Hae Anna.fi-sivustolta

keskosista kokemuksia?

Viestiketju osiossa 'Odotusaika' , käynnistäjänä helmi, 23.08.2005.

  1. helmi Vierailija

    Onko täällä ketään kellä kokemuksia keskosista? Millä viikoilla tuli? Miten siitä eteenpäin? Joutuiko vauva olemaan kuinka kauan sairaalassa? Oliko mitään etukäteismerkkejä?

    Itse olin eilen neuvolassa+lääkärissä. Vauvalla kaikki ok, kuten aina ennenkin. Olen kärsinyt vuodoista jo kolme kuukautta ja lääkäri oli sitä mieltä ettei töihin enää olisi asiaa. Nyt siis menossa 25+4. Tänä aamuna taas verta. Supistuksia tulee ja menee lähes päivittäin, tosin ilman kipuja..pientä nipistelyä vain. Soitin tietenkin neuvolaan ja epäilivät eilisen sisätutkimuksen aiheuttaneen pientä vuotoa (tutkittiin istukan sijainti kun on ollut sen kanssa ongelmia). Mutta rauhallisesti pitäisi kuulemma olla ja vuoto ei voi tulla enää istukasta koska se on jo noussut kivasti ylöspäin. Kaikki merkit kuulemma viittaa siihen että pienokainen saattaisi tulla ennen aikojaan. 5 viikkoa pitäisi ainakin sinnitellä vielä. Sairaalaan en halua, sillä saan kyllä supistukset ohi kunhan heti pääsen sohvalle lötköttämään. Täällä sitä ollaan nyt ""kotiarestissa"", vaan mitäpä sitä ei tekisi vauvan eteen.

    Olemme kuitenkin jo aiemmin käyneet miehen kanssa keskustelua mahdollisesta keskosesta eikä se minua huoleta...sillä onhan nykylääketiede ihmeellinen, tämä kun ei ole luomulapsi vaan suoraan koeputkesta. haluaisinkin kuitenkin tietää mitä kaikkea on mahdollisesti edessä? Ja mitä kaikkea siitä seuraa? Sillä eihän tähän varmasti voi täysin etukäteen varautua.
     
  2. Rv 36 syntynyt Vierailija

    Hei!
    Lueskelin näitä viestejä ja aattelin vastailla, vaikka meidän keskonen syntyikin vasta rv36.

    Mulla oli kanssa hirveesti ongelmia noiden supistusten ja verenvuodon kanssa, supparit alko rv 25, ensin kivuttomina ja sitte oikein kunnollisina ja verenvuoto rv29. Eteisistukka oli, mutta sen ei kuulema pitäny aiheuttaa näin paljon vuotoa (siis mulla ihan suihkusi sitä verta) Tähän päivään mennessä ei ole selvinnyt mistä johtui, selitettiin vaan että kalvojen väliin olis jääny verta joka sit tulee ulos...

    Jouduin olemaan sairaalassa osastolla rv29-rv36. Se oli aika raskasta. Vauva oli laskeutunut jo todella alas rv 29, pää oli jo ihan kiilautuneena alas lantion luihin. Sain supistuksen estolääkityksen sekä pillereinä, että suoraan suoneen ja sitten minulle annettiin kortisoonipiikki, joka vahvistaa vauvan keuhkoja, koska arvattiin että vauva hieman ennen aikojaan syntyisi. Sinänsä sairaalassaoloaika oli rauhallista, että 3 krt vuorokaudessa otettiin vauvan sydän- ja liikekäyrät lisäksi ultrattiin ja tutkittiin, tehtiin painoarvioita vauvasta ja äiti sai ""terveellistä"" sairaalaruokaa, joka oli ihan hyvä juttu. Ei tarvinnu hermoilla että onko vauvalla kaikki hyvin, kun koko ajan valvottiin. Toisaalta olis ollu kiva ollu olla laittamassa kotona paikkoja valmiiksi vauvan kotiintuloa vartenkin...


    Meidän vauveli siis malttoi odottaa rv 36 saakka, 49 cm ja hieman yli 3 kg joten hyvänkokoisena syntyi. (Painonsa mukaan ei edes ole keskonen) Keskolassa oli 3 päivää antibiottitipalla varmuuden vuoksi koska epäilivät tulehdusta keuhkoissa, koska hengittäminen oli työlästä. Kokeiden valmistuttua kuitenkin selvisi ettei mitään tulehdusta ollut.

    Ainoa ""oire"" pieniviikkoisuudesta meidän vauvan kohdalla oli se, että hän ei jaksanut imeä rintaa, eli pullosta syöty koko aika. Muuten oikein reipas ja hyvin kasvaa. Lisäksi hän oli hieman keltainen, mutta bilirubiiniarvot pysyivät kuitenkin niin lievinä, ettei valohoitoa tarvittu. Eikä se keltaisuus tietysti edes ole pelkästään keskosten ongelma.

    Tsemppiä teille, muistat sen lepäilyn ja syöt ja juot hyvin, ja koita olla stressaamatta (helpommin sanottu kun tehty, tiedän :))
     
  3. Tp Vierailija

    Mulla taas ei ollut minkäänlaisia ennakkomerkkejä, ei niin mitään! Illalla tultiin kaupasta, syötiin pizzaa, yhdentoista aikaan menin nukkumaan ja sanoin miehelleni että sori, no sex today, hiukan verta tihuuttanut. Kahdelta yöllä nousin vessaan ja ykskaks siinä meni vedet. Rv 35+4.
    Lähdettiin siitä sitten sairaalaan kassissa vain hammasharja ja neuvolakortti, ja aamusella oli vauva jo syntynyt. Painoa 2365g eli kannatti syödä ne kaikki pizzat ja suklaat jotka oli niin hyvin maittaneet. Muuten ei varmaan olis ollu kahta kiloakaan. Keuhkot ja muut elimet oli onneksi valmiit, vauva oli lastenosastolla glukoositipassa ja seurannassa 3 vrk jonka jälkeen viikon vierihoidossa. Sitten lähdettiin jo vähän väen vängällä kotiin kun en saanut sairaalassa levätyksi.
    Keskostippoja annettiin muutama viikko, rautalisää melkein koko eka vuosi (se oli mahalle vähän rankkaa), hemoglobiinia seurailtiin. Ei sen kummempaa, lapsi on jo 1v8kk ja hyvin kehittyy. Vähän on hoikka mutta johtuu myös nirsoudesta ja kokoaikaisesta riehumisesta.
    Niin, ja pullovauva oli tämäkin. Lypsin maitoa minkä piisasi ja loput tuttelia, pulloruokinnalla turvattiin painonnousu ja se että sai varmasti tarpeeksi ravintoa.
     
  4. Hilla Vierailija

    Mun pikkusisko tuli kolme kuukautta etuajassa, kahdeksansataa grammaisena, ja on nyt täysin terve nuori nainen. Kahden vuoden ikäisenä pääsi käyrille.
     
  5. ! Vierailija

    Keskosena syntyneestä lapsesta ei ainakaan mitään neroa tule. Vissiin älyllinen kehitys on hitaampaa ja jopa huonompaa. En nyt tarkoita että keskosena syntyneet olisivat tyhmiä...
     
  6. Tp Vierailija

    No just joo, mistähän tuo ! on tuollaista väitettä tempaissut?! Mulla on sitäpaitsi ollut koulutoverina poika jolla oli lukuaineiden keskiarvo yläaste- ja lukioaikana täysi 10, ja hän oli kuulemma syntynyt pikkukeskosena 7.kuulla. Ja se tapahtui 70-luvulla jolloin ei keskoshoito ollut läheskään nykyisen tasolla.
    Että häipyköön tuollaiset !:t taka-alalle näistä jutuista!
     
  7. ?? Vierailija

    Eikös lapsen aivot kehity jo aikaisessa vaiheessa?? Joten älykkyys ei pitäisi olla ongelma..
     
  8. kannattaa huilia Vierailija

    Heips,

    Ystäväpiirissä on muutama kokemus.
    Kaverilla syntyi tyttö rv 27 ja painoa oli 900g. Hän on nyt 9v ja tuplaa kakkosluokkaa tällähetkellä. Alku on ollut todella vaikeata. Äänihuulet on viottunu ja niitä päästään entraamaan vasta murrosiän jälkeen. Liikunnallisesti myös vaikeuksia. Eikä ole oppinut kunnolla lukemaan. Se että johtuuko nämä asiat keskosuudesta vai muusta, sitähän ei voi tietää. Mutta topakka luonne korvaa hänellä monta asiaa ja tulee varmasti pärjäämään elämässä.

    Toisella kaverilla syntyi rv33, yhtäkkiä. Vauva ei jaksanut imeä eli oli pullovauva kokoajan. Nyt 13v ja todella reipas mies. Hänen siskonsa alkoi syntyä rv34 mutta silloin äiti ymmärsi heti mistä oli kysymys. Hän makasi viikon sairaalassa ja tyttö syntyi rv35. Nyt 11v reipas ja terve kuten veljensä.

    Helmi:
    Ei kannata leikkiä urheaa vaan mennä sairaalaan makoilemaan jos tuntuu että vauva sieltä ennen aikojaan tulee. On se kuitenkin vauvan edun mukaista olla mahdollisimman lähelle laskettua aikaa masussa.
     
  9. Jee Vierailija

    Tää ei nyt liity asiaan, mutta pakko kirjoittaa tp:lle, että kuvauksesi lapsesi syntymästä (vaikka aihe toki vakava) oli niin hauskasti kirjoitettu, että luin sen kahteen kertaan ja nauroin ittekseni.
     
  10. helmi Vierailija

    Aika samantyylisiä kokemuksia. Varsinaisia kipujahan ei ole ollut siis kellään ainakaan heti supistusten alkaessa. Onneksi vauvan ei tarvitse olla niin kauhean kauaa siellä sairaalassa, aika nopeasti olette kotiin päässeet. Sitä juuri mietittiin, että miten sitä henkisesti jaksaa jos kauan sairaalassa menee. Kotona kun on ihan eri asia olla. Varsinkin kun on tälläinen kotikissa.

    Tosin ei tuo sairaalassa osastollakaan synnytyksen odottelu niin kamalalta kuulostanut, jos seuranta on noin tiivistä. Mahaa ihmetellessähän tämä aika kotonakin nopeasti menee, mitään muuta ei kauheasti tule tehtyä. Lastenhuoneen haluaisin valmiiksi tehdä...onneksi lähisukulaiset ja ystävät ovat kaikki lupautuneet tulemaan talkoisiin. Itse saan kuulemma toimia päällysmiehenä antamassa ohjeita =)

    Itse olen syntynyt joitakin päiviä ennakkoon samoin lähes kaikki serkkuni; enempi tai vähempi. Joten taitaa olla hieman sukurasitettakin. Sama juttu miehen puolella. Ja suhteellisen pieniä olemme olleet syntyessä (kolmen kilon molemmin puolin, pääsääntöisesti alle). Vaan ei se ole kehitystä estänyt. Hoikkia ollaan edelleen, mutta kasvukäyriä on hyvin noudatettu. Sainpa jopa syntyessä täydet pinnat, tosin lämpökaappiin jouduin juuri ennen sairaalasta pääsyä kun tulin hieman keltaiseksi (tämä siis 70-luvulla) jälkeenpäin. Yhteinen nimittäjä on ollut selkeästi molemmilla puolilla se mahdoton riehuminen silloin maha-aikana. Ja niin on tämäkin vesseli kova liikkumaan. Ja hienosti on kasvukäyrän keskiviivaa tarkastuksissa noudattanut. Riskiseulatkin tehtiin jo sen takia että neiti on alkujaan koeputkilapsi. Eikä niissäkään ollut mitään epäilyttävää. Rakenneultrassakin kaikki oli aivan niin kuin olla pitää.

    Uskon itsekin, että vauvalla on aivan kaikki mahdollisuudet vaikka se tulisikin ennen aikojaan. Henkisesti se voi olla raskasta. Ja mitä tulee noihin juttuihin hitaasta älystä niin kyllä ne aivot ovat jo nyt kehittyneet, eri asia sitten mitä vaurioita voi tulla mahdollisesta hapen puutteesta tai perintötekijöistä. Että entistä positiivisemmin täällä ajatellaan tilanteesta näiden kertomusten valossa.
     
  11. helmi Vierailija

    Oikeassa olet. Sainkin ohjeet olla kotona rauhallisesti ja välttää stressiä ja mielenkuohahduksia (helppo sanoa raskaana olevalle naiselle. heh.). Ja ihan hyvin on mennyt. Kätilö sanoikin suoraan, että vauvan mahdollisuudet täysin normaaliin elämään ovat huomattavasti suuremmat kun ollaan päästy vkoille 30 ja yli.
    Sairaalaan mennään jos kipuja ilmenee. Onneksi ei niitä ole vielä tullut ja supistukset kuulemma voivat tosiaan olla vauvan riehumisellakin aikaantulleita. Vuotaminenkin on vähentynyt selkeästi kuukaudessa joten voihan olla ettei tästä mitään erikoista seuraakaan laisinkaan.
    Kun näistä asioista keskustelee (kenen kanssa tahansa) saa ne helpommin ja nopeammin pois painamasta mieltä ja tulevaisuuskin näyttää taas paljon ruusuisemmalta.
     
  12. Hölmöt hiljaa Vierailija

    Huutomerkki ottakoon asioista paremmin selvää, ystävällä vkon 30 keskonen, keskiarvo nyt yläasteella huitelee lähellä täyttä kymppiä, ja yleisurheilijana SM-tasoa. Alku voi pienellä keskosella olla rankkaa, jos elimet eivät ole kehittyneet, esim. hengityksen takia voi joutua olemaan pitkään sairaalassa, mutta yleensä 2-3 v ikään mennessä keskoset ovat saaneet muut kiinni jo suurimmassa osassa asioita.
     
  13. Rv 36 syntynyt Vierailija

    Juu, älä missään tapauksessa jännitä sitä osastolle mahdollisesti ""joutumista"". Mitä olen kuullut, niin kaikissa sairaaloissa ne osastot ja henkilökunta on aivan ihanaa. Itse olin Tyksissä, joten jos se on sinun sairaalasi, ilmoittele vaan, niin voin kertoilla lisää, jos haluat. Kaikkea hyvää teille äläkä välitä tuollaisista jutuista mitä tuo ! kirjoitti, ne on hölynpölyä.
     
  14. ??? Vierailija

    Meillä syntyi viikoilla 27+4. Sitä ennen makasin sairaalassa täydellisessä vuodelevossa pää vähän alspäin. Se oli jo silloin tiedettävissä että vauva syntyy ennen aikojaan. Rankkaa oli se makaaminen kun ei edes vessaan saanut mennä. Olit siinä samassa huoneessa päivästä toiseen ja kerkisi miettimään ja panikoimaan.

    Poika oli syntymän jälkeen ensimmäisen päivän hengityskoneessa, mutta sen jäkeen ylipaineessa tai happiviiksillä. Ikää on tällä hetkellä 7 viikkoa ja sairaalassa edelleen ja tulee olemaan vielä noin 5 viikkoa. Lisähappea tarvitsee edelleen. Paljon on ollut ongelmia ja infektiot niistä pahimpia. Välillä näytti jo aika huonolta, mutta sitkis sissi:) Henkisesti tämä on niin rankkaa, ettei tätä muut ymmärrä. Ei voi elää kuin tunti ja päivä kerrallaan. Toivon sen päivän koittavan, että saamme oman rakkaamme kotiin:)
     
  15. Voi Vierailija

    Oma 10kk leikkii tuossa mutta kyyneleet tulee kun näitä lukee. Onnea kaikille pikkuruisille vaaveleille ja äideille.

    Itse kanssa odottelin lääkityksen kanssa rv. 25 ettenpäin, tuota maagista 32 rv. ajankohtaa.

    No sitten vaavi lopulta tuli rv. 37+0. Ja aivan uskomatonta oli että kaikki krempat hävisi n. rv 34 tuntumassa. Silloin ajattelin että onko muilla raskausaika näin kivutonta.

    Lopulta alkoi tuntumaan kuin vauva olisi ollut kuukauden ""yliaikainen"" kun oli valmistautunut että vaaveli voi tulla rv. 28 alkaen.

    No onneksi näin. Mutta onnea kaikille ja toivotaan että kaikki masukit jaksaisivat sinnitellä lähemmäs viikoa 32....
     
  16. vierailija Vierailija


    Hei!
    Tämä onkin jo todella vanha ketju, mutta itse pikkukeskosena tavallaan etsin vertaisiani. Todennäköisyys, että satut vastaamaan minulle, on hyvin pieni, mutta menkööt. :) Voinko kysyä, miten tyttö rv 27 syntynyt voi tänä päivänä? Minullakin on äänihuulten kanssa ongelmaa ja niitä on kerran leikattu, muutama vuosi sitten. Olisi mielenkiintoista kuulla tytöstä lisää. Olen itse syntynyt -96. Kivaa kevään odotusta joka tapauksessa!
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti