Hae Anna.fi-sivustolta

Keskustelu puolison kanssa

Viestiketju osiossa '50+' , käynnistäjänä Hilla, 02.05.2019.

  1. Hilla Vierailija

    Olen uudessa liitossa joka solmittu varttuneemmalla iällä. Molemmilla jo aikuiset lapset ja heillä perheet.

    Viime vuosina olen tuntenut suurta tyhjyyden ja yksinäisyyden tunnetta, johtuen ehkä siitä, ettei meillä ole yhteisiä keskustelun aiheita.
    Lapsilla ja lastenlapsilla saattaa olla kivoja kommelluksia tai vastaavasti jotain murheen aihetta. Olen huomannut että jos näistä olen kotona kertoillut, puoliso kertoo tai viestittää ne asiat heti omien lastensa tietoon. Ei se kovin kivalta eikä kohteliaalta tunnu. Niinpä varoa kertoilemasta enää yhtään mitään.

    Jutun aiheet ovat todella vähissä. Mies kyllä puhuu vuolaasti omista harrastuksista, ne kun ovat hälle ihan ykkös asia elämässä. Juttu sinkoilee sellaisille äijien leveleille etten ymmärrä mitään.
    Meillä ei koskaan ns. keskustella eikä varsinkaan haaveilla tai suunnitella ääneen. Menneitäkään ei voi muistella kun ei ole yhteisiä muistoja. Eipä mies kyllä annakaan tilaisuutta niitä näitä rupatella, hän painaa jo ovesta ulos omiin menoihin. Hän ei siedä yhtään toimetonta hetkeä.
    Huomaan että oma spontaani small talk taitoni on kadonnut, en osaa enää oikein jutella muidenkaan kanssa, olen hiljaa.

    Viime vuosina olen alkanut kaipaamaan sellaista kaikkea tavallista mitä pariskunnat yhdessä tekevät, juttelevat, viettävät yhdessä aikaa, suunnitellaan yhteisiä vapaa ajan menoja yms.

    Minkälaisia tuntemuksia muilla uudessa liitossa olevilla on?
     
  2. vierailija Vierailija

    Isompi kysymys on, että miksi vuodatat tätä tilannetta täällä näin avoimesti muttet ole oman miehesi kanssa ottanut asiaa puheeksi vaikka väkisin jos kerran luotatte toisiinne niin paljon että liiton solmitte. Jos miehesi välittää liitosta ja sinusta, hän kyllä kuuntelee jos pyydät. Muussa tapauksessa liitto olisi syytä paiskata romukoppaan ja erkaannuttaa tiet. Miten nopeasti liiton oikein solmitte, jos teillä ei ole yhteisiä muistoja mistään? Alkaa kuulostamaan siltä että miehesi ei ole kiinnostunut liitosta ja sen sisällöstä yhtä paljon kuin sinä.

    Pahoittelen jos kuulostan nyt inhottavalta, mutta mahtaisiko tässä nyt kyseessä olla ns. leskeneläke-liitto, jota ohjataan nyt eteenpäin pientä hasardia pelaten siinä kumpi lähtee ensin ja kuka jää kuittaamaan eläkkeen? Mikään kertomassasi viestissä ei viittaa mihinkään pidempään kestäneeseen suhteeseen joka olisi edes voinut syventyä liiton solmimisen arvoiseksi, etenkin jos miehesi suhtautuu tuolla tavalla.
     
  3. vierailija Vierailija

    Niin...ihmettelen minäkin. "Uudessa liitossa"? Avioliitossa?
    Kun ei kai sen niin pitäisi mennä, että otetaanpa mies ja ruvetaan sitten häntä muuttamaan halutunkaltaiseksi...? Ei minusta ainakaan.

    Mites seurustelu- ja tutustumisaika? Etkö lainkaan tutustunut ko. mieheen ja hänen tapoihinsa/luonteeseensa? Ettekö silloin viettänyt aikaa yhdessä, niin että olisi niitä yhteisiä muistoja?

    Miksi ylipäätään menit naimisiin miehen kanssa, joka ei sinua miellytä (niin paljon, että tunnet kuitenkin tarvetta keskustelupalstoilla tästä avautua) ja jonka kanssa sinulla ei ole mitään yhteistä?
     
  4. vierailija Vierailija

    Ap. pohdiskeli elämäänsä ja halusi asiaan uusia näkökulmia.
    Tosi-teeveessä mennään vihille asiantuntijoiden valitseman puolison kanssa. Minun kohdalla se olisi järkevin tapa, jos kaipaisin elämänkumppania. Elämä on sattumankauppaa ja joskus tule ostettua sika tai useampikin säkissä. Ei minunkaan ex-puoliso ollut tyytyväinen valintaansa ja yksin olen tässä elänyt yli 20 vuotta.
    Olen puhelias, mutta en kärsi yksinäisyydestä. Eläkkeelle jäämisen jälkeen olen nauttinut suunnattomasti, kun en tarvitse puhua työkseni.
    Ihminen voi muuttaa vain itseään. Anna asioiden olla. Maailmassa on niin paljon muuta mukavaa. Haaveilla voi yksinkin.
    Luin aamun uutisia ja mietin miltä tuntuisi tietää elävänsä vain muutaman kuukauden. Eihän meistä kukaan tiedä tulevaa. Tavallisena ihmisenä on hyvä elää. Ei tarvitse tehdä tiliä elämästään mediassa.
    Hyvän mielen saa ihan tavallisesta elämästä.
    Maalasin seinien katonreunoja, jotka jäivät maalaamatta vajaa vuosi sitten maalarinteipin alla. Tytär kävi tänä vuonna Suomessa ja pahoitteli, kun homma jäi kesken viime reissulla.
    Tikkailla kiipeily teki hyvää. Vein eilen vanhoja herätyskelloja ja muuta romua Prismaan ja ostin samalla patteriradion. Myyjä auttoi sopivien pattereiden valinnassa. Eihän sitä koskaan tiedä milloin patteriradiolle on tarvetta. Näin se elämä sujuu yksineläjänä. Jokaiselle päivälle keksin jonkun pienen projektin.
    Lasten juttujen kertominen muualle ei taatusti tunnu mukavalta.
    Kerron omille sukulaisille harkiten vain valikoituja paloja. En ole ikinä tykännyt, että asioitani levitellään.
    Miksikö sitten höpisen elämästäni netin palstoilla? Sitä sopiikin ihmetellä. Tästä on tullut vanha tapa, josta en henno luopua.
    Seinät on maalattu, kangaskengät ostettu ja vanhat kangaskengät pesun jälkeen parvekkeella kuivumassa. Taidanpa tästä nousta uudelle levelillä eli tasolle laittamalla iPadin kiinni. Yritin löytää vanhan Panu-
    tyttömainoksen googlettamalla, kun sitä oli juttu netissä. En löytänyt, mutta samalla katsoin vanhoja 90-luvun mainoksia. Paljon on maailma
    muuttunut noista ajoista kuten minäkin. Rahakukkarossani on ajokortti, jonka kuva hymyilyttää. Onneksi en sentään halunnut lisärahaa mainoksista, vaikka työkaverini väitti nähneensä minut ratikan kyljessä. Vieläkin harmittaa kun en kysynyt mitä siinä mainostettiin.
    Hymyä huuleen ap. Kyllä aurinko paistaa myös risukasaan.
     
  5. vierailija Vierailija

    Mainitsemani tv-ohjelma on Ensitreffit alttarilla. Korjasin samalla yhden kirjoitusvirheeni. Kauniit ja Rohkeat tv-sarja on viihdyttävä ohjelma. En usko, että Steffy viihtyy kauan miehettömänä. Hän puhui kuin minä 90-luvulla.
    Kävin maanantaina kuuntelemassa luennon antiikin Roomasta. Älykännykkäni lähetti taas Muistot-videon vuoden takaisesta Rooman matkasta. Ehkä joku päivä lähettää robotilla viestejä tällekin palstalle.
    Vastuu mahdollisesta sisällöstä mietityttää. Robotit ovat välistä arvaamattomia.
     
  6. Yksinkaksin Vierailija

    Voi miten mukavasti kirjoittelit "vierailija"!!
     
  7. vierailija Vierailija

    Kiva kun tykkäsit jutuistani.
    Kävin äsken viemässä roskat ja vajan avoimesta ovesta pyörähti sisään nainen, jolla oli kova tarve puhua päivän politiikasta. Ihan kaikkia asioita en käsittänyt demari ja Rinne ruodinnasta. Jatkoimme yhdessä matkaa ja sitten käännyin eri suuntaan. Vein apteekkiin parasta ennen päivää ohittaneet tuotteet.
    Sitten tuli vastaan mies, joka pyysi enemmän kuin kaksi euroa. Kaupan kassalla nainen maksoi kolikoilla ja rahat eivät riittäneet. Jono seisoi tovin ennen kuin homma oli tasan.
    Näin ne oloneuvoksen päivät laahaavat mukavalla tatsilla. Ajattelin tänään testata HKL:n uutta vyöhykesysteemiä.
    Mukavaa, kun Kaunarien Steffy on taas jaloillaan. Pelkään, että Harry kissa on syönyt jotain sopimatonta. Tulevissa jaksoissa saamme jännittää miten katin käy.
    Eilen katsoin brittien kanavalta prinssi Harryn haastattelun. Maailma minä mukaanlukien huokaisimme helpotuksesta, kun poikavauva vihdoin syntyi.
    Toivottavasti Amerikan isoisän sydän heltyy ja turha mökötys unohtuu.
    Lontoossa asuva tyttäreni painoi 20 grammaa enemmän kuin prinssivauva. Tarkistin asian eilen neuvolakortista.
    Olen laiska matkustamaan, mutta tänä kesänä käyn siellä ja sitten kotipitäjässäni.
    Pesin eilen lokin kakan parvekeikkunasta ja sitten hermostuin ikkunamekanismin kanssa. Kahva toimii toisella tavalla toisessa aukeavassa ikkunassa.
    Toivottavasti lokit eivät enää kaki sivuikkunoihin.
    Parisuhdeneuvoja en anna kenellekään enkä puutu ihmisten asioihin. Roskavajan tuttavuus puhui ikävästi maahanmuuttajista ja tuntui olevan persuihin kallellaan.
    Minulla on näillä nurkilla asuvista maahanmuuttajista vain hyvää sanottavaa. Vein äsken biopussissa roskiin jo hieman tummentuneen ruusun. Kauniiksi kehuminen lämmitti mieltä. Kai siitä innostuneena kävin eilen kampaajalla.
    Käyn tänään kuuntelemassa luennon musiikista. Vapun jälkeen on soinut päässäni Musiikkitalon vappumatineassa soitettu Uno tango.
    Eikös sitä sanota, että tangoon tarvitaan kaksi. Ohjelman lopussa kapellimestari tanssi yksin ja sitten poimi katsomosta kaveriksi pienen tyttölapsen.
    Mukavaa päivänjatkoa!
    Terveisin tämän palstan räpätäti
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti