä tilanne raukeaa.

Mitä mä nyt teen? Ei lasta voi loppuikäänsä pitää makkarissakaan, mutta toisaalta en voi antaa periksikään. Äkkiä vinkkejä!

 

[Anatolia]

Vaikka maailman tappiin asti. PAKKO, kun kerran on sanottu, että pois pääsee kun on pyytänyt anteeksi. Periksi et tosiaan voi nyt antaa.

Jospa nälkä edesauttaisi anteeksipyynnön tulemista.

 

["..."]

Jos 3v on tarpeeksi fiksu ja ymmärtää jos-termin, kerro että pikkusiskoon sattui tosi paljon ja tykkäsikö 3v JOS sinä satuttaisit häntä samalla tavalla? Sitten kysy mitä 3v halusi sanoa, harmittiko häntä kun sisko oli sylissä tai otti lelun, jne. Sitten kerro että pitää sanoa sanoilla satuttamisen sijaan. Ensi kerralla jos 3v satuttaa, hoida ensin pikkusisko ja kun lakkaa itkemästä ja on kunnossa, kysy taas 3v:ltä mitä hän yrittää sanoa, ja muistuta taas että pitää sanoa, ei saa satuttaa.

 

["apuva"]

Vaikka maailman tappiin asti. PAKKO, kun kerran on sanottu, että pois pääsee kun on pyytänyt anteeksi. Periksi et tosiaan voi nyt antaa.

Jospa nälkä edesauttaisi anteeksipyynnön tulemista.

Tuolla karjumisella taitaa nukkumatti tulla jo ennen nälkääkin. Täällä on melkoinen äläkkä meneillään.

 

[Hertta Pesonen]

Vaikka maailman tappiin asti. PAKKO, kun kerran on sanottu, että pois pääsee kun on pyytänyt anteeksi. Periksi et tosiaan voi nyt antaa.

Jospa nälkä edesauttaisi anteeksipyynnön tulemista.

No höpö höpö!

EI se enää yhdistä sitä syytä ja seurausta, käsittää että pääsee pois sen anteeksipyynnön takia, ei käsitä että anteeksi on pyydettävä pahan teon takia. Ota se toinen lapsi mukaan ja mene sinne huoneeseen selvittämään asia, kerrot että miten paha mieli toiselle tuli ja että miksi on tärkeää pyytää anteeksi.

 

[Down siftaaja kotiäiti]

Vaikka maailman tappiin asti. PAKKO, kun kerran on sanottu, että pois pääsee kun on pyytänyt anteeksi. Periksi et tosiaan voi nyt antaa.

Jospa nälkä edesauttaisi anteeksipyynnön tulemista.

Pesaan niin täysillä! Kyllä näi on!

 

[noooh]

Ei hetkeäkään, kolmevuotiasta ei saa sulkea huoneeseensa. Laitat jäähypenkille niin että näkee sut tai muuten odotat hänen rauhoittumistaan. Todennäköisesti pyytää kohta jo anteeksi.

Kolmevuotias on helkutin pieni vielä. Katso sitä lasta ja tajua, että se on ihan pikkuruinen vielä. Rajat täytyy olla, mutta liian julmaksi ei pidä alkaa.

 

[MarieHos]

Toi huoneeseen laitto oli ehkä virhe. Siellä kuitenkin lapsella on paljon tekemistä sinä aikana, kun hautuu huoneessaan. Unohtuu itse syy, miksi siellä huoneessa ollaan.

Meillä vastaavassa tilanteessa ollaan nurkassa niin kauan kun anteeksi pyydetään. Ja kun lapsi pyytää pois pääsyä, niin sanon ja muistutankin, että miksi nurkassa ollaan ja miksi anteeksi pitää pyytää. Aina tilanne loppuu siihen, että 3v halaa ja pyytää anteeksi pikkusiskoltaan.
Pitää tosiaan muistaa selittää lapselle usein, miksi on jouduttu siihen tilanteeseen.

 

[viiras]

Joo, uhkailut on pidettävä joo. Mitä järkeä on pakottaa pyytämään anteeksi, jos se on vain pakkoa eikä aitoa anteeksipyyntöä. Sen pahoillaanolemisen olisi lapsi osannut itse varmaan osoittaa jotenkin muuten. Jos aikaakin on jo kulunut tovi ja toinen, niin muistaako lapsi enää mistä anteeksi pyydetään?

 

["apuva"]

Tarkennusta oltaisiin näemmä kaivattu, mutta en tuolloin ehtinyt näpytellä, sattuneesta syystä.

Lapsi oli makuuhuoneessa, ei omassaan, sillä hänhän olisi leikkinyt tyytyväisenä siellä. Makkarissa ei ole ovea jota sulkea, pelkkä oviaukko vain. Mulla oli käytännössä koko ajan näköyhteys lapseen ja toisinpäin. Jonkin aikaa jouduin istumaan oven tukkona, muuten hän pysyi huoneessa itsekseen. Osan aikaa vietin muksun seurana juttelemassa ja rauhoittamassa. Pahin raivari ei olisi varmasti mennyt ohi muuten. Muksuun tehoaa, kun istuu kuin tatti siinä lähettyvillä ja näyttää levollista naamaa.

Sain muksusta irti kyllä sen verran, että hän tajusi, että potkaiseminen tai lyöminen sattuu. Ja kerroin, että häneltäkin pyydetään anteeksi, jos joku satuttaa häntä. Pikkusiskokin kävi paikalla välillä ja olisi halunnut itse halata veljeä, mutta velipä kiljui eitä ja väisti siskoa.

Kauan siinä meni, mutta lopulta muksulle meni perille että huoneesta pääsee ulos vain yhdellä tavalla. Tilanne meni kyllä mielestäni melko persiilleen, mutta en tosiaan oikein voinut luovuttaakaan. Ja itse onnistuin kestämään tyynenä koko ajan. Pieni plussa ehkä siitä.