kauhea tappelu miehen kanssa

[vaimo]

aamulla mies nousi väärällä jalalla(jälleen kerran) aikamme mykkäkoulua pidimme kunnes rupesin tilittämään hälle etten jaksa enää elämäämme. olen aina väsynyt, vauva valvottaa, isompien lasten kanssa myös huolia, olen totaalisen väsynyt siihen että minä hoidan lähes kaikki asiat, koulu-,neuvola- lasten harrastus-, kaupassa käynnit-, kodin siivouksen-, lasten hoidon ym.. lista on loputon..
mies sitten tönäisi minua ohi mennessään, mulla meni hermo ja tönäisin takaisin, sitä ilmeisesti en olisi saanu tehdä, hän hermostui täysin kaatoi mut maahan, potki ja huitoi
nyt sitten mulla mieli ihan rikki ja ero(kin) mielessä, en tiedä miten tästä eteenpäin, kannattaako enää yrittää selvittää välejä vai olisko helpompi erota. yhdessä kuitenkin oltu jo 15v ja lapsiakin on neljä, miten lapset suhtautuis eroon ja muuttoon mahd. uudelle paikka kunnalle.
kiitos jos joku jaksoi lukea ja hyvät neuvot on kalliit

 

[vieras]

mitä vielä odotat ? kunnon rökitystä !?

 

[hei]

jos annat itseäsi kohdella noin huonosti, et tule koskaan saamaan parempaa kohtelua. ota nainen itseäsi niskasta kiinni ja ukolle luu kurkkuun.

 

[tilda]

Sinuna en kyllä jäisi odottamaan enää enempää! Totta on, että teit itse myös väärin tönäistessäsi, mutta se ei anna miehesi käytökselle kuitenkaan oikeutusta. Lapset sopeutuvat ja joskus heillekin on ero helpotus, varsinkin jos on ollut riitaa jo aiemminkin.

 

[JoosepinÄiti]

Pitäiskö teidän molempien katsoa peiliin?

 

[narsku]

samanlainen riita oli täällä eilen, lukuunottamatta fyysistä väkivaltaa..

Itse en sallisi sitä, että mies kaataa maahan, potkii ja lyö.
Mutta vaikea sanoa mitä sinun kannattaisi tehdä, koska en tilannettanne tarkemmin tiedä.

Älä nyt kuitenkaan itseäsi siitä syytä, että mies kaatoi sut maahan.
Hänhän se ensin sinua ohi mennessään tönäisi. Ja vaikka tönäsitkin takaisin, niin ei se oikeuta miestä tuolla lailla riehumaan!

Ei ehkä kannata miettiä tilannetta siltä kannalta, että yhteisiä vuosia takana 15 ja lapsiakin neljä.
Jos et nauti elämästäsi miehesi kanssa, niin kannattaa harkita uudestaan. Kerran täällä vain eletään.
Erosi jälkeen voit löytää vielä ihanemman miehen. Ei sitä koskaan tiedä

 

[Viblsp]

No en alkaisi heti eroa ehdottamaan! Keskustelua, keskustelua, keskustelua.

 

[nassetäti]

aika vakavalta mun mielestä kuulostaa tuommonen maahan kaataminen ja fyysinen väkivalta... ei mene enää pelkän riidan piikkiin. ja lapsethan ovat fiksumpia kuin niiltä odottaa ja aistivat kyllä jos vanhemmat eivät ole onnellisia yhdessä. pahempaa mielestäni on pysyä yhdessä onnettomana koska se säteilee lapsiinkin.

 

[vieras]

Molemmilla pinna kireällä niin noin voi käydä. Ei se maailma tuohon kaadu ettekä ole nyt millään polulla kohti jatkuvaa parisuhdeväkivaltaa. Hysteerisyys pois ja kunnon keskustelu pystyyn, ei sitä nyt noin vähästä voi erota. Etköhän tunne miehesi niin hyvin kun olet 15 vuotta hänen kanssaan yhdessä ollut, että tiedät jos tuo ei ollut hänen normaalia käytöstään. Älä anna pelottelijoiden pilata liittoasi.

 

[Muori]

Kannattaa ehkä myös miettiä, millaisen mallin lapset saavat naisen ja miehen suhteesta, jos joutuvat tuollaista katsomaan. Itse en jäisi tuollaiseen suhteeseen.

 

[prinpressa]

Vieras vei sanat suustani. Ei kannata jäädä tuollaiseen parisuhteeseen. Lapsillekin paljon parempi, että äiti ja isä eroaa, kuin että he joutuu elää tuollaisen keskellä.

Tiedän kokemuksesta, että kun ilmoitat miehelle, että haluat eron, hän vetoaa siihen, että "yritetään nyt vielä lasten takia" ym. ym. Älä ala siihen. Kokemuksesta tiedän, että tuommoinen toiminta senkus vaan jatkuu ja pahenee. Siinä hän ei kyllä tosiaan ajattele lapsia ollenkaan, kun kohtelee noin lastensa äitiä.

Voimia sinulle :hug:

 

[Viblsp]

Ei hemmetti, miten helppoa on monella sanoa tuon perusteella, ettei itse jäisi suhteesen. Jos omalle kohdalle sattuu, sitten ehkä huomaa tyhminkin, ettei se niin helppoa ole erota. :headwall:

 

[JoosepinÄiti]

Ei hemmetti, miten helppoa on monella sanoa tuon perusteella, ettei itse jäisi suhteesen. Jos omalle kohdalle sattuu, sitten ehkä huomaa tyhminkin, ettei se niin helppoa ole erota. :headwall:

juu, en ymmärrä tuota et heti kun tulee vähänkään ongelmia, ollaan eroamassa. Ja ei toi ap myöskään ihan viaton oo.

 

[tilda]

Kannattaa ehkä myös miettiä, millaisen mallin lapset saavat naisen ja miehen suhteesta, jos joutuvat tuollaista katsomaan. Itse en jäisi tuollaiseen suhteeseen.

Veit sanat suustani! Olet aivan oikeassa.
Vieraalle yläpuolella. Olet oikeassa siinä, että keskustelua on käytävä ja hän itse tuntee miehensä paremmin kuin kukaan muu. Voi olla ettei kyseinen käytös toistu, mutta valitettavan usein se toistuu kun mies huomaa ettei vaimo lähtenytkään eka kerrasta, uskaltaa tehdä toisen, kolmannen....

Itse olen perheväkivaltaa pienenä joutunut katsomaan sivusta ja olen päättänyt ettei minua lyödä kuin kerran, eikä lapseni tarvitse sitä katsoa kuin sen kerran. Mä lähden, oli tilanne mikä hyvänsä, minuun ei fyysisesti kajota yhtä kertaa enempää!

 

[prinpressa]

Siis vieras, joka sanoi, että mitä vielä odotat - kunnon rökitystä?

 

[JoosepinÄiti]

Kannattaa ehkä myös miettiä, millaisen mallin lapset saavat naisen ja miehen suhteesta, jos joutuvat tuollaista katsomaan. Itse en jäisi tuollaiseen suhteeseen.

Veit sanat suustani! Olet aivan oikeassa.
Vieraalle yläpuolella. Olet oikeassa siinä, että keskustelua on käytävä ja hän itse tuntee miehensä paremmin kuin kukaan muu. Voi olla ettei kyseinen käytös toistu, mutta valitettavan usein se toistuu kun mies huomaa ettei vaimo lähtenytkään eka kerrasta, uskaltaa tehdä toisen, kolmannen....

Itse olen perheväkivaltaa pienenä joutunut katsomaan sivusta ja olen päättänyt ettei minua lyödä kuin kerran, eikä lapseni tarvitse sitä katsoa kuin sen kerran. Mä lähden, oli tilanne mikä hyvänsä, minuun ei fyysisesti kajota yhtä kertaa enempää!

Aina kannattaa kuitenkin muistaa että jokaisessa riidassa on kuitenkin kaksi osapuolta. Ja ap ei itsekkään ihan viaton ole.

 

[clivia]

Ei sitä nyt yhdestä tönimisestä kannata avioeroa hakea,molemmathan siinä töni.
Jos syyttävästi miehelle ilmaisit asian tyyliin:sää et ikinä tee mitään,mä teen yksin aina kaiken niin eihän se mukavaltaa kuulosta.
Anteeksipyyntö,rauhoittuminen ja sitten kunnon keskustelu miksi näin on päässyt käymään.
Vasta jos se ei tuota tulosta kannattaa alkaa hakea apua tilanteeseen vaikka parisuhdeterapiasta.
Mua jäi vaivaamaan että tönäisikö mies tahallaan vai vahingossa?

 

[tilda]

Kannattaa ehkä myös miettiä, millaisen mallin lapset saavat naisen ja miehen suhteesta, jos joutuvat tuollaista katsomaan. Itse en jäisi tuollaiseen suhteeseen.

Veit sanat suustani! Olet aivan oikeassa.
Vieraalle yläpuolella. Olet oikeassa siinä, että keskustelua on käytävä ja hän itse tuntee miehensä paremmin kuin kukaan muu. Voi olla ettei kyseinen käytös toistu, mutta valitettavan usein se toistuu kun mies huomaa ettei vaimo lähtenytkään eka kerrasta, uskaltaa tehdä toisen, kolmannen....

Itse olen perheväkivaltaa pienenä joutunut katsomaan sivusta ja olen päättänyt ettei minua lyödä kuin kerran, eikä lapseni tarvitse sitä katsoa kuin sen kerran. Mä lähden, oli tilanne mikä hyvänsä, minuun ei fyysisesti kajota yhtä kertaa enempää!

Aina kannattaa kuitenkin muistaa että jokaisessa riidassa on kuitenkin kaksi osapuolta. Ja ap ei itsekkään ihan viaton ole.

Totta ja jokaisen kannattaa katsoa peiliin tuollaisen tilanteen jälkeen. Mutta vaikka hän tönäisikin takaisin, ei se oikeuta mieheltä tuollaista käytöstä!

Mä oon varmaan turhan musta-valkoinen näissä asioissa, mutta en kerta kaikkiaan hyväksy tuollaista, oli se alkuperäinen syy mikä tahansa!

Nyt väistyn keskustelusta ja annan viisaampien auttaa, mä jään vaan hokemaan sitä yhtä asiaa, joka on jo kaikille selvinnyt

 

[hei]

Ei hemmetti, miten helppoa on monella sanoa tuon perusteella, ettei itse jäisi suhteesen. Jos omalle kohdalle sattuu, sitten ehkä huomaa tyhminkin, ettei se niin helppoa ole erota. :headwall:

juu, en ymmärrä tuota et heti kun tulee vähänkään ongelmia, ollaan eroamassa. Ja ei toi ap myöskään ihan viaton oo.

Olen samaa mieltä näiden kirjoittajien kanssa.

Meillä myös joku aika sitten oli samanlainen riita ja mies mua "läppäsi". Ei kasvoihin vaan takaraivolle ja ei todellakaan kovasti, mutta silti koen, että hän mua satutti -> henkisesti! Erehdyin kertomaan yhdelle ystävälle, joka kyllä otti asian aika rankasti. Oli aivan varma, kuten tässäkin ketjussa monet, että mies näytti piilevän väkivaltaisuutensa joka vaan tulee pahenemaan jne jne.

No, voihan niin olla, mutta ite en vaan voi siihen uskoa. Tuo teko oli mun mieheltä ihan ennen kuulumatonta ja hänen luonteeseen sopimatonta. Ja myönnän, että ite kyllä tilanteessa ärsytin pisteeseen, jossa pinna katkesi kummaltakin.

Ei se miehen teko siis oikein ollu, en sitä puolustele enkä aio sallia samaa toiste. MUTTA, me otettiin tuo riita vakavana varoituksena ja herätyksenä kumpikin. Alettiin puhumaan ja päätettiin, että joko saadaan asiat selviksi tai sitten erotaan, mutta että tappelemaan ei ainakaan ryhdytä.

Sen jälkeen kaikki on menny paljon paremmin. Joku sanoo, että vielä ja tyyntä myrskyn edellä ja niin edelleen. Mutta ite uskon kyllä, että suunta on oikeesti ylöspäin.

Välttämättä siis ap:n ei kannata heti lopettaa suhdetta. Jos mieskin tajuaa alkaa tekemään töitä ja tapahtuneesta keskustelemaan, niin vielä asiat voi pelastaa!