Kertokaa viisaammat sormiruokailusta!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "eee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"eee"

Vieras
Minkä ikäisenä voi aloittaa, pitääkö pinsettiote osata? Millä on hyvä aloittaa? Onko siinä riskinsä että vauva napsaisee ison palan ja meinaa siihen tukehtua? Entäs kun ei vielä oo hampaita.. :)
 
Mää iskin tolle porkkanan kouraan 6kk eikä hampaitakaan. Pienet ja pehmeät palat on hyviä opettelujuttuja. Leivänmurut jne. Esim tosi pehmetä pastapalat,keitetyt vihannekset. Ohella annoin lusikkaruokaa ja söi sujuvasti sekä lusikasta että sormin. Vähän yli 1v siirtyi lusikkaan omassa kourassa. Harjottelemalla se palojen syönti löytyy.
 
Tarpeeks pehmeää ja "märkää" sapuskaa alkuun niin ei tarvii pelätä tukehtumista. Meillä muistaakseni aloitettiin tosi pehmeäksi keitetyllä porkkanalla ja lähes lössööntyneellä päärynällä. Siitä sitten siirryttiin hiljalleen kovempiin ja kuivempiin juttuihin. Annettiin aina käteensopivia paloja joista lapsi itse haukkasi sopivan palan. Puolivuotiaana aloitettiin.
 
Tarpeeks pehmeää ja "märkää" sapuskaa alkuun niin ei tarvii pelätä tukehtumista. Meillä muistaakseni aloitettiin tosi pehmeäksi keitetyllä porkkanalla ja lähes lössööntyneellä päärynällä. Siitä sitten siirryttiin hiljalleen kovempiin ja kuivempiin juttuihin. Annettiin aina käteensopivia paloja joista lapsi itse haukkasi sopivan palan. Puolivuotiaana aloitettiin.

Joo tuo porkkana ja päärynä kuulostaa hyvältä :) Jännään vaan että mitäs jos lapsi ottaa siitä pehmeästä porkkanasta tai päärynästäkin liian ison palan vaikka se pehmeää. Osaako se jauhaa ikenillään sen pieneksi!? Mut ei kai auta kun treenata :)
 
[QUOTE="eee";30484742]Joo tuo porkkana ja päärynä kuulostaa hyvältä :) Jännään vaan että mitäs jos lapsi ottaa siitä pehmeästä porkkanasta tai päärynästäkin liian ison palan vaikka se pehmeää. Osaako se jauhaa ikenillään sen pieneksi!? Mut ei kai auta kun treenata :)[/QUOTE]

näin on. Kielen ja suun käyttö on opittava treenaamalla. kyllin pehmeä muusaantuu kyllä suussa.
 
Pinsettiotetta ei tarvi osata ja ruoat on hyvä olla muutenkin alkuun niin isoja että nyrkillä saa hyvän otteen. Pienet, kovat palat on vaarallisia, esim siis pähkinät yms.

Istua pitää osata syöttötuolissa.

Keitetty parsakaali ja kukkakaali on myös hyviä kun niissä on se kahva mistä on hyvä pitää kiinni ja maistella. Nekin voi alkuun keittää vähän ylikypsiksi että ovat var,masti pehmeitä. Samoin t ietty marjat, pehmeät hedelmät kuten mandariini mistä voi alkuun kuoria ne 'nahat' pois. Kiiwi yms. Sitten pikkuhiljaa etenee kovempiin kuten makarooni jne
 
Aina kaikki väittää että lapsi osaa itse ottaa sopivan kokoisen palan. Ei se aina niin mene.

Ei, ei menekään. Lapsi opettelee. Jos lapsi osaa haukata, nii se on jo hyvä juttu. Mutta koska lapsi ei vielä tiedä millaisia koostumuksia ruuissa on, niin ei opetteleva lapsi voi ymmärtää. Esim jos haukkaa suullisen pullaa nii voi hyvinkin olla kohta iso taikina lönttä suussa. Suullinen banaania, nii ei välttämättä saakaan muussattua suussa. Haukkaisu omenaa (niin kuin ystävälläni oli tapana antaa alle vuotiaalle), nii kas kummaa kun se kova pala tukkiikin tehokkaasti hengitystiet.

Yks ambulanssikuski kirjoitti yhdellä hoitajapalstalla,että hänen työkokemuksen perusteella lapset meinaavat yleensä tukehtua nakkiin ja banaaniin.
-Onhan ne melkein pehmeitä..mutta myös..liukkaita suussa..
Ja hussilla on kertymätiedot lasten vierasesineistä kurkussa parin vuoden takaa, nii todellakin siihen omenanpalaan voi tukehtua.

(anteeksi tajunnanvirtaa...) olen vain nii järkyttyny mitä kaikkea omatkin ystävät antavat pientensä syödä itse sormiruokailun nimissä..
 
Ei, ei menekään. Lapsi opettelee. Jos lapsi osaa haukata, nii se on jo hyvä juttu. Mutta koska lapsi ei vielä tiedä millaisia koostumuksia ruuissa on, niin ei opetteleva lapsi voi ymmärtää. Esim jos haukkaa suullisen pullaa nii voi hyvinkin olla kohta iso taikina lönttä suussa. Suullinen banaania, nii ei välttämättä saakaan muussattua suussa. Haukkaisu omenaa (niin kuin ystävälläni oli tapana antaa alle vuotiaalle), nii kas kummaa kun se kova pala tukkiikin tehokkaasti hengitystiet.

Yks ambulanssikuski kirjoitti yhdellä hoitajapalstalla,että hänen työkokemuksen perusteella lapset meinaavat yleensä tukehtua nakkiin ja banaaniin.
-Onhan ne melkein pehmeitä..mutta myös..liukkaita suussa..
Ja hussilla on kertymätiedot lasten vierasesineistä kurkussa parin vuoden takaa, nii todellakin siihen omenanpalaan voi tukehtua.

(anteeksi tajunnanvirtaa...) olen vain nii järkyttyny mitä kaikkea omatkin ystävät antavat pientensä syödä itse sormiruokailun nimissä..

Usein nämä "tulehtumis" tapaukset sattuvat sellaisille lapsille joille syötetty soseita ja yht äkkiä annetaan omena käteen. Ei tietenkään lapsi ole oppinut miten syödään kun tottunut, että ruoka vaan niellään (niin kuin soseissa). Jos antaa lapsen alusta asti syödä omin sormin niin tukehtumisen riski on pieni.

Turvallisuutta ei saa silti unohtaa. Lapsen on ehdottomasti osattava istua syöttötuolissa eikä koskaan saa jättää syövää lasta valvomatta. Täytyy myös tietää, ettei kakominen tarkoita, että lapsi olisi tukehtumassa. Kakominen on lapsen varotoimenpide ettei ruoka joudu liian syvälle nieluun hallitsemattomasti. Suosittelenkin jokaista vanhempaa tutustumaan sormiruokailu oppaisiin. Oikein tehtenä se voittaa soseiden syöttämisen mennen tullen.

Ja jos lähdetään hysterisoimaan niin omassa työssäni olen nähnyt kuinka vaarallisia asiota esim. oksat voivat olla kouluikäisen lapsen käsissä.
 
Mainitsen vielä kaupan maissinaksut, jotka sulavat kielelle, niillä on todella helppo aloittaa. Vähän olen huonoa omaatuntoa potenut niin teollisen ruuan antamisesta, kun sormiruokailussahan on hienoa se että lapsi pääsee kokeilemaan eri värisiä, makuisia ja muotoisia ruokia. Mutta ainakin meillä olleet luomunaksut ovat pelkkää vettä ja maissijauhoa, tulee varmaan syötettyä paljon haitallisempiakin juttuja sitten kun lapsi on isompi...
 

Yhteistyössä