Kertokaai, millaisia teidän eskariin menevät pojat ovat käytökseltään!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tulevan eskaripojan äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tulevan eskaripojan äiti

Vieras
Kertokaa siis ihan tosi, millaisia teidän ensi syksynä eskariin menevät pojat ovat/ ovat olleet! Mä en jaksaisi edes vuodattaa kaikkea. Meillä on niin villi meno, poika kiusaa sisaruksiaan, huutaa, raivoaa, uhmaa, koittaa satuttaa fyysisesti sisaruksiaan ja menettää joka asiasta malttinsa. Rakas on, mutta niin koettelevainen...
 
Meidän syksyllä eskariin menevä poika on ihan samanlainen ja neuvolassa he olivat siitä asiasta niin huolestuneita että joudutaan nyt ramppaamaan lastenpsykologilla. Niiden mielestä pojassa on pakko olla jotain vikaa, eivät anna kasvaa omaa tahtia. Poika on meille kans äärettömän rakas mutta raskasta on. Ja tämän kun sanon ääneen niin oon huono äiti.
 
Meidän ensi syksyn eskaripoika on aivan ihana, jos saan sanoa :)

Joskus tietty kinaa siskonsa kanssa ja ärsyttää tätä, mutta pääasiassa on tosi mukava poika. Hänen kanssaan voi mennä ihan minne tahansa, eikä tarvitse pelätä etteikö hän osaisi käyttäytyä tai että joutuisi häpeämään. On luotettava, kovin avulias, kyselee paljon - tiedonhalu on valtava. Selvittää kiistatilanteet keskustelemalla ja neuvottelemalla, ei juuri koskaan huuda tai raivoa, ei vänkää vastaan, vaan tosi kypsän oloisesti puhuu pahan olonsa ulos.

Päiväkodista saatu palaute on erittäin mieluisaa kuunneltavaa. Keskittyy hienosti, on luotettava, ei riitele fyysisesti, ei uhittele, on innokkaana mukana askarteluissa/leikeissä/lauluissa, toimii kiistatilanteissa sovittelijana, ottaa muut huomioon leikeissä, jne. 6-vuotisneuvolassa olimme maanantaina ja kehuja tuli sieltäkin.

On tarvittaessa todella rauhallinen keskittyjä, ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan todella vikkelä ja kekseliäs viirupää. Tietää oikeutensa, eikä anna kenenkään kävellä ylitseen, eli liian kiltti ei ole.
 
Ihanaa, että edes jollain on samanlaista, kun meillä. Tosi villi kaveri ja raivopää välillä. Kauhulla odotan miten eskari sujuu. Jaksaa kuitenkin keskittyäkin kirjoihin, telkkaan, askarteluun ym. niin ei kai sillä mitään ylivilkkauttakaan oo. Välillä tuntuu vaan, että kaikkien muitten lapset on kilttejä ja "helppoja" tuohon verrattuna.
 
Meidän ensi syksyn eskaripoika on aivan ihana, jos saan sanoa :)

Joskus tietty kinaa siskonsa kanssa ja ärsyttää tätä, mutta pääasiassa on tosi mukava poika. Hänen kanssaan voi mennä ihan minne tahansa, eikä tarvitse pelätä etteikö hän osaisi käyttäytyä tai että joutuisi häpeämään. On luotettava, kovin avulias, kyselee paljon - tiedonhalu on valtava. Selvittää kiistatilanteet keskustelemalla ja neuvottelemalla, ei juuri koskaan huuda tai raivoa, ei vänkää vastaan, vaan tosi kypsän oloisesti puhuu pahan olonsa ulos.

Päiväkodista saatu palaute on erittäin mieluisaa kuunneltavaa. Keskittyy hienosti, on luotettava, ei riitele fyysisesti, ei uhittele, on innokkaana mukana askarteluissa/leikeissä/lauluissa, toimii kiistatilanteissa sovittelijana, ottaa muut huomioon leikeissä, jne. 6-vuotisneuvolassa olimme maanantaina ja kehuja tuli sieltäkin.

On tarvittaessa todella rauhallinen keskittyjä, ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan todella vikkelä ja kekseliäs viirupää. Tietää oikeutensa, eikä anna kenenkään kävellä ylitseen, eli liian kiltti ei ole.

Tää kuulostaa aivan mun pojalta eskariin mennessä :)
Hyvin oli sydämellinen ja herttainen.
Mutta valitettavasti nyt puolisen vuotta myöhemmin, on kuin ois vaihdokki tullut taloon.
Aivan eri on nyt, ei ikinä uskois käytökseltään samaksi pojaksi :/
 
[QUOTE="essi";25723165]Tää kuulostaa aivan mun pojalta eskariin mennessä :)
Hyvin oli sydämellinen ja herttainen.
Mutta valitettavasti nyt puolisen vuotta myöhemmin, on kuin ois vaihdokki tullut taloon.
Aivan eri on nyt, ei ikinä uskois käytökseltään samaksi pojaksi :/[/QUOTE]
Mä odotan myös "innolla" mahdollista eskari- tai ekaluokkalaisen uhmaa.

Ei se kyllä esikoisellekaan (tyttö) tullut laisinkaan siinä määrin mitä joillain, ja jospa sen suurempaa kulttuurishokkia ei tulisikaan kun poika on ihan tammikuun alussa syntynyt eli alkuvuoden lapsena ehkä pienessä etulyöntiasemassa eskarikypsyyteen nähden - karu yleistys, tiedän, ja täysin eskarivalmis tyttömmekin oli vaikka on joulukuun loppupuolen lapsi, mutta haluan nyt tuudittautua tämän ajatuksen varaan :D, ja onhan eskariin meno henkisesti rankkaa ainakin silloin jos ei ihan vielä siihen olisi valmis.

Perheeseen syntyy kyllä vauva kesällä, ja tähän asti kuopuksen asemasta nauttinut poika joutuu luopumaan sekä a) kuopuksena olemisesta että b) perheen ainoana poikana olemisesta, eli se plus eskari voi kyllä aiheuttaa jotain pikku häikkää. Mutta se on sen ajan murhe. Ollaan me pärjätty erittäin haastavat vaiheet hänen kanssaan, ja pärjätään toivottavasti jatkossakin jos sellaisia vielä tulee :)
 
Meillä on sellainen haaveilija että mä ihmettelen millä ikinä kerkee eskarissa muiden mukana ulos kun jää unelmoimaan omiaan kesken pukemisen :D
Muuten oikein reipas ja odottaa innolla eskariin pääsyä.
Jätkä on ollut viimeiset melkein 3 vuotta kotihoidossa (puistossa käy).
 
Meillä on toisinaan villi, toisinaan rauhallisempi kaveri. Riippuu paljon kaverista ja siitä miten väsynyt on. Varsinkin nuoremman leikkikaverin kanssa päätyy juoksemaan ja huutamaan, isompien kanssa taas pelaa ja rakentelee pitkiäkin aikoja. Tavaroita ja asioita unohtelee kaiken aikaa. Hatut, hanskat, jopa kengät vaihdetaan säännöllisesti, kun ne on jääneet jonnekin naapuriin, hoitopaikkaan, ulos, mummolaan. Ihan mihin vaan. Ai miten niin ei voi tulla ilman kenkiä kotiin? Niin mäkin olen luullut. Omatoiminen halutessaan, jos ei halua, ei osaa edes housuja pukea. Ei neuvottele kavereiden riitoja eikä suostuttele aikuisia, kuten isoveljensä aikoinaan tuossa iässä. Mielikuvitus on ihana. Keksii tilannekomiikkaa, musiikkia, näytelmiä.
 
Meillä tuo poika oli aivan mahoton kun meni ennen eskarivuotta. Tempperamenttinen on aika hyvä sana kuvaamaan luonnetta.
Neuvolassa puhuin että onkohan siinä rajoilla onko yli-vilkas vai ihan normaali.. Normaaliin pääydyttiin.. vauhdikas vaan..

Nyt on ihan "normaali" syksyllä ekalle menevä
 
Välillä tai siis halutessaan meilläkin poika on tosi reipas. Neuvolassa on yleensä reipas ja muun asian tiimoilta lääkäri sanonut, että on aivan normaali poika. Mutta sitten suurimman osan ajasta tosi tottelematon ja uhmaava ja huutaa, jos ei saa tahtoaan läpi. Onko tollainen käytös ollenkaan normaalia käytöstä? Oonko mä turhaan huolissani? Kun enhän mä voi sallia sellaista käytöstä? Miten te "rankaisette" tottelematonta lasta tai siis mitä seurauksia teillä on huonosta käytöksestä?
 
Meillä on myös syksyllä eskarin aloittava poika ja on kyllä pääsääntösesti kiltti ja mukava kaveri :D kiusaa toki pikkuveljeään välillä ja vanhempien hermoja koettelee niinku varmaan kaikki. Saas nähä miten käy kun eskari alkaa, toivon että vaikuttaa vain positiivisesti :heart:
 

Yhteistyössä