V
vierailija
Vieras
Kelan tutkijan kirjoitus hämmentää: Rankaiseeko aktiivimalli työtöntä aktiivisuudesta? Tästä on kyse
(KUVA: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva)
Julkaistu: 10.1. 18:46
Useat mediat uutisoivat tiistaina, että Kelan tutkijan mukaan ”aktiivisuus voikin johtaa tuen leikkaukseen”. Tulkinta perustuu väärinkäsitykseen.
”Aktiivisuus voikin johtaa päivärahan leikkaukseen”, uutisoivat muun muassa Kauppalehti, Uusi Suomi ja Talouselämä tiistaina. Uutiset perustuvat Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen aktiivimallin ongelmakohtia käsittelevään kirjoitukseen.
Sosiaalisessa mediassa lähti kiertämään tieto siitä, että aktiivimallissa pätkätöiden tekeminen ei välttämättä estäisikään työttömyysturvan leikkausta vaan voisi jopa aiheuttaa sen.
Honkasen kirjoitusta on kuitenkin tulkittu väärin. Väärinkäsitys liittyy Honkasen käsittelemään niin sanottuun soviteltuun päivärahaan.
– Kun työtön on ollut riittävän aktiivinen 65 päivän aikana tekemällä mahdollisesti osa-aikatyötä tai joitakin työpätkiä, seurauksena tästä voi olla päivärahan alentaminen, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä, Honkanen kirjoittaa.
Tätä monimutkaista kuviota on virheellisesti tulkittu niin, että aktiivimalli rankaisisi työnteosta.
Näin toimii soviteltu päiväraha
Työttömyysetuutta saava henkilö voi lain mukaan tienata palkkatyössä tietyn määrän rahaa ilman, että hän menettää työttömyystukeaan.
Tukia koskee 300 euron suojaosa, joten sen verran voi joka kuukausi tienata ilman, että tuki pienenee lainkaan.
Siitä ylöspäin jokainen tienattu euro pienentää työttömyystukea 50 senttiä.
Toisin sanoen töiden tekeminen voi kyllä johtaa työttömyystuen pienenemiseen – mutta se ei liity mitenkään aktiivimalliin vaan on ollut tilanne aina.
Aktiivimalli edellyttää vähintään 18 tunnin työskentelyä kolmen kuukauden aikana. Vaatimuksen voi täyttää ilman, että edes 300 euron kuukausikohtainen suojaosa ylittyy.
Aktiivileikkuri voi osua pätkätöistä huolimatta
Kelan Honkanen huomauttaa, että aktiivimallin leikkuri voi iskeä myös soviteltua päivärahaa saavaan työttömään.
Tarkastellaan asiaa esimerkin avulla.
Kun bruttona noin 700 euron työmarkkinatukea saava työtön henkilö ei täytä aktiivisuusvelvoitetta, hänen tukeaan leikataan 4,65 prosenttia eli noin 30 euroa.
Leikkaus kestää koko seuraavan kolmen kuukauden tarkastelujakson ajan.
Ajatellaan, että työtön henkilö ei täytä aktiivisuusvelvoitetta tammi–maaliskuussa, ja hänelle maksetaan tämän vuoksi alennettua työmarkkinatukea huhti-, touko- ja kesäkuulta.
Toukokuussa hän saa viikon mittaisen keikkatyön, josta hän tienaa 500 euroa. Summa ylittää 300 euron suojaosan 200 eurolla, joten se pienentää työmarkkinatukea 100 euroa.
Niinpä henkilölle maksetaan toukokuulta 700 euron työmarkkinatuen sijaan 600 euron soviteltu työmarkkinatuki.
Aktiivimallista johtuva 30 euron alennus on työnteosta huolimatta yhä voimassa, joten toukokuulta maksettava tuki on lopulta bruttona 570 euroa.
Työnteko tuo rahaa käteen, muttei heti poista tukileikkuria
Viikon keikkatyön tekeminen ei varsinaisesti rankaise esimerkkihenkilöämme: 570 euron soviteltu työmarkkinatuki ja 500 euron palkkatulot tuovat hänelle enemmän rahaa käteen kuin pelkkä 670 euron työmarkkinatuki toisi.
Sen sijaan totta on, että työnteko ei välttämättä välittömästi poista työttömyystuen 4,65 prosentin alennusta. Leikkaus on lähtökohtaisesti voimassa kolme kuukautta, esimerkkitapauksessa huhtikuun alusta kesäkuun loppuun.
Viikon työskentely toukokuussa riittää täyttämään aktiivisuusvelvoitteen, mutta tuki palaa täysimääräiseksi vasta seuraavalla tarkastelujaksolla eli heinä–syyskuussa.
Kolmen kuukauden tarkastelujakson katkaisee vain vähintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikainen työskentely.
Työttömän kannalta keskeistä joka tapauksessa on, ettei aktiivimalli rankaise työnteosta vaan päinvastoin siitä, ettei työtön pääse tai jostain muusta syystä hakeudu töihin.
Artikkelia varten on haastateltu Kelan lakimies Eeva Vartiota. Pertti Honkasta ei tavoitettu kommentoimaan.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005519839.html
(KUVA: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva)
Julkaistu: 10.1. 18:46
Useat mediat uutisoivat tiistaina, että Kelan tutkijan mukaan ”aktiivisuus voikin johtaa tuen leikkaukseen”. Tulkinta perustuu väärinkäsitykseen.
”Aktiivisuus voikin johtaa päivärahan leikkaukseen”, uutisoivat muun muassa Kauppalehti, Uusi Suomi ja Talouselämä tiistaina. Uutiset perustuvat Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen aktiivimallin ongelmakohtia käsittelevään kirjoitukseen.
Sosiaalisessa mediassa lähti kiertämään tieto siitä, että aktiivimallissa pätkätöiden tekeminen ei välttämättä estäisikään työttömyysturvan leikkausta vaan voisi jopa aiheuttaa sen.
Honkasen kirjoitusta on kuitenkin tulkittu väärin. Väärinkäsitys liittyy Honkasen käsittelemään niin sanottuun soviteltuun päivärahaan.
– Kun työtön on ollut riittävän aktiivinen 65 päivän aikana tekemällä mahdollisesti osa-aikatyötä tai joitakin työpätkiä, seurauksena tästä voi olla päivärahan alentaminen, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä, Honkanen kirjoittaa.
Tätä monimutkaista kuviota on virheellisesti tulkittu niin, että aktiivimalli rankaisisi työnteosta.
Näin toimii soviteltu päiväraha
Työttömyysetuutta saava henkilö voi lain mukaan tienata palkkatyössä tietyn määrän rahaa ilman, että hän menettää työttömyystukeaan.
Tukia koskee 300 euron suojaosa, joten sen verran voi joka kuukausi tienata ilman, että tuki pienenee lainkaan.
Siitä ylöspäin jokainen tienattu euro pienentää työttömyystukea 50 senttiä.
Toisin sanoen töiden tekeminen voi kyllä johtaa työttömyystuen pienenemiseen – mutta se ei liity mitenkään aktiivimalliin vaan on ollut tilanne aina.
Aktiivimalli edellyttää vähintään 18 tunnin työskentelyä kolmen kuukauden aikana. Vaatimuksen voi täyttää ilman, että edes 300 euron kuukausikohtainen suojaosa ylittyy.
Aktiivileikkuri voi osua pätkätöistä huolimatta
Kelan Honkanen huomauttaa, että aktiivimallin leikkuri voi iskeä myös soviteltua päivärahaa saavaan työttömään.
Tarkastellaan asiaa esimerkin avulla.
Kun bruttona noin 700 euron työmarkkinatukea saava työtön henkilö ei täytä aktiivisuusvelvoitetta, hänen tukeaan leikataan 4,65 prosenttia eli noin 30 euroa.
Leikkaus kestää koko seuraavan kolmen kuukauden tarkastelujakson ajan.
Ajatellaan, että työtön henkilö ei täytä aktiivisuusvelvoitetta tammi–maaliskuussa, ja hänelle maksetaan tämän vuoksi alennettua työmarkkinatukea huhti-, touko- ja kesäkuulta.
Toukokuussa hän saa viikon mittaisen keikkatyön, josta hän tienaa 500 euroa. Summa ylittää 300 euron suojaosan 200 eurolla, joten se pienentää työmarkkinatukea 100 euroa.
Niinpä henkilölle maksetaan toukokuulta 700 euron työmarkkinatuen sijaan 600 euron soviteltu työmarkkinatuki.
Aktiivimallista johtuva 30 euron alennus on työnteosta huolimatta yhä voimassa, joten toukokuulta maksettava tuki on lopulta bruttona 570 euroa.
Työnteko tuo rahaa käteen, muttei heti poista tukileikkuria
Viikon keikkatyön tekeminen ei varsinaisesti rankaise esimerkkihenkilöämme: 570 euron soviteltu työmarkkinatuki ja 500 euron palkkatulot tuovat hänelle enemmän rahaa käteen kuin pelkkä 670 euron työmarkkinatuki toisi.
Sen sijaan totta on, että työnteko ei välttämättä välittömästi poista työttömyystuen 4,65 prosentin alennusta. Leikkaus on lähtökohtaisesti voimassa kolme kuukautta, esimerkkitapauksessa huhtikuun alusta kesäkuun loppuun.
Viikon työskentely toukokuussa riittää täyttämään aktiivisuusvelvoitteen, mutta tuki palaa täysimääräiseksi vasta seuraavalla tarkastelujaksolla eli heinä–syyskuussa.
Kolmen kuukauden tarkastelujakson katkaisee vain vähintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikainen työskentely.
Työttömän kannalta keskeistä joka tapauksessa on, ettei aktiivimalli rankaise työnteosta vaan päinvastoin siitä, ettei työtön pääse tai jostain muusta syystä hakeudu töihin.
Artikkelia varten on haastateltu Kelan lakimies Eeva Vartiota. Pertti Honkasta ei tavoitettu kommentoimaan.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005519839.html
