Meillä oli ekat kaverisynttärit viime syksynä kun poika täytti 5. Jostain olin saanut päähäni, että hyvä, jos puolet kutsutuista pääsee, joten annoin pojan kutsua kaikki, jotka halusi. Ja tietty kaikki yhdeksän tulivat.
Meillä on aika ahdasta (100 neliötä kolmessa tasossa), mutta juhlat meni ihmeen hyvin, vaikkei päästetty vieraita alakertaan ollenkaan. Ruokapöydän ääreen mahtuu juuri ja juuri meidän kolmihenkinen perhe, joten tehtiin sohvapöydästä ja työpöydän pöytälevystä (alle säilytyspenkit) olohuoneeseen matala herkkupöytä. Ympärille kaikki talouden koristetyynyt ja kaikilla tuntui olevan kivaa.
Ensi vuonna olen viisaampi ja panostan ja stressaan vähemmän tarjoilujen ja ohjelman kanssa. Olin miettinyt kaikenlaisia leikkejä, mutta aarteenetsintä ja onginta oli ainoat, jotka toteutettiin. Syötäväksikin olisi riittänyt ihan hyvin mehu, keksit ja popcornit.
Kutsuttavien määrän ajattelin jatkossa rajata tuohon samaan yhdeksään, mielummin tietenkin vähän vähemmän... Tuntuu kuitenkin, että homma olisi ollut jopa hankalampaa, jos vieraita olisi ollut vain kaksi tai kolme. Nyt aika meni mukavasti siihen yleiseen sähläykseen ja riehumiseen ja esim. oman ongintavuoron odotteluun
Meillä poika sai valita kutsuttavat vain omasta päiväkotiryhmästään, ne pari muuta kaveria kutsuttiin vanhempineen sukulaissynttäreiden rääppiäisiin, kun ovat meille vanhemmillekin tuttuja.