kaveri ottaa yhteyttä vain kun on jotain "kehuskeltavaa"

[vierailija_eukko]

pitäisittekö te tälläiseen kaveriin yhteyttä?
Hänestä kuuluu ehkä kerran pari vuoteen, aloittaa aina "Mitä kuuluu?" Mutta ei oikeasti kuuntele vaan alkaa kertoa häistä, muutosta uudelle paikkakunnalle, vauvasta jne.
Puhunut jo vuosia että "Täytyy koittaa nähdä pian" Eikä koskaan kuitenkaan nähdä
Yritin tuossa yksi päivä ottaa yhteyttä ja mitään keskustelua en saanut aikaseksi. Meillä ei ole yksinkertaisesti mitään puhuttavaa.
Vaikka minullakin kävisi suurempia elämäntapahtumia hän ei koskaan kysy niistä enempää tai puhu kanssani vaan puhuu omia juttujaan.
Aina kun ottaa yhteyttä, osaan jo arvata että no nyt sillä on jotain kerrottavaa, ovat varmasti ostaneet talon tms.
Tuntuu niin pinnalliselta ja tylsältä nykyään koko yhteydenpito.

 

[vierailijadd]

Kuulostaa että olet kateellinen tälle kaverille ja olet alkanut tarkkailla aina kriittisesti kaikkia hänen sanomisiaan ja aina jo etukäteen olet päättänyt, että miten siinä taas käy. Kiinnostavatko hänen asiansa sua vai oletko tottunut keskustelemaan aina vaan sun asioista ja tää kaveri ei alistukaan siihen linjaan.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Mullakin on joitakin tällaisia kavereita. Oma napa aina lähinnä. No antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. eihän ole pakko pitää tällaiseen yhteyttä, ja voi jättää vastaamatta puhelimeen kun näkee, että soittaa

 

[Samanlainen ex-kaveri]

Mulla oli samanlainen kaveri, mutta niinpäin, että hän otti yhteyttä vain kun on jotain valitettavaa / tarvitsee jossain. Juurikin niin, että tiesi 100% varmasti että hänellä on jokin ongelma, kun hän otti yhteyttä. "Mitäs sinne" ja sitten "mies jätti/lapsi sairas/äijä ryyppää/työt loppui". Jos otin itse yhteyttä, niin ei hän ollut minun asioistani kiinnostunut, ei hyvistä eikä pahoista eikä hän myöskään itse ottanut yhteyttä muuten kuin näiden ongelmien tienoilta. Oli esim. muuttanut eri kaupunkiin, mutta ei kertonut suunnitelmistaan mulle ollenkaan etukäteen. Jo vuosi sitten päätin että enää en tätä yksipuolista ilmaisterapeutin uraa aio jatkaa, ja ne vähätkin yhteydenotot kuoli siihen .

 

[vierailija]

Kuulostaa että olet kateellinen tälle kaverille ja olet alkanut tarkkailla aina kriittisesti kaikkia hänen sanomisiaan ja aina jo etukäteen olet päättänyt, että miten siinä taas käy. Kiinnostavatko hänen asiansa sua vai oletko tottunut keskustelemaan aina vaan sun asioista ja tää kaveri ei alistukaan siihen linjaan.

En ole kateellinen. Ja kyllä, hänen asiansa kiinnostavat minua. Se tässä onkin että minä kyselen kuulumisia ja yritän keskustella ja pitää juttua yllä, mutta hän ei juurikaan puhu kuin omista asioistaan. Eli kun hän on saanut kerrottua UUTISET ei olekkaan enää asiaa.
Harmittaa, koska todellakin haluaisin tietää hänen kuulumisiaan ja jutella muutenkin kuin vain silloin kun joku suurempi juttu on tapahtunut hänen elämässä.
Omassa elämässäkin tapahtunut suuria asioita mutta ei häntä ne ole pahemmin kiinnostanut, enkä ole pahoittanut tästä asiasta mieltäni.

Nyt olen vain alkanut miettiä onko tässä mitään järkeä.

 

[vierailija]

Mulla oli samanlainen kaveri, mutta niinpäin, että hän otti yhteyttä vain kun on jotain valitettavaa / tarvitsee jossain. Juurikin niin, että tiesi 100% varmasti että hänellä on jokin ongelma, kun hän otti yhteyttä. "Mitäs sinne" ja sitten "mies jätti/lapsi sairas/äijä ryyppää/työt loppui". Jos otin itse yhteyttä, niin ei hän ollut minun asioistani kiinnostunut, ei hyvistä eikä pahoista eikä hän myöskään itse ottanut yhteyttä muuten kuin näiden ongelmien tienoilta. Oli esim. muuttanut eri kaupunkiin, mutta ei kertonut suunnitelmistaan mulle ollenkaan etukäteen. Jo vuosi sitten päätin että enää en tätä yksipuolista ilmaisterapeutin uraa aio jatkaa, ja ne vähätkin yhteydenotot kuoli siihen .

Kuulostaa niin tutulta! Juuri tuolta minustakin tuntuu.
Ikävä kuulla että menetit siinä ystävän. Mutta ei kai ystävyys voi aina jatkua vain yksipuolisena..

 

[Samanlaisen ex-ystävä]

Kuulostaa niin tutulta! Juuri tuolta minustakin tuntuu.
Ikävä kuulla että menetit siinä ystävän. Mutta ei kai ystävyys voi aina jatkua vain yksipuolisena..

Niin, loppujen lopuksi hoksasin että ei tuo kai ollutkaan ystävyyttä, eli sellaista en menettänyt. Menetin vain sen illuusion jonka varassa olin vuosia roikkunut :/. Kyllähän ystävyyden pitäisi olla pitkällä tähtäimellä edes jonkinlaisessa tasapainossa, eikä niin, että se roikkuu sen varassa että toinen toimii auttavana puhelimena (tai sinulla "voi kun hienoa" -hehkutuksen vastaanottajana). Siinä tulee pidemmän päälle vain hyväksikäytetty olo, kun hoksaa että toinen haluaa sinusta aina jotain, mutta ei anna mitään takaisin eikä ole aidosti kiinnostunut sinusta itsestäsi.

En väitä että huonon "ystävän" dumppaamalla saa yhden hyvän tilalle.. itse en ainakaan ole saanut, koska tässä 30+ iässä on tosi vaikea ystävystyä. Mutta silti 1 hyväksikäyttäjä vähemmän on parempi. Eli vaikka en uutta ystävää ole löytänyt "tilalle", niin ainakin pääsin eroon siitä tunteesta että minua vain käytetään ja minulla ei ole merkitystä toiselle. Sekä jatkuvista pettymyksistä tyyliin "ystävä soittaa, sepäs kiva... aijaa, taas se halusi vain puhua itsestään ja saada multa apua". Klisee, mutta oikeasti parempi yksin kuin huonossa seurassa.

 

[vierailija]

Kuulostaa että olet kateellinen tälle kaverille ja olet alkanut tarkkailla aina kriittisesti kaikkia hänen sanomisiaan ja aina jo etukäteen olet päättänyt, että miten siinä taas käy. Kiinnostavatko hänen asiansa sua vai oletko tottunut keskustelemaan aina vaan sun asioista ja tää kaveri ei alistukaan siihen linjaan.

Aloittajan kaverikin on näköjään linjoilla.

Aloittajalle sanon, että unohda kokonaan tuollainen 'ystävä'.