kertokaa miten sitä jaksais, ku ei jaksa... (sekavaa sepustusta)

[sekopää]

kuopus on valvottanu koko ensimmäisen vuotensa. vuorotellen ollaan miehen kanssa hoideltu yöt. en osaa silti nukkua kun kuulen toisen valvovan lapsen kanssa. eli yöunet on häiriintyneet, vaikka toisinaan saisikin nukkua.

nyt sitte olen lähteny töihin ja mies jäi hoitovapaalle. vauva jo joskus nukkuu muutaman tunnin putkeen, että siis pitäishän tässä jaksaa. ja vauvalla muutenki valvomisia aiheuttaneet iho-ongelmat alkavat olla hoidossa. tavallaan mitä paremmin alkaa lapsen kans mennä (siis jo viisi hyvin nukuttua yötä lapsella, ei tosin peräkkäisiä, mutta tänä syksynä kuitenkin) sitä huonommin itse jaksan. eli nykyisin töissä väsyttää, enkä oikein osaa tarttua hommiin, ajatukset seilaavat sinne tänne. miksi tämä nyt tuntuu tämmöseltä, kun parempaan pitäisi olla menossa? tämmöstä olisi voinut odottaa viime vuodelta kun olin kotona ja valvoin vauvan kanssa?

mitä tässä pitäisi tehdä? en millään viitsisi hakea sairaslomaa kun oon 'vaan väsyny'. onko kellään ollut tällaista, ja miten ootte päässeet yli?

 

[pii]

Osaatko käyttää korvatulppia? Mä olen leikannut sellaiset muotoillut perustulpat hieman pienemmiksi, niin ne ei paina, ja apua saa jonkin verran. Samassa huoneessa en toki osaa silti nukku. Auttaisiko jos vaihdat huonetta? On tietty karua nukkua jossain vierashuoneessa, mutta uni on tärkeintä. Tsekkaa ruokavalio ja hemoglobiini. Kirkasvalolampusta voi olla iloa aamulla. Jollei mikään muu auta, niin unilääke voi auttaa nukkumaan yön läpi, mutta niitä ei voi käyttää kauan. Pääasia että saisit taas normirytmistä kiinni.