Kauniita pojan nimiä?

  • Viestiketjun aloittaja aksel
  • Ensimmäinen viesti
suosikaa kotimaista
Alkuperäinen kirjoittaja Emma.:
Minä ainakin antaisin lapselleni kansainvälisen nimen, joka käy melkein kaikkialla, just sen takia, että ihmiset matkustelee niin paljon ja kaikki kansainvälistyy ja muutenkin haluaisin antaa melko uniikin nimen mun pienokaiselle. Mun lempparinimet pojille ovat nämä:

Christian
Christopher/Cristoffer
Luka
Joakim
Mikael
Benjamin
Julius
Marcus
Daniel
Niclas
Stefan
Victor/Viktor
Yohan
Patrick
Huih :D Kyllä asian laita on niin, että suomalaiselle suomalainen nimi.... Kauheeta että koitetaan tehdä omasta ihanasta lapsesta jotenkin erityinen nimen avulla! Eiköhän ne kaikki lapset kuitenkin ihan spesiaaleja ole. Ei tarvi nimellä koittaa pönkittää omaa itsetuntoa. Tarhasta kun haen poikaani, niin ihmettelen niitä nimiä. Äidit huutelevat portilta "Viiiktooorr" :D ei sovi kenellekkään.... MUTTA jos on ulkomainen sukunimi, niin SAATTAA toimia.
Suomalainen nimi suomalaiselle paras!

Eemeli
Verneri
Verne
Lenni
Niila
Oula
Mikael
Oskari
Ossi
Miko
Matias
 
pojille ei niin kivoja ole...
Meidän pojasta tuli Anton. Sukunimi on ruotsinkielinen ja äidinkieliä kaksi, suomi ja venäjä eli nimi sopii kuin nenä päähän tähän "hankalaan" yhtälöön :)
 
oiva testaus
Menee takapihalle huutaan muutamaan kerran aiottua nimee ja jos tuntuu vielä senkin jälkeen hyvältä niin sitten se on ok! :)
Kyllä tuntus jotenkin kummalta huudella liian "hienoja" ja vaikeita nimiä, vaikkapa että 'Gaaabrieeell!!!' ja miettis ehkä että mitähän muut ajattelee, miks on annettu niin erikoinen kutsumanimi. Toisena sellanen vois olla hyvinkin.
Joku lempinimen kuulonen, Sampsa tai Santtu vois olla kiva, kun kuitenkin löytyy virallisena kalenteristakin.
 
Sari-75
Alkuperäinen kirjoittaja Sari_80:
onko näin: Sari-nimisenä naisena vastaan, että olen elämäni aikana tutustunut tasan kahteen Sariin, joista toinen on samaa vuosimallia ja toinen kait vuotta-kahta nuorempi. Muistaakseni 80-luvulla syntyneiden keskuudessa Sari-nimi taisi olla aika suosittu, mutta en nyt väittäisi silti, että nimi on nykyään todella yleinen. Varsinkaan enää 90-luvun jälkeen ristittyjen keskuudessa. Eihän noissa Väestöliiton listoissakaan ole Sari-nimeä nähty 10-kärjessä ties koska viimeksi.
Itse olen -75 syntynyt Sari. Tunnen ikäisiäni muutaman Sarin, nuorempia pari jotka syntyneet kuitenkin ennen -80 lukua. -60 luvulla Sari oli top nimiä ja nelissäkymmenissä+ olevia Sareja olen tavannutkin monta, mm. työkaverini Sari joka on syntynyt -63.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla on linkki nimipalveluun jossa voi katsoa suosituimpia nimiä, siellä Sari sijoittuu vuosina 60-69 kahdennakseksi suosituimmaksi nimeksi, muita sijoituksi sillä ei ole...

http://verkkopalvelut.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1

1


 
Vierailija
Aale
Fred
Joe

Aale on esimerkiksi jo niin kivikautinen nimi, että se alkaa jo kuulostaa uudelta väännökseltä ! :) Tykkäään melkein kaikista tyttöjen ja poikien nimistä jotka loppuvat E:hen !
 
Behind the name
Vanha, ehkä kulunutkin sananparsi, mutta toimii edelleen. Nimissä on usein kyse mielleyhtymistä. Jollekin nimi Pertti voi tuoda mieleen karmeat muistot kouluaikojen liikunnanopettajasta, kun taas toinen ajattelee lämmöllä rakasta Pertti-pappaa.
Jokainen nimeää lapsensa omien arvojen ja mieltymysten mukaan ja perusteena nimelle voi olla esim. isoisän muisto, nimen merkitys (Voitto, Toivo, Onni, Aarre), etunimen ja sukunimen sointuvuus, harvinaisuus tai erikoisuuden tavoittelu.

Joillakin nimillä voi olla vanhahtava kaiku. Nimi Reino tuo ehkä ensimmäisenä mieleen keski-ikäisen miehen tai Reino-tossut. Mutta löytyyhän meiltä myös nuoremman polven näyttelijä Reino Nordin, jolle nimi sopii kuin nenä päähän. Tästä nimestä löytyy myös hauska sointuvuus. Sekä etu- että sukunimessä on kirjaimet R, N, I ja O sekalaisessa järjestyksessä, mutta sopivasti tasapainossa.
Tuleeko kohta uusi Reino-buumi, kuten J. Karjalaisen Väinöstä.

Pidän itse nimistä, joissa esiintyy R-kirjain, koska niissä on jotakin voimaa ja rempseyttä.
Mielestäni uuden tulemisen ansaitsevia pojan/miehen nimiä ovat mm. Mauri, Rauli, Reima ja Tuure.
Ehkä osaan näistä liittyy tunnesiteitä tai sitten piilomerkityksiä kuten Mauri Kunnas ja hänen kiehtova lastenkirjallisuus tai Reiman lastenvaatteet.

Jostain syystä karsastan J:llä alkavia nimiä varsinkin, jos koko litania sisaruksia on nimetty saman kaavan mukaan Jimi, Jesse, Jenina, Janina... Sekä jenkkilästä rantautuneet Jessicat eri variaatioineen.

Maailma on kuitenkin täynnä kivoja nimiä ja eri kulttuuritaustojen yhdistyessä voi harmonisen yhdistelmän löytää vaikka sukujuurien mukaan.
Erilaiset nimet ovat rikkaus ja on hauskaa huomata itsessään se reaktio "Ai, kappas, ei hullumpi nimi sittenkään".
 
Kävipä mielessä
Hassua miten joillekin maailman kamalin asia tuntuu olevan "erikoisuuden tavoittelu". Perinteistä suomalaista "ei kai tuo vain luule olevansa jotain" -ajattelua minun mielestäni. Miksei sitä voi ajatella nätimmin omintakeisuuden, yksilöllisyyden, persoonallisuuden tai ainutkertaisuuden tavoitteluna? Tässä ketjussa oli kyse oman maun mukaisista nimehdotuksista, ei siitä kenen nimimaku on "oikeanlainen" (vrt. kommentti "kyllä se nyt niin on että suomalaisille suomalaiset nimet").
 
ei tehä tästä ny numeroo
Alkuperäinen kirjoittaja Kävipä mielessä;10437699:
Hassua miten joillekin maailman kamalin asia tuntuu olevan "erikoisuuden tavoittelu". Perinteistä suomalaista "ei kai tuo vain luule olevansa jotain" -ajattelua minun mielestäni. Miksei sitä voi ajatella nätimmin omintakeisuuden, yksilöllisyyden, persoonallisuuden tai ainutkertaisuuden tavoitteluna? Tässä ketjussa oli kyse oman maun mukaisista nimehdotuksista, ei siitä kenen nimimaku on "oikeanlainen" (vrt. kommentti "kyllä se nyt niin on että suomalaisille suomalaiset nimet").
:)
Hyvin kiteytit!
 
Twiggy
Mun mielestä on jo käynyt niin, että tästä ns. erikoisuuden tavoittelusta on tullut todella tavallista. Sunnuntain lehteä kun lukee, niin eipä siellä montaa perusnimeä tule vastaan, mitä omalla luokalla oli 80/90-luvuilla koulussa. Sen sijaan ruotsalaisia nimiä, kansainvälisiä vaikutteita saaneita nimiä sekä suomalaisia "muinais"nimiä on lähes kaikilla.

Mutta niinhän kaikissa trendeissä käy, ensin muutama rohkea tekee jotain erikoista ja sitten kun iso massa seuraa perässä niin se erikoinen onkin jo normi. En halua arvostella suuntaan enkä toiseen erikoisempia tai tavallisempia nimiä, mutta mietin että olisiko kaikista erikoisinta kohta antaa
ihan tavallinen 70-luvulla yleinen Minna/Maija/Johanna/Mikko/Ville nimi ;)?

Ja pakko sen verran kommentoida, että kyllä välillä hymyilyttää, jos on iso epäsuhta etu- ja sukunimen välillä tyyliin Jessica Alexandra Olivia Äijälä...mutta kukin tyylillään eikä nimi lasta pahenna.

Itse yritän keksiä nimiä niin, että ne sopisivat myös aikuiselle ihmiselle, ei vain söpölle vauvalle.
 
39v ja raskaana, kääk :)
Meille odotetaan esikoista syntyväksi näinä päivinä ja nimet on mietitty valmiiksi sekä minun että mieheni suvusta. Pojasta tulee Elias Ilmari ja tytöstä Veera Sofia. Toivotaan vaan, että lapsi myös on nimensä näköinen :)
 
Hahahaa
Yohan repesin kun luin näitä. Vihannes oli kyllä ehdoton suosikkini. Mitä jos tekisi yhdistelmänimen Vihannes-Pussi? Oikeasti kauniita pojan nimiä on mielestäni Iiro, Ilari, Ilmari, Iivari jne.

Ei helvetti noita Tennareita :) Apua..
 
jo
Eiköhän nimi ole makuasia,-pölvästi!!!!
Huih :D Kyllä asian laita on niin, että suomalaiselle suomalainen nimi.... Kauheeta että koitetaan tehdä omasta ihanasta lapsesta jotenkin erityinen nimen avulla! Eiköhän ne kaikki lapset kuitenkin ihan spesiaaleja ole. Ei tarvi nimellä koittaa pönkittää omaa itsetuntoa. Tarhasta kun haen poikaani, niin ihmettelen niitä nimiä. Äidit huutelevat portilta "Viiiktooorr" :D ei sovi kenellekkään.... MUTTA jos on ulkomainen sukunimi, niin SAATTAA toimia.
Suomalainen nimi suomalaiselle paras!

Eemeli
Verneri
Verne
Lenni
Niila
Oula
Mikael
Oskari
Ossi
Miko
Matias
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä