kertokaa mitä teen tuon 5v neidin kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pinki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Pinki

Tunnettu jäsen
04.08.2004
25 067
28
48
Lahti
kohta palaa vati pohjaan lopullisesti!!!

ei usko mitään. ränkyttää vastaan,huutaa,uhmaa ja ei mene sana perille ennen kuin kymmenen nätin pyynnön jälkeen ärjäsee. sitten vasta.

kiusaa,läpsii,nimittelee sisaruksiaan. tekee kaikennäköstä pientä kiusaa kun silmä välttää. 'en se minä ollut, se oli veikka'

käytössä arestituoli,ei tehoa. kotiaresti,ei tehoa. telkka/dvd-kielto,ei tehoa. mieleiset lelut tallessa,ei tehoa.

välillä tosin on niitä päiviä,kun tyttö on kuin enkeli,tottelee ja on iloinen jne. mutta sitten taas nää päivät milloinka ei MIKÄÄN tehoa. :headwall:

alkaa olemaan takki aika tyhjä,apuja?
 
Helppo sanoo näin, mutta koitappa ottaa ittees niskasta ja niele ärjähdykset ja palkitse ylitsepursuavasti hyviä asioita... Teet vaikka jonku palkinto taulun, johon piirrät esim. tähden aina, kun on kiitosta tullut jostain (vaikka kuinka pienestä asiasta) ja sit kun on monta tähtee, saa vaik tarran? Mulla 3v., 5v. ja 11v. ja kaikkien kanssa välillä ihan saman kuuloista...
 
:hug: :hug:
Voi senkun tietäisin kertoisin ilomielin. Ihana kuulla, että en ole ainut joka saman ongelman kanssa painii meillä vaan on 5v poika muuten kuulosti niin "kotoisalta"
 
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Ota syliin ja hali.

Jos se vaikka on vain huomionhakua.

(kokeilla kai voi, vaikka väärässä olisinkin)

kokeiltu on ja useasti. mieleeni vain hiipii,että mitä ihmettä olen tehnyt väärin,kun noin uhmaa. :(

vasta pari päivää sitten tehtiin tytön kanssa kolmatta tuntia joulukortteja. eilen piirreltiin ja maalattiin vesiväreillä. isänsä oli tytön ja keskimmäisen kanssa ulkona 3h. jne...
 
Juu,tuttua hommaa.Sitä kaikkensa yrittää,mut välillä kun ei vaan mikään ole tarpeeksi..Silloin olo on turhautunut ja neuvoton :o

Meillä uhmakas 5-vuotias,jonka tunteenpurkaukset ottaa koville äidin korviin ja mieleen..Eikä asiaa helpota se,että talossa asuu myös 2,5v.uhmaikäinen,jolla omat oikkunsa..Kuopus siinä sitten yrittää saada oman huomionsa.. :snotty:
 
Äsken siivoilin paikkoja, kämppä ku pommin jäljiltä vaik tiistaina pöllytin matot ja siivosin kunnolla.
5v oli eteisessä oven takana ja leikkeli saksilla murusiksi koiran papanoita (siis ruokapapanoita), hirveät murut joka paikassa. Ja muutenkin ihan älytöntä 2v:n käytöstä! Ja kun sanot niin senku matkii ja vänkättää perässä. AAAAAAARRRRRRRRRRRRGGGGGGGGHHHHHH!!!
 
Hyvästä seuraa hyvää, aina, huonosta seuraa huonoa, aina. Tuo ois lähtökohta. Ja se hyvä voi olla vaikka silitys ja kiitos tai halaus tai suukko tai kehut. Huono suraamus on just nuo jäähyt sun muut. Älä pyydä kymmentä kertaa, pyydä kerran tai kaks. Uhkaa jäähyllä, jos ei tottele, mars jäähylle. ÄLÄ kuuntele vastaväitteitä, jupinoita, kiukkua, puutu vasta, kun jonkun terveys on uhattuna tai jotakin on hajoamaisillaan.

Lauleskele, lallattele, hymyile muille, vaikka tyttö kiljuu ja roikkuu sinussa. Taatusti vaihtaa taktiikkaa ja ottaa sinuun kontaktia hyvilä keinoilla. Hymyile silloin ja huomioi, palkitse kehuilla.

Et tee mitään väärin, lapsesi on vain vahvaluonteinen. Meillä on samoin. Selkeät mallit toimintaan auttaa kriisitilanteissa. Luokaa oma malli toimia. Kun se on tapa, se toimii hyvin.
 
Minä teen niin, että kysyn silleen naureskellen, että et kai sinä kiukuttele ja jos kiukuttelet niin minä kutitan. Hiivin jostain pöydän alta, kutittelen ja saan lapsen ikään kuin samalle puolelle kanssani. Pidän hänen kanssaan siinä hetkessä hauskaa ja sitten kun ollaan naurettu ja halailtu, niin alan puhumaan vakavasti, että ymmärräthän että noin ja noin ei saa tehdä. Yleensä lapsi on tuossa vaiheessa vastaanottavainen, ja jos sen jälkeen meinaa vielä aloittaa uhmailun, niin muistutan äskeisestä sopimuksesta.
Tämä toimii meillä.
 
Mä sanoisin, et aika auttaa. Olet vain johdonmukainen rangaistuksissa. Jäähypenkkiä ja arestia vain vaikka koko ajan.

Meillä oli poika jossain vaiheessa monta kuukautta kotiarestissa, kun heti kun edellinen loppui alkoi seuraava. Mutta tänä syksynä huomasin muutaman kokeilun jälkeen, että on se oppi perille mennyt.
 

Yhteistyössä