Kellään ollut väsymys/kipuinen loppuraskaus+TAAPERO hoidettavana?Miten meni?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hjjeeeelp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hjjeeeelp

Vieras
En tiedä miten jaksan loput viikot, viikkoja vasta 36 ja esikoinen syntyi rv 41, ja olo on ollut huono jo pari viikkoa. Ei saa oikein nukuttua yöllä, närästää kovasti, rakkoa painaa jne.. miten teillä on mennyt kun on ollut taapero hoidettavana ettekä ole olleet "elämänne kunnossa"?
 
Minulla!! Supisteli paljon ja oli kipuja yms. Ei ollut kyllä helppoa, äitini kävi kaverina siivoamassa ja tekemässä ruokaa. Oli kyllä onneton olo, mutta en ois kyllä yksin pärjännyt. Kävin usemman kerran "supistuksen estotipassa" rv 35 meni vedet ja siitä sitten lapsi syntyi.
 
Jotenkin sitä vaan jaksoi, päivä kerrallaan. Oli runsasluminen talvi, vajaa 2v nosteltavana lumikasojen päälle ja pulkassa vedettävänä, + vielä 3-vuotias joka onneksi oli aika omatoiminen. Joka päivä en jaksanut ulos lähteä (pukemisessa meni aikaa ja siellä ulkona alkoi seisoskelu olla todella vaikeeta). Mies teki ruuat ja pääosin siivosi. Sitten tuli vielä kova yskä ja flunssa vikaksi viikoksi ja synnytyskin meni flunssan kourissa. Ei ollut herkkua yskiä keuhkoja pihalle synnytyksen jälkeen tikkien kiristäessä...
 
Mulla väsymys korjaantui viime raskaudessa aikas hyvin rautatableteilla, mutta selkä oli kyllä tohjona ja se haittasi eniten esikoisen hoitoa. En pystynyt yhtään ylimääräisiä nostelmaan, mitä nyt vaipanvaihdon yhteydessä oli pakko tms. Portaita jouduin konttaamaan kun en pystyasennossa voinut kävellä... Niin vaan mentiin päivä kerrallaan ja oman voinnin mukaan. Yritin lasta houkutella kirjojen maailmaan, ja luettiinkin kirjoja joskus useampi tuntikin päivässä. Ah, sai vaan sohvalla istuskella. Nyt odotan kolmatta ja jo etukäteen hirvittää, että miten tällä kertaa onnistuu kahden isomman hoito.
 
Mulla nyt rv36+3 ja väsyttää, närästää, oksettaa, supistelee ja liikkuminen alkaa oleen älyttömän vaikeeta. Ja 1v8kk pikkumies vilistää ympäriinsä.
Päivät menee lähinnä sohvalta käsin muksua vahtiessa (ja kieltoja huudellessa :D) ja teen vaan välttämättömimmät hommat, vaipan vaihdot, ruokkimiset yms. Mies sit tekee oikeestaan kaikki kotihommat ja pitää vekaralle seuraa kotona ollessaan. Pikkusen kyl hävettää istuskella sohvalla ja kattoo ku toinen touhuaa.. Mut no ei tätä enää kauaa kestä onneks :)
 
Eipä tuo ole auttanut kuin jaksaa.
Yöt tosiaan on mitä on,keskimmäinen jollottaa,esikoinen heräilee toisinaan.Mies tunkee jalkoja päälleni ja herätyskello torkuttaa 15min välein aamuyöstä,,just sillon ku saisit viimein unenpäästä kiinni.Hyvää nukkumsi asentoa on hankala löytää,ku tottunu nukkuun mahallaan.Selällään en tässä loppuraskaudessa pystynytkään nukkumaan,jalkoja pakottaa ja koko ajan kusettaa.

2h unilla pitäis jaksaa vetää koko helkakrin päivä lävitte,siivota koti ja laittaa ruokaa.Lapsiakin vois käyttää ulkona ja kavereilla jos jaksais.
 
Esikoinen oli 1v 10kk kun odotin nuorempaa...
Raskaus oli alusta asti pahoinvointia rv18asti ja siitä sitten supistelua, rv.39+ esikoista nostaessa pamahti häpyliitokset ja siitä suunnattomasta kivusta kärsin sitten sinne 42+0 että pieni päätti syntyä.
Mutta uudestaan lähtisin tähän rumbaan vaikka heti :)
 

Yhteistyössä