Kerran eräs lääkäri melkein pakotti minut syömää masennuslääkkeitä

[huppapuppa]

söisinköhän niitä vieläkin, jos olisin alkanut syödä?

Valitin työterveyslääkärille väsymystä, olin raskaana, ja lisäksi olin melkein aina töissä, kun mies ei ollut. Eli hoidimme esikoisen kotona. Tukiverkkoja ei ole ollenkaan. Tunsin itseni tosi väsyneeksi koska lepoon tai omiin harrastuksiin ei ollut mitään mahdollisuutta. Lisäksi en tuntenut työkavereita lukuunottamatta oikein ketään, koska olimme työn perässä muuttaneet.

Minusta minulla oli oikeus tuossa tilanteessa olla väsynyt. Mutta viisikymppinen mieslääkäri, joka tuskin on koskaan samassa tilanteessa ollut, oli varma, että minä olen masentunut, ja melkein pakotti minut ottamaan masennuslääkereseptin.

En sitten tiedä, mitä odotin lääkärikäynniltä? Sympatiaa? Vitamiinisuosituksia? jotain muuta.

 

["a p"]

Työpaikalla lisäksi huono tuuri, koska joko kaikki olivat viisikymppisiä, jotka odottivat innokkaasti eläkettä, tai vuorotteluvapaata tai jotain. Tai kolmikymppisiä lapsettomia. Joten ei oikein ollut ketään, kenen kanssa jakaa arkea.

 

["vieras"]

Minusta on kauheaa, jos raskaana olevalle tuputetaan masennuslääkkeitä väsymyksen vuoksi. Väsymyshän on vain sen merkki, että pitäisi ottaa rauhallisemmin. Kun odotin kaksosia, niin olin huomattavan väsynyt, paljon väsyneempi kuin ekaa lasta odottaessa. Se oli mielestäni vain elimistön vinkki siitä, että nyt täytyy levätä.

 

["maisa"]

Aha! En nyt ihan ymmärtänyt, odottaako ap jonkinlaista kommenttia tekstiinsä?

 

["Minä vain"]

Kerran eräs lääkäri melkein pakotti mutkin syömään masennuslääkkeitä, koska oltiin jo kaksi vuotta tahittu, että tulisin raskaaksi. Yritin hänelle kauniisti selittää, että en voi ottaa niitä nappeja vastaan, koska jos joudumme lapsettomuushoitoihin ja ne eivät tuota tulosta, emme pääse adoptiojonoon jos olen syönyt masennuslääkketiä.
No se vaan itsepäisesti tuuppas mulle sen reseptin kouraan ja sanoi heipat. Revin reseptin siinä käytävässä ja tuuppasin roskikseen.
Onneksi ne hoidot tuotti tulosta edes kerran.