A-M
Päivittäin olen käynyt juttujanne lueskelemassa, mutta on jotenkin ollut niin veto poissa ettei ole jaksanut mitään kirjoittaa.
Täällä nyt tämä elo pelkkää odottelua ja viimeisten pienten hankintojen tekemistä. Viime viikolla saatiin läjäpäin tavaraa lainaksi kaverilta (mm. vaatteita, lakanoita, puuhamattoja, sitteri) ja niitä nyt sitten tursuaa nurkat ja odottaa vain käyttäjäänsä.
Me ollaan hankittu aina suuri osa käytettynä tai lainattu, kun kaveripiirissä paljon pieniä lapsia, mutta toki jotain on tullut ostettua uutenakin jos ei ole mieleistä saanut muuten (eikä ihan kaikkea halua käytettynä). Itse ei ole vain raaskinut laittaa niin hirveitä summia noihin varusteisiin, kun moni niistä kuitenkin aika lyhytaikainen ja vaikka nyt sitä rahaa olisikin niihin laittaa, niin mielellään säästää tulevaa hoitovapaata varten. Mutta jokainen tyylillään ja mielestäni tyhmintä on mennä muiden ratkaisuja tuomitsemaan. Ja kieltämättä tuo käytettynä hankkiminen vaatii enemmän aikaa ja vaivaa ja esim. turvaistuimet ollaan haluttu ostaa uutena ellei ole ihan lähipiiristä löytynyt.
Hansu, jotkut ton tyyppiset muunneltavat systeemit hommaisin nyt ellei olis jo poitsun jäljiltä ihan ok yhdistelmävaunut. Tosin isommilla renkailla, koska noilla voi tosiaan olla hankala lumessa ja maastossa liikkua ja itse kärräilen paljon ja tykkään tehdä pitkiä vaunulenkkejä, jolloin kunnon pyörät on kyllä olleet mulle tärkeät. Mutta oma käyttötarkoitus ratkaisee paljon noissa vaunujen valinnoissa ja usein valitettavasti vasta käytössä sitten huomaa mikä on itselle toimivin. Esikoisen aikaan en esim. erityisemmin kaivannut kaukalo+rattaat yhdistelmää, mutta nyt hommasin sellaisen, kun totesin että tulen paljon autolla liikkumaan ja esikoista kuskailemaan eskariin ym vauvan kanssa, niin on sitten kätsä siirtää vauva kaukalossa suoraan rattaisiin.
Ja tuo kissajuttu pisti kyllä vihaksi, mutta eipä ole ensimmäinen tuonsuuntainen kommentti, jonka kuulen. Meillä oli pojan syntyessä 2 kissaa eikä olisi kyllä tullut mieleenkään hankkiutua niistä eroon sen takia että on vauva tulossa. Ja hyvin kaikki meni enkä kyllä ole kuullut muiltakaan kissa-vauva -perheiltä isommista ongelmista. Haastavinta aikaa oli se, kun poika lähti liikkeelle (varsinkin pystyyn nousun jälkeen) ja alkoi tarmokkaasti "jahdata" kissaparkoja. Onneksi meillä 2 kerrosta, joten kissat pääsivät tarvittaessa rauhaan eri kerrokseen. Toki valppaana sai olla, koska pieni lapsi voi olla todella kovakourainen eläintä kohtaan, mutta kyllähän eläin myös opettaa lapselle paljon. Nyt poika ja vielä elossa oleva kissa nukkuvat usein yhdessä enkä raaski kissaa kieltää pois sängystä, kun se on pojalle tosi tärkeää.
Tsemppiä ultraan, tulehan kertomaan kuulumiset!
juissis, olisko sun mahdollista päästä tässä välissä neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä, niin helpottaisi ultran odottelua? En mäkään esikoisesta tuntenut liikkeitä ennen kun joskus rv 20, joten siitä ei kannata huolestua. ja tuon vatsankin kasvaminen on todella yksilöllistä, toiset pääsee tosi pitkille viikoille ennen kuin ainakaan kukaan ulkopuolinen sitä huomaa. ja alussa tosiaan turvotuksella on monilla aika iso rooli tossa vatsan koossa, itsekin muistan, että aika pitkälle aamuisin meni housut hyvin jalkaan, mutta päivän mittaan alkoi turvotus ja iltapäivällä näytti jo raskaana olevalta
Prunelle edelleen jaksamista sinne pahoinvoinnin keskelle, toivotaan että kohta ainakin helpottaa. Mutta kuten sanoit, niin hyvä merkkihän se on, koita jaksaa se ajatus mielessä!
Olisi ollut vielä kaikenlaista kommentoitavaa, mutta nyt pitää lähteä hakemaan poitsua päiväkodista.
Ihanaa vaivallista tai vaivatonta odotusaikaa kaikille!!!
Täällä nyt tämä elo pelkkää odottelua ja viimeisten pienten hankintojen tekemistä. Viime viikolla saatiin läjäpäin tavaraa lainaksi kaverilta (mm. vaatteita, lakanoita, puuhamattoja, sitteri) ja niitä nyt sitten tursuaa nurkat ja odottaa vain käyttäjäänsä.
Me ollaan hankittu aina suuri osa käytettynä tai lainattu, kun kaveripiirissä paljon pieniä lapsia, mutta toki jotain on tullut ostettua uutenakin jos ei ole mieleistä saanut muuten (eikä ihan kaikkea halua käytettynä). Itse ei ole vain raaskinut laittaa niin hirveitä summia noihin varusteisiin, kun moni niistä kuitenkin aika lyhytaikainen ja vaikka nyt sitä rahaa olisikin niihin laittaa, niin mielellään säästää tulevaa hoitovapaata varten. Mutta jokainen tyylillään ja mielestäni tyhmintä on mennä muiden ratkaisuja tuomitsemaan. Ja kieltämättä tuo käytettynä hankkiminen vaatii enemmän aikaa ja vaivaa ja esim. turvaistuimet ollaan haluttu ostaa uutena ellei ole ihan lähipiiristä löytynyt.
Hansu, jotkut ton tyyppiset muunneltavat systeemit hommaisin nyt ellei olis jo poitsun jäljiltä ihan ok yhdistelmävaunut. Tosin isommilla renkailla, koska noilla voi tosiaan olla hankala lumessa ja maastossa liikkua ja itse kärräilen paljon ja tykkään tehdä pitkiä vaunulenkkejä, jolloin kunnon pyörät on kyllä olleet mulle tärkeät. Mutta oma käyttötarkoitus ratkaisee paljon noissa vaunujen valinnoissa ja usein valitettavasti vasta käytössä sitten huomaa mikä on itselle toimivin. Esikoisen aikaan en esim. erityisemmin kaivannut kaukalo+rattaat yhdistelmää, mutta nyt hommasin sellaisen, kun totesin että tulen paljon autolla liikkumaan ja esikoista kuskailemaan eskariin ym vauvan kanssa, niin on sitten kätsä siirtää vauva kaukalossa suoraan rattaisiin.
Ja tuo kissajuttu pisti kyllä vihaksi, mutta eipä ole ensimmäinen tuonsuuntainen kommentti, jonka kuulen. Meillä oli pojan syntyessä 2 kissaa eikä olisi kyllä tullut mieleenkään hankkiutua niistä eroon sen takia että on vauva tulossa. Ja hyvin kaikki meni enkä kyllä ole kuullut muiltakaan kissa-vauva -perheiltä isommista ongelmista. Haastavinta aikaa oli se, kun poika lähti liikkeelle (varsinkin pystyyn nousun jälkeen) ja alkoi tarmokkaasti "jahdata" kissaparkoja. Onneksi meillä 2 kerrosta, joten kissat pääsivät tarvittaessa rauhaan eri kerrokseen. Toki valppaana sai olla, koska pieni lapsi voi olla todella kovakourainen eläintä kohtaan, mutta kyllähän eläin myös opettaa lapselle paljon. Nyt poika ja vielä elossa oleva kissa nukkuvat usein yhdessä enkä raaski kissaa kieltää pois sängystä, kun se on pojalle tosi tärkeää.
Tsemppiä ultraan, tulehan kertomaan kuulumiset!
juissis, olisko sun mahdollista päästä tässä välissä neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä, niin helpottaisi ultran odottelua? En mäkään esikoisesta tuntenut liikkeitä ennen kun joskus rv 20, joten siitä ei kannata huolestua. ja tuon vatsankin kasvaminen on todella yksilöllistä, toiset pääsee tosi pitkille viikoille ennen kuin ainakaan kukaan ulkopuolinen sitä huomaa. ja alussa tosiaan turvotuksella on monilla aika iso rooli tossa vatsan koossa, itsekin muistan, että aika pitkälle aamuisin meni housut hyvin jalkaan, mutta päivän mittaan alkoi turvotus ja iltapäivällä näytti jo raskaana olevalta
Prunelle edelleen jaksamista sinne pahoinvoinnin keskelle, toivotaan että kohta ainakin helpottaa. Mutta kuten sanoit, niin hyvä merkkihän se on, koita jaksaa se ajatus mielessä!
Olisi ollut vielä kaikenlaista kommentoitavaa, mutta nyt pitää lähteä hakemaan poitsua päiväkodista.
Ihanaa vaivallista tai vaivatonta odotusaikaa kaikille!!!