J
"joku"
Vieras
uusioperhe jossa on miehen, naisen ja yhteiset lapset. Lapset jäävät ilman hoitoa, hellyyttä, syliä. Mies on saamaton kakkapää, joka ei tee YHTÄÄN MITÄÄN. Ei siis kotihommia, ei hoida lapsia, haukkuu tätä uutta vaimoansa jopa vieraiden aikana. Alistaa jopa muiden aikana, jos joskus ottaa yhteisen lapsensa syliin, on selkeästi niin kyllästyneen oloinen ja näköinen kun joutuu hoitamaan. Vaimo käy ruokakaupassa jossa menee aikaa n 2 tuntia maks. Tänä aikana mies soittaa et tarviiko näille lapsille ruokaa laittaa, saa ehkä 2 nakkia lautaselle. Lapset eivät pääse ulos, eivät harjoittele pyöräilemään, eivät mitään mikä ns kuuluis oikeaan perhe-elämään. Nainen kyllä yrittää, mut kun mies on kotona, niin ei hänen tule yksin lähdettyä lasten kanssa ulos.
Mies istuu töiden jälkeen telkkarin ääreen kännykkä kourassa, syö yksin ja vaimo saa rauhassa hoitaa nämä 5 lasta ihan yksinään ja jos "joutuu" tulemaan joskus apuun niin kiukuttelee. Sanoo kun ei kerta saa rauhassa kotonaan syödä niin hakee ITELLEEN kebabin.
Ja mua sit raivostuttaa ja harmittaa niin paljon tämän vaimon ja lasten puolesta. Vaimo ymmärtää tilanteen ja on monta kertaa mulle itkenyt ja ollut niin vihanen siitä asiasta. Sanoin vaan etten mä katselis hetkeäkään sellaista. Ja ihmettelin et miten tämä vaimo jaksaa. Tai ei varmaan jaksakaan, mut ei varmasti ole tarpeeksi mielenvoimaa tehdä asialle mitään.
Mies istuu töiden jälkeen telkkarin ääreen kännykkä kourassa, syö yksin ja vaimo saa rauhassa hoitaa nämä 5 lasta ihan yksinään ja jos "joutuu" tulemaan joskus apuun niin kiukuttelee. Sanoo kun ei kerta saa rauhassa kotonaan syödä niin hakee ITELLEEN kebabin.
Ja mua sit raivostuttaa ja harmittaa niin paljon tämän vaimon ja lasten puolesta. Vaimo ymmärtää tilanteen ja on monta kertaa mulle itkenyt ja ollut niin vihanen siitä asiasta. Sanoin vaan etten mä katselis hetkeäkään sellaista. Ja ihmettelin et miten tämä vaimo jaksaa. Tai ei varmaan jaksakaan, mut ei varmasti ole tarpeeksi mielenvoimaa tehdä asialle mitään.
