Kertokaahan mielipiteenne asiasta. Kyse erosta/eroamisesta tai mistä tässä nyt oikeastaan onkaan kyse.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Tilanne on se, että mies ilmoitti haluavan erota muutama kuukausi sitten ja asiasta ei tahtonut puhua.
Tämä tuli täysin yllättäen minulle ja yritin selvittää asiaa puhumalla.
Miehen käytös oli huolestuttavaa, puhumaton,väsynyt ja vältteli minua.
Muutaman viikon aikan yritin saada puhua asioista ja kysellä eron syytä. Tähän ei löytänyt mitään erityistä "en tiedä, en halua jatkaa enää" ja monet läheisetkin yrittivät keskustella hänen kanssaa,turhaan.
Jossain vaiheessa hän kuitenkin sai "pakottamalla"avattua suunsa ja syytöksiä sateli runsaasti. Kaikessa oli jotain vikaa ja kaikki syy oli minussa.
Otin vastaan nämä syytökset,en tahtonut lähteä puolustelee mitään asioita ja vain siksi, että näin ettei hän ole omaitsensä. Ei hänen käytöstä tuollainen.
Tästä muutama viikko ja pääsimme jotenkin lähestymään toisia. Tavalliselle puhe-väleihin ja niin,ettei hän vältellyt minua. Pian kuitenkin tuli päivä, kun hän muutti pois ja ajattelin antaa hänen olla rauhassa(en ottanut yhteyttä yms.). Meni muutama päivä ja hän erilaisilla tekosyillä keksi soittamista.
Hän halusi tulla käymään ja tämän ensimmäisen kuukauden aikana olikin lähes kokoajan luonani. Kuitenkin huomasin,että tämä kuukausi lähensi meitä paljon ja hänkin alkoi olemaan iloinen. Halusi tehdä kaikkea yhdessä yms. Kuitenkin aina oli jokin tekosyy asialle, miksi tulisi käymään tai selityksiä kavereille miksi on luonani.
Kertokaa mikä häntä voisi vaivata? Kuitenkin joka päivä tahtoo olla kanssa,soittelee jatkuvasti yms. Sanoin kyllä hänelle, että hänen pitää selvittää ajatukset ja kertoa myös minulle ne syyt eroon. Hän saattaa jopa itkeä välillä ja ihan kuin yrittäisi alkaa puhua tunteista. Hän vain pelkää sitä kaikista eniten ja meillä on se aina ollut ongelma,ettei kommunikointi toimi.

Miten minun pitäisi oikein toimia tilanteessa? Joskus säälittää hän ja päästänkin hänet minun luokse, koska jos se yhtään antaa hänelle energiaa ja auttaa häntä näkemään asiat todellisuudessa.
 
Mies yrittää selkeesti säästää kakun ja syödä sen myös.

Sano miehelle, että jos hän haluaa erota, niin pysyy sitten myös erossa. muuten tuossa käy niin, että mies pyörii sinun luona ja nauttii sinkkuuden iloista siinä sivussa. Sitten kun ihastuu johonkin toiseen rupeaa vasta ottamaan etäisyyttä.. Jos jätät sen yksin, niin se saattaa olla jopa sitä mieltä, että ero osxli typerä ratkaisu ja palata takaisin. Sitähän se mies ei tee, jos se saa olla jatkuvasti sun seurassa.
 
No kai se nyt olisi parhainta yrittää auttaa miestä puhumaan asiasta. Kommunikaatiota voi opetella, puolin ja toisin. Voi tosin tietenkin olla että sillä oli toinen ja homma kariutui joten nyt kaipaakin takaisin.
 
kiltin miehen syndrooma? Eli kuvittelee että mitään moitteita ei sovi/uskalla esittää tai niitä ei saa edes kokea. Sitten menee yli, ja ei kestä enää. Kun sitten saa lopulta purkaa syytökset, niin syy erolle onkin poistunut, ja samalla häviää hengentärkeästä ajatusmallista teho, eli siitä, että kaikki olis hyvin kun vain sais olla rauhassa.

No, kun sitten saa olla rauhassa, niin sitten vasta huomaa, että onhan hänellä muitakin tarpeita jotka sinä olet aiemmin tyydyttänyt niin hyvin, ettei hän niitä huomannutkaan. Mies nöyrtyy ja luopuu erillisyydestään, ja alkaa haikailla takaisin kotiin kuin karkoitettu pikkupoika.

Taitaisin pitää miestä itse käsivarren mitan päässä, ja opettaa sen puhumaan sieltä etäämpää ja saa kasvaa aikuisemmaksi. Jos oppii ja sinä edelleen häntä kykenet arvostamaan ja pitämään tarpeellisena elämässäsi, niin hyvä. Jos ei, niin oppiipa ainakin jotain hyödyllistä jatkoa varten.
 
kiltin miehen syndrooma? Eli kuvittelee että mitään moitteita ei sovi/uskalla esittää tai niitä ei saa edes kokea. Sitten menee yli, ja ei kestä enää. Kun sitten saa lopulta purkaa syytökset, niin syy erolle onkin poistunut, ja samalla häviää hengentärkeästä ajatusmallista teho, eli siitä, että kaikki olis hyvin kun vain sais olla rauhassa.

No, kun sitten saa olla rauhassa, niin sitten vasta huomaa, että onhan hänellä muitakin tarpeita jotka sinä olet aiemmin tyydyttänyt niin hyvin, ettei hän niitä huomannutkaan. Mies nöyrtyy ja luopuu erillisyydestään, ja alkaa haikailla takaisin kotiin kuin karkoitettu pikkupoika.

Taitaisin pitää miestä itse käsivarren mitan päässä, ja opettaa sen puhumaan sieltä etäämpää ja saa kasvaa aikuisemmaksi. Jos oppii ja sinä edelleen häntä kykenet arvostamaan ja pitämään tarpeellisena elämässäsi, niin hyvä. Jos ei, niin oppiipa ainakin jotain hyödyllistä jatkoa varten.

Mies on juuri sellainen että tahtoo aina mielityttää kaikkia, kaikilla olisi hyvä olla, mukava,kohtelias,hemmottelee yms. EI tahdo riitoja ja muutenkin sellainen romanttinen-hölmö. Siksi minua ihmetyttikin tämä käänne tässä liitossa ja aivan kun mies olisi musertunut johonkin mustaa kuiluu hetkessä. Ei osaa selittää syytä ja tuntuu,ettei tiedosta itsekään omaan oloaan. Selvästi viitteitä masennuksesta ja miettinytkin,onko se syynä tähän. Ottanut puheeksi ja täysi tyrmäys asiasta.
 
Jos miehelläsi on vaikeaa saada sanotuksi mistä hänellä kiikastaa oikeasti niin kysy pystyisikö hän kirjoittamaan sinulle kirjeen jossa kertoisi sen mitä ei kasvousten uskalla?
 
Meillä oli taannoin tilanne sama. Mies halusi erota ja sitten kuitenkin halusi olla enemmän kuin ystävä. En suostunut siihen. Latelin miehelle selvät pelisäännöt, koska minuun sattui liikaa. En halunnut jäädä roikkumaan häneen ja pahoittaa mieltäni enempää. Sanoin miehelle etten enää halua nähdä häntä enkä puhua muusta kuin lapsista ja heidän asioistaan ja lasten vaihdot hoidetaan neutraalisti tai välikäden (isovanhempien) kautta. En pystynyt olemaan tekemisissä yhtään enempää kuin oli pakko! Pari päivää meni näin ja sitten mies tuli häntä koipien välissä anelemaan anteeksiantoa.

Päätettiin jatkaa yhdessä, mutta luottamus mieheen on edelleen hukassa. :(
 

Yhteistyössä