Hae Anna.fi-sivustolta

Kerätään hyviä tarinoita

Viestiketju osiossa 'Elämänkatsomus' , käynnistäjänä eräs nunna, 12.08.2007.

  1. eräs nunna Vierailija

    Kivi, netistä poimittu vanha kiinalainen tarina

    Nuori mies meni vanhempiensa painostuksesta luostariin. He sanoivat, että munkin virka oli arvostettu ja että samalla hän löytäisi valaistumisen. Erään vanhan munkin suosituksesta hän päätyi kaukaiseen zen-luostariin.

    Tuo luostari oli siinä mielessä erilainen, että siellä vallitsi vapaus: oppilaan täytyi itse löytää oma tiensä. Joku tutki Buddhan sanomaa, joku meditoi päivät päästään. Jotkut munkit tunsivat vetoa karateen ja muihin kamppailulajeihin. Siellä oli vain yksi kirjoittamaton sääntö: kesken luovuttamisesta seurasi suuri häpeä. Kun jotain aloittaa, se pitää viedä loppuun hinnalla millä hyvänsä.

    Nuori munkki kokeili monia erilaisia tapoja, mutta mikään ei oikein tuntunut hänestä omalta. Niinpä hän päätti istua eräällä kivellä niin kauan kunnes onnen salaisuudet valkenisivat hänelle. Hän nousi kiveltä vain muutamiksi tunneiksi syömään ja nukkumaan. Muuten hän istui kivellään pohdiskellen ja rukoillen jumalia, että ne näyttäisivät hänelle tien valaistumiseen.

    Tuli talvi, tuli kesä. Satoi ja paistoi. Vuodet vierivät vääjäämättömästi omaa vauhtiaan. Munkki istui kivellä itselleen uskollisena luottaen siihen, että jonain päivänä valaistuminen löytyisi. Kului kaksikymmentä pitkää vuotta.

    Eräänä päivänä hän yhtäkkiä nousi kiveltään. Luostarinjohtaja kiirehti munkin luo: ”Mitä nyt, löysitkö valaistumisen?” ”En löytänyt, mutta oivalsin vihdoinkin, että kivi on kova”, munkki vastasi. Luostarinjohtaja väitti vastaan kiihtyneenä: ”Olet viettänyt kaksikymmentä vuotta kivellä. Mitä ihmiset tulevat ajattelemaan sinusta, jos luovutat?” Munkki katsoi luostarinjohtajaa syvälle silmiin ja sanoi: ”Itse asiassa toinen oivallukseni onkin juuri se, että ei ole koskaan liian myöhäistä antaa periksi ja että se, mitä ihmiset ajattelevat minusta, ei kuulu minulle.”

    Luostarinjohtaja protestoi: ”Jos annat periksi näin pitkän ajan jälkeen, niin silloinhan kaikki nuo vuodet ovat menneet täysin hukkaan.” ”Minun täytyi istua tuolla kivellä kaksikymmentä vuotta oivaltaakseni, ettei minun pidä istua sillä enää päivääkään. Yksikin päivä lisää olisi hukkaan heitettyä aikaa”, munkki vastasi ja jatkoi: ”Oivalsin myös sen, että vaikka tämä luostari perustuu vapauteen, jo pelkästään se kirjoittamaton sääntö, ettei saa antaa periksi, rajoittaa vapautta ja siten tuhoaa mahdollisuuden herätä ja löytää todellinen vapaus – vapaus, jota valaistuminen on.” ”Sinä siis sittenkin löysit valaistumisen?”, johtaja tivasi. ”Ei ollut mitään löydettävää”, vastasi munkki ja käveli ulos luostarista.

    Mitä munkki teki seuraavaksi? Hänestä tuli suutari pieneen kylään Kiinan maaseudulla. Tai oikeammin: hän oli suutarina kunnes hänelle valkeni seuraava elämänvaihe, joka ei voinut olla valkenematta niin kauan kuin hän seurasi totuuttaan.

    Kerran eräs ohikulkija kysyi suutarilta tämän istuessa liikkeensä edessä neulomassa tossuja: ”Etkö ole katkera noista kahdestakymmenestä hukkaan menneestä vuodesta?” Suutari vastasi mietteliäästi hymyillen: ”Hukkaan menneistä vuosista? En toki, miksi olisin? Olen kiitollinen siitä, että minulta kului vain kaksikymmentä vuotta seuraavan totuuteni löytämiseen. Vain harva tulee tuosta luostarista koskaan ulos, joten olen itse asiassa erittäin onnekas. Monille on tärkeämpää olla oikeassa kuin elää oikein.”

    Suutari pujotti neulan kultaisella nauhalla kirjaillun mokkanahan läpi ja jatkoi: "Elämässä on kyse hyvyydestä itseämme kohtaan, mikä on oman totuutemme seuraamista, mikä on valaistumista.” ”Näistä tulee kauniit tossut jollekin neidolle’’, hän totesi hymyillen kysyjän jatkaessa matkaansa epäuskoisena päätään pyöritellen.
     
  2. Katsoin eilen tämän elokuvan telkkarista puolesta välistä. Ihana tarina, kauniit värit ja erittäin taitavasti piirretty.

    http://telkku.com/telkku?p=20070812
     
  3. siis tarkoitin Vierailija

    Tarkoitin Henkien kätkemä elokuvaa.
     
  4. Taisipa Vierailija

    lopahtaa nämä hyvät tarinat, mutta jospa sieltä telkusta tulee taas piirrettyjä.
     
  5. .Amur Vierailija

    Minua tarinat kiinnostavat erityisesti. Toivottavasti aikaa löytyy niiden tänne tuomiseen, tosin omani liittyvät tänne pohjoiseen.

    Ehkä jollakin muullakin on tarinoita...
     
  6. Mutta kaikki harjoitukset ja luostarielämät eivät saa peittää sitä Zenin perusajatusta, että arkipäiväinen elämä sinänsä on valaistumistapahtuman luonnollinen paikka. Tai-an kysyi kerran Pai-changilta:
    "Olen etsinyt Buddhaa, mutta en vieläkään tiedä, miten minun olisi etsittävä?"
    Pai-chang vastasi:
    "Se on suuresti samanlaista kuin on härjän etsiminen silloin, kun ratsastaa sillä."
    "Mitä tekee ihminen sen jälkeen, kun hän tuntee hänet (Buddhan)?"
    "Se on kuin kotiin vaellusta härjän seljässä."
    Erilaisin kuvin pyrkivät zen-opettajat osoittamaan saman, jota tarkoittaa ikivanha, kuuluisa paradoksi:

    1hminen seisoo oman itsensä varjossa ja valittaa maailman pimeyttä.
     
  7. vierailija Vierailija

    Joitakin vuosia sitten eräs vanha nainen lähti laivalla Tukholmaan. Hänellä oli mukanaan suuri musta tekonahkakassia, jonka sisällä oli kaksi muovikassia. Toisessa muovikassissa oli pulloposti jonka hän oli laatinut hieman aikaisemmin. Pullopostissa oli paperi joka tulisi muuttamaan monen ihmisen elämän, kun sen joku löytäisi ja veisi eteenpäin. Kun vanhus astui laivaan kassinsa kanssa, oli kuuma kesäpäivä ja laivan henkilökuntaan
    691
     
  8. paha saa palkkansa Vierailija

  9. vapputarinoita Vierailija

    Vappuna syntyy usein romansseja ja rakkaustarinoita, joista kehittyy pysyviä ihmissuhteita, jopa avioliittoja ja perheitä. Seuraavaan artikkeliin on koottu parhaat tarinat.
    https://yle.fi/uutiset/3-9588170
     
  10. vierailija Vierailija

    Oravanpyörästä menestyjäksi”
    Janne-Markus Rinkinen,


    Synnyin rakastavaan perheeseen Heinolassa. Olin vilkas ja omatahtoinen kaveri. Ajauduin hankaliin tilanteisiin. Koulussa tein ikäviä temppuja. Seiskaluokalla aloin polttaa tupakkaa ja käyttää päihteitä. Juovuspäissäni tein tyhmyyksiä ja sain monesti turpaan. Vain kaupasta varastamani viina kiinnosti. Jouduin Lahden oppilaskotiin. Mukaan kuvioihin tuli nopeasti huumeet. Hyvänä varkaana minun oli helppo hankkia rahaa. Oppilaskodista päästyäni käytin paljon alkoholia ja huumeita. Ajauduin rankempiin piireihin. Entisessä elämässäni pelkäsin vain vankilaan joutumista, koska ajattelin joutuvani tappamaan jonkun pieni kokoisuuteni vuoksi. Alussa kaikki oli vilpitöntä hauskanpitoa, mutta jossain vaiheessa homma lähti niin sanotusti lapasesta.

    Muutaman vuoden narkkaamisen jälkeen Jumala alkoi kutsua minua. Muistan, kun huumeet taskuissa Jeesus kolkutti sydämelleni: ”Lähde Janne seuraamaan minua”. Ajattelin, että se oli huumeista johtuvaa harhaa. Joulun tienoilla 2003 joimme viskiä ja söimme pillereitä kaveriporukalla. Tuli tappelu. Jäin alakynteen ja kaveri hakkasi minut lahnaksi. Verta tuli kaulasta todella paljon, lyyhistyin maahan. Ajattelin kuolevani. Tapahtui jotain yliluonnollista. Sammunut kaveri heräsi, soitti ambulanssin ja tuli tukkimaan kaulavuodon. Heräsin teho-osastolta. Lähdin vielä käyttämään kipuihin huumeita, mutta en saanut niistä mitään irti. Jokin minussa oli muuttunut. Näin, miten vanhempani kärsivät. Pari kuukautta tapahtuneen jälkeen huusin kämpässäni Jumalaa auttamaan minua nyt heti.

    Amfetamiinipussi jäi jääkaappiin ja lähdin etsimään apua. Tapasin kaverin, joka oli päässyt irti alamaailmasta. Hän auttoi minut hoitoon. Hoidossa ollessa Jeesus koputteli taas sydäntäni: ”Janne, lähde seuraamaan minua.” Ajattelin, että enhän mie voi lähteä häntä seuraamaan. Aloin elämään hengellisten periaatteiden mukaan.

    Vanhat kostonhimot ja vihat tulivat pintaan, kun minua satutettiin rankasti. Ja taas Jeesus kolkutti sydämeeni tutuilla sanoilla: ”Janne lähde seuraamaan minua”. Ajattelin ääneen: ”No katsotaan, mikä jätkä tää Jeesus oikeen on”. Äidin kanssa olimme puhuneet Pyhästä Hengestä. Lähdin kaverini kanssa uskovien kokoukseen. Katselin, kun siellä puhuttiin kielillä ja ajattelin, että on nää uskovat kyllä ihmeporukkaa. Sain aivan mielettömän rauhan ja anteeksiannon muita ihmisiä sekä itseäni kohtaan. Aloin lukea Raamattua ja toisinaan kävin kokouksissa. Vuoden kuluttua eksyin Suuri Jeesus -tapahtumaan Hervannassa, jossa hyvin innokas puhuja saarnasi valtavalla voitelulla, miten Kristus asuu meissä. Koin, että minun on hypättävä ilmaan. Hyppäsin! Tuntui kuin miljoona volttia sähköä olisi mennyt lävitseni. Ilmassa olo tuntui kestävän monta minuuttia. Se oli mahtavaa! Olin päässyt seitsemänteen taivaaseen tuntien sanoin kuvaamatonta iloa ja rakkautta.

    Joka uskoo Jeesukseen, on tekevä hänen tekojaan: laittaa kätensä sairaitten päälle ja he tulevat terveiksi. Kotia päästyä mietin, että tällä voimalla voi varmasti parantaa sairaita. Lähdin parantamaan sairaita Jeesuksen Kristuksen nimessä. Tajunta alkoi räjähdellä, koska heitä parantui valtavia määriä, kiitos Jumalalle. Mie elän siitä, kun näen omin silmin, miten Jeesuksen rakkaus virtaa ihmisiin muuttaen heidän ajatusmaailmansa Jumalasta. Hän rakastaa myös sinua, halleluja. Tänä päivänä toteutan Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä mennä kaikkeen maailmaan tekemään kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia. Tämä muutos on mahdollista myös sinulle.

    Jaa1


    Lue ja katso lisää stooreja
    Soita 040 701 2929 tai
    Ota yhteyttä ja tilaa kirja
    Kohti uutta mahdollisuutta
     
  11. vierailija Vierailija

    ========
    Olisko tässä asialliseen totuuden aiheeseen perusta?
    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201705082200124605_ul.shtml
     
  12. Ex nihlo nihil Vierailija

    Uskonto on tunnetusti voimakasta riippuvuutta aiheuttava huume. Ken uskonnon koukkuun on itsensä ajanut, niin siinä se sitten pyristelee.
    Järkipuhe ei auta, kun sanoo ettei sitä jumalaa ja jeesusta ole muualla kuin uskovan korvien välissä.
     
  13. vierailija Vierailija

    Parempi Jeesus-riippuvuus kuin huumeriippuvuus!
     
  14. vierailija Vierailija

    Karin sydän pysähtyi, ja hän oli puoli tuntia kuolleena sairaalassa. Hän kävi taivaassa ja keskusteli Jeesuksen kanssa. Kari kertoo kokemuksestaan, ja miten hän heräsi kuolleista

    [​IMG]
    TV7.FI

    Isännän pöydässä - Vieraana Kari Pöllänen
    Karin sydän pysähtyi, ja hän oli puoli tuntia kuolleena sairaalassa. Hän kävi taivaassa ja keskusteli Jeesuksen kanssa. Kari kertoo kokemuksestaan, ja miten hän heräsi kuolleista!
     
  15. vierailija Vierailija

  16. Herran tiet Vierailija

    Tarina papin pojasta, joka päätti jo lapsena, ettei koskaan valitse samaa ammattia kuin isänsä. Nuorena miehenä hän sai taivaskokemuksen, joka muutti hänen elämänsä. Nyt hän on kansainvälisesti tunnettu evankelista, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ympäri maailmaa.
    Haastattelu on TV7:n tuotantoa v. 2011.( 30 min)

    www.tv7.fi/vod/player/14724/
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti